Isäni sitten sanoi että aikanaan meikäläiselle sanottiin (ei pyydetty) että siivoa huone, ja jos rupesin syytä kyselemään, vastattiin että koska minä sanon niin. Hänen mielestään lapselle ei tarvitse perustella jokaista asiaa, vaan toisinaan aikuisen sanan pitää vain riittää. Valtterin vanhemmat olivat tietysti olleet aivan kauhistuneita ajatuksesta, kun lapselle saattaa tulla paha mieli moisesta.
Oho, vahingossa joku laittoi viestin joka taitaa liittyä ketjun alkuperäiseen ideaan. :-)
Mutta vielä näistä rajojen laittamisesta, niin teinien kanssa meillä ollaan vielä aika oppisvaiheessa, osaakos joku sanoa että mitä tehdä seuraavassa tilanteessa; teini-ikäinen tyttö itkee aina kotiolojaan, häpeää niitä, kaikilla muilla on kaikki aina paremmin, hän ei ikinä pääse mihinkään, kaikki muut pääsee aina joka paikkaan, niillä ei ole mitään rajoja, ja niin edelleen. Koulu ei myöskään suju ellei olla haukkana niskassa kertomassa että "nyt luet tämän luvun siihen huomiseen kokeeseen ja sitten kuulustellaan se". Totaalisen vetelä ja saamaton rutisija.
Erityisen paha tilanne on aina silloin kun hän on ollut kylillä omassa "jengissään", sieltä palattua itku ja parku on aina ihan kamala, miten tyhmiä me ollaan ja hän ei ikinä pääse mihinkään. Sitten viikonlopun tullen tästä "sisuuntunena" hänelle kerrotaan että nyt muuten sitten pysyt viikonlopun kotona ja puhelin pidetään kaapissa, saat sen maanantaina takaisin. Hirveä itku ja huuto ja raivo.
Mutta kuinka ollakaan, ko. viikonlopun sitten tämä teinihirviö on niin mukava ja seurallinen, leipoo ja laittaa ruokaa äidin kanssa, katsoo vanhempien kanssa illalla leffaa, pelailee tietokoneella, lukee kirjoja, viihtyy silminnähden hyvin.
Ollaan mamman kanssa sanoisinko hiukan että wattöfak. Kun hän on ns. täyskotiarestissa, hän vaikuttaa onnelliselta. Kun antaa kotiarestissa puhelimen (tai siis sen laitteen millä tsättäillään ja otetaan selfieitä) alkaa heti ahdistus, ja sitten kun päästää kavereitten kanssa kylille, niin takaisin tulee täysi raivohullu joka ei edes muista että koulu-nimisessä paikassa tehdään jotain muutakin kuin meikataan, vedetään röökiä ja hihitellään kavereitten kanssa.
Eli se mitä hän haluaa saa hänet onnettomaksi, se mitä hän kammoksuu saa hänet onnelliseksi. Naisen logiikkaa? Teinilogiikkaa? Jengipainetta?