Lama tulossa – taantuuko talous?

[dana77]

Nyt enää pitäisi päättää että kelle nauretaan. Sille joka vitsailee vai sille joka menee siihen.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Käyttävätkö logistiikka yritykset bensiiniä?

Kompa. Käyttävät pää asiassa diissel öljyä kone kannasta johtuen.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Mitä luulet kokoomusvetoisten liittojen, kuten OAJ:n ja Tehyn, ajattelevan tästä asiasta? Luuletko sinä ay-toiminnan olevan pelkästään vasemmistolaista puuhastelua ja etujen ajamista?

Sivusta heittäisin vielä sellaisen kysymyksen, kuinka monta pientä tai vähän isompaakin yritystä OAJ:n ja Tehyn ay-toiminta on ajanut laittamaan lapun luukulle? Entä vastaavasti SAK:laisten liittojen harjoittamat luokkataistelut?

 

[julle-jr]

Mitä luulet kokoomusvetoisten liittojen, kuten OAJ:n ja Tehyn, ajattelevan tästä asiasta? Luuletko sinä ay-toiminnan olevan pelkästään vasemmistolaista puuhastelua ja etujen ajamista?

Anteeksi tietämättömyyteni, mutta tarkoittaako muka kokoomusvetoisuus ei-vasemmistolaisuutta? Minä ainakaan en osaa nähdä kovin suurta eroa nyky-Kokoomuksen ja vasemmiston välillä, mutta voin tietysti olla väärässäkin. Jotenkin vain tuntuu siltä, että Kokoomus tuntuu kannattavan useimpia perinteisen vasemmistolaisuuden elementtejä, esimerkiksi 8 tunnin työpäivää, ylipitkiä lomia yms.

 

[heikkik]

Sivusta heittäisin vielä sellaisen kysymyksen, kuinka monta pientä tai vähän isompaakin yritystä OAJ:n ja Tehyn ay-toiminta on ajanut laittamaan lapun luukulle? Entä vastaavasti SAK:laisten liittojen harjoittamat luokkataistelut?

En minä tiedä vastausta kumpaankaan kysymykseen, tiedätkö sinä?

Luokkataistelu? Millä vuosikymmenellä sinä oikein elät? Ei suomalainen ay-liitto mitään yleistä proleriaatin parasta ajattele, vaan yritävät ajaa omalle jäsenistölleen parhaat mahdolliset edut - lisää liksaa ja enemmän vapaata, ei siinä mitään ihmeen luokkataistelua käydä.

Sinä - tai ainakin Daespoo - ilmeisesti tiedätte "useamman tapauksen jossa ay-liikkeen toiminta on suoraan aiheuttanut yrityksen liiketoiminnan romahtamisen ja sitä kautta useita irtisanomisia". Saisiko pari kappaletta esimerkkejä.

Anteeksi tietämättömyyteni, mutta tarkoittaako muka kokoomusvetoisuus ei-vasemmistolaisuutta? Minä ainakaan en osaa nähdä kovin suurta eroa nyky-Kokoomuksen ja vasemmiston välillä, mutta voin tietysti olla väärässäkin. Jotenkin vain tuntuu siltä, että Kokoomus tuntuu kannattavan useimpia perinteisen vasemmistolaisuuden elementtejä, esimerkiksi 8 tunnin työpäivää, ylipitkiä lomia yms.

Hah, olet asian ytimessä. Jos tarkoitat vasemmistolaisuudella saavutettujen etujen turvaamista ja oman jäsenistön etujen ajamista, niin kokoomuslaiset ay-johtajat ovat siinä suhteessa aivan yhtä vasemmistolaisia kuin perinteiset ay-johtajat.

Jos valtion/kuntien taloutta haluttaisiin oikeasti tervehdyttää, niin pitäisi tehdä oikeita rakennemuutoksia, eikä mitään parin miljardin näennäispiiperryksiä. Mutta kun se tarkoittaisi ihmisten, siis äänestäjien, irtisanomisia, lomauttamisia ja palkkojen jäädyttämmisiä /leikkauksia, niin en jaksa uskoa nykyisen hallituksen poliittisilta broilereilta löytyvän munaa tehdä asiallisia päätöksiä.

Ministerien palkkioiden leikkaamisen tyylinen veto koko julkiselle puolelle olisi hieno juttu - esimerkiksi jo neuvoteltujen korotusten peruminen, parin, kolmen prosenttia palkoista pois ja sen jälkeen palkkojen jäädyttäminen vaalikauden ajaksi tekisi gutaa koko Suomen taloudelle. Yksityistä puolta palkanalennukset ja -jäädytykset eivät tietenkän koskisi, sillä siellä palkat määräytyvät työn tuottavuuden ja kannattavuuden mukaan ja ovat siten jo valmiiksi kohdallaan.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Luokkataistelu? Millä vuosikymmenellä sinä oikein elät? Ei suomalainen ay-liitto mitään yleistä proleriaatin parasta ajattele, vaan yritävät ajaa omalle jäsenistölleen parhaat mahdolliset edut - lisää liksaa ja enemmän vapaata, ei siinä mitään ihmeen luokkataistelua käydä.

Jopa Ruukin pääluottamuskommunisti Siuvatti piti työelämässä ollessaan olennaisena, että työnantajan kilpailukyky on turvattava. Vain tätä kautta työntekijöillä on mahdollisuus pitää työpaikkansa ja myös neuvotella liksoja ylemmäs. Kun liitto ja usein sen määrätyt johtohahmot yrittävät kirjaimellisesti ajaa jäsenilleen vain ja ainoastaan noita mainitsemiasi asioita - lisää liksaa vähemmällä työmäärällä - niin ollaan usein tiellä, joka johtaa työpaikkojen vähenemiseen ja töiden siirtymiseen ennen pitkää pois Suomesta.

Palkasta ja muusta kompensaatiosta neuvottelemisessa ei tietenkään ole mitään tavatonta ja epäasiallista. Työtaistelukeinoissa voi olla. Viime vuosina laittomien lakkojen virittely on taas yleistynyt. Tässä työntekijäliitot käyttävät järjestelmää törkeästi hyväkseen, laittamalla persettä penkkiin ottaen samalla mahdollisesti pienet sakot jos niitäkään. Samaan aikaan laittomasta lakosta kärsivälle työnantajalle voi koitua miljoonien vahingot, kun liitto selviää pikkurahoilla. Oikeudenmukaista olisi, että liitto korvaisi työnantajaosapuolelle aiheuttamansa vahingot korkoineen.

Minä elän tällä vuosikymmenellä, mutta vuosikymmeniä on ollut ennenkin. Kyllä Metalliliiton sekä varsinkin jonkin Kumi- ja nahkatyöväenliiton agendalla oli jonkinsorttisen luokkataistelun ilmentäminen 70-luvulla. No, ollutta ja mennyttä, mutta kuitenkin. Vähintään yhtä keskeistä kuin leivän leventäminen oli siihen aikaan porvarin kampittaminen keinolla millä hyvänsä. Nykypäivänä jotain lähes yhtä tyhmää joskin poliittisesti laimeampaa on se, että vaaditaan silmälaput silmillä lisää liksaa ja enemmän vapaata, kun esimerkiksi metsäteollisuudessa ylikapasiteettia ajetaan maailmanlaajuisesti alas. Tätä tehdään varsinkin korkean kustannustason maissa, Suomi mukaan luettuna.

Ay-kekkuleiden myötävaikutuksesta takavuosina kaatuneiden firmojen nimiä voi tiedustella tutkivan journalismin hengessä esimerkiksi työnantajaliitoilta.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Ministerien palkkioiden leikkaamisen tyylinen veto koko julkiselle puolelle olisi hieno juttu - esimerkiksi jo neuvoteltujen korotusten peruminen, parin, kolmen prosenttia palkoista pois ja sen jälkeen palkkojen jäädyttäminen vaalikauden ajaksi tekisi gutaa koko Suomen taloudelle. Yksityistä puolta palkanalennukset ja -jäädytykset eivät tietenkän koskisi, sillä siellä palkat määräytyvät työn tuottavuuden ja kannattavuuden mukaan ja ovat siten jo valmiiksi kohdallaan.

Jokin tuon suuntainen järjestely ei olisi ollenkaan hullumpi asia. Se ei kuitenkaan ole yksinään vielä patenttiratkaisu. Julkinen hallinto on edelleen huutavassa tehostamisen tarpeessa on esimerkiksi kunta-ja valtiosektorilla työskenteleviä kuuntelee (joskus myös rivien välistä), samoin kuin näille töitä tekeviä konsultteja yms. Yksityisellä puolella olennaista olisi työpaikkojen turvaaminen. Kuin myös se, ettei valtio ainakaan suotta hankaloittaisi uusien työpaikkojen luomista, mieluummin päinvastoin.

 

[Daespoo]

Että tämmoista taloudellisesti perusteltua dataa nimimerkki Daespoolta! Jatka vaan valitsemallasi tiellä! Kyllä se siitä!

Nimimerkki "naurua ei voi pidätellä"

Totta, naurua ei voi pidätellä. Kaippa täällä pitäisi ottaa hymiöt taas käyttöön että jopa kaikkein hitaimmat tajuaisivat sarkasmin.

EDIT: Heikkik, en viitsi yritysten nimiä mainita täällä julkisesti. Sanottakoon näin että ainakin ERTO on ollut osallisena parissa tapauksessa, vähemmän mairittelevalla tavalla joka on johtanut työpaikkojen menetykseen.

 

[Myyrä]

Ministerien palkkioiden leikkaamisen tyylinen veto koko julkiselle puolelle olisi hieno juttu - esimerkiksi jo neuvoteltujen korotusten peruminen, parin, kolmen prosenttia palkoista pois ja sen jälkeen palkkojen jäädyttäminen vaalikauden ajaksi tekisi gutaa koko Suomen taloudelle. Yksityistä puolta palkanalennukset ja -jäädytykset eivät tietenkän koskisi, sillä siellä palkat määräytyvät työn tuottavuuden ja kannattavuuden mukaan ja ovat siten jo valmiiksi kohdallaan.

Uskotko myös joulupukkiin, jos luulet, että yksityisen puolen palkat määräytyvät jotenkin täydellisesti? Kyllä siellä on ihan tarpeeksi lusmuilijoita ja ylipalkattuja tehtäviinsä nähden. Ja niin paljon, että tuskin on kyseessä tilastollinen harha. Mutta eipä sillä mitään merkitystä ole, saavat kuitenkin maksaa ihan niin paljon kuin lystäävät ja tavallisen veronmaksajan on paha ruveta kritisoimaan näitä.

Julkisen puolen palkat ovat nousseet viime aikoina reipasta tahtia ja paljon nopeammin kuin yksityisellä puolella. Silti osaavien henkilöiden palkkaus on vielä kuopassa ja esim. tavalliset toimistosihteerit yms. saavat silti sellaista kitupalkkaa, että ei paremmasta väliä. Mutta ovathan näitä palkanleikkauksia helppo huudella, toteutus hieman hankalampaa.

Palkanalennukset eivät kuitenkaan ole ratkaisu mihinkään noin yleisesti, ellei jotain järjetöntä kuplaa ole näkyvissä. Ja sellaista ei ole. 90 % (mutu) suomalaisista laittaa kuitenkin lähes kaikki rahansa kiertoon samoin tein ja se on se tärkein asia, mikäli halutaan taloutta kasvattaa.

Tehostamisen tarve on julkisella puolella tosiasia, mutta se johtuu lähinnä siitä, että työntekijöitä on megamainen määärä ja irtisanominen erittäin vaikeaa. Tämä asia korjaantuu automaattisesti 10-15 vuoden sisällä, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Palkan suuruus (todellisuudessa pienuus) ei ole mikään ongelma, vaan palkansajien suhteettoman suuri määrä. Esimerkiksi jossain verotoimistoissa on ajalta ennen atk:ta töissä moninkertainen määrä siihen nähden, mitä nykyaikana tarvittaisiin.

Ministereiden palkanalennus on taas jotain imagonkohottamista. Vaikutus mihinkään on tasan nolla, paitsi joku pertti perussuomalainen kotona hihkuu innosta muna pystyssä.

 

[Tadu]

Julkisen puolen palkat ovat nousseet viime aikoina reipasta tahtia ja paljon nopeammin kuin yksityisellä puolella. Silti osaavien henkilöiden palkkaus on vielä kuopassa ja esim. tavalliset toimistosihteerit yms. saavat silti sellaista kitupalkkaa, että ei paremmasta väliä. Mutta ovathan näitä palkanleikkauksia helppo huudella, toteutus hieman hankalampaa.

Itse työnkentelen eräässä valtion liikelaitoksessa ja tiedän meillä yksiköiden sihteerien palkkojen pyörivän kokemuksesta riippuen 3000 euron molemmilla puolilla. Onko 3000 euroa sihteerin tehtävistä kitupalkka? Tämä ei ole mutua vaan faktaa.

Turhia eläkeikää odottelevia nettisurffailijoita on myöskin tuhoton määrä. Idioottimaisia IT-projekteja viedään eteenpäin konsulttien voimalla (n. 120 euroa nettona per raportoitu työtunti) sillä omat asiantuntijat eivät ammattikoulupohjalta tiedä mitään, vaan heidän työnkuvansa onkin ohjata toimittajaverkostoja ja raportoida esimiehelleen, joka taas raportoi hänen esimiehelleen, joka raportoi liikelaitoksen johdolle. Toimittajia ei pystyty kunnolla kilpailuttamaan, koska kaikki tietotaito löytyy toimittajan puolelta ja he pystyvät sanelemaan hinnat ja projektit miten haluavat. Kun toimittaja kilpailutetaan, joutuu entinen toimittaja opettamaan koukerot uudelle toimittajalle ja se maksaa satoja tuhansia euroja jälleen.

Tällaista on valtionhallinto Suomessa.

 

[dana77]

Tadun puheessa on paljon asiaa jonka tunnistan omasta kokemuksestani todeksi. Epäpätevillä ihmisillä teknisesti haastavat järjestelmät eivät valmistu koskaan, mutta eivät epäpätevät ihmiset myöskään osaa järjestelmiä määritellä, suunnitella tai alihankkia ainakaan tehokkaasti. Kuitenkin työpaikat ovat ikuisia.

Tässä maassa pitäisi olla laki että työsuhteen maksimipituus saisi olla kerrallaan vain 10 vuotta. Sen jälkeen työsuhde loppuisi automaattisesti. Jos työsuhdetta haluttaisiin tämän jälkeen jatkaa, niin asiasta olisi sovittava uudestaan osapuolten kesken. Niinpä kukaan ei voisi jäädä laakereilleen makaamaan vaan omasta osaamisesta ja motivaatiosta pitäisi myös huolehtia.

 

[heikkik]

Uskotko myös joulupukkiin, jos luulet, että yksityisen puolen palkat määräytyvät jotenkin täydellisesti?

Joo, ja uskon myös lumimieheen ja siihen että Colorado Avalanche voittaa Stanley Cupin alkavalla kaudella. Minusta se on yksityisen työnantajan oma asia, jos haluaa maksaa mukavalle kaverilleen liikaa tai ei saa potkittua lusmuilijaan riittävästi vauhtia. Kyllä ne kahvitunninvenyttäjät, paskanjauhajat ja taskubiljardin pelaajat välillä ottavat päähän, mutta kun heidän perseelle potkimisestaan minulle ei makseta, niin en halua siitä isompaa murhetta ottaa.

Tehostamisen tarve on julkisella puolella tosiasia, mutta se johtuu lähinnä siitä, että työntekijöitä on megamainen määärä ja irtisanominen erittäin vaikeaa. Tämä asia korjaantuu automaattisesti 10-15 vuoden sisällä, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Palkan suuruus (todellisuudessa pienuus) ei ole mikään ongelma, vaan palkansajien suhteettoman suuri määrä. Esimerkiksi jossain verotoimistoissa on ajalta ennen atk:ta töissä moninkertainen määrä siihen nähden, mitä nykyaikana tarvittaisiin.

Ministereiden palkanalennus on taas jotain imagonkohottamista. Vaikutus mihinkään on tasan nolla, paitsi joku pertti perussuomalainen kotona hihkuu innosta muna pystyssä.

Tämän päivän Aamulehdessä oli pääkirjoitussivulla päätoimittaja Jorma Pokkisen kirjoitus aiheesta (Ylänurkka "Luottoriskipreemiot peittävät asian").

"Yksinkertaisesti sanottuna julkisella puolella on liikaa työntekijöitä.
Pohjoismaissa 32,7 prosenttia työvoimasta työskentelee veroilla varassa. Muissa EU-maissa osuus on keskimäärin 18,5 prosenttia. Euroopan vahvimmassa talousmaassa Saksassa valtion, kuntien ja julkisten toimijoiden kautta palkkaa saa 12,2 prosenttia työvoimasta.
Suomessa virkamiehiä on 656 000 eli 28 prosenttia työvoimasta.
Kun kunnallisvaaleihin käydään, oleellinen kysymys ei ole mitä veroilla tehdään. Nyt pitää uskaltaa kysyä, millä teholla kunnan töitä oikeasti tehdään."

 

[Myyrä]

Itse työnkentelen eräässä valtion liikelaitoksessa ja tiedän meillä yksiköiden sihteerien palkkojen pyörivän kokemuksesta riippuen 3000 euron molemmilla puolilla. Onko 3000 euroa sihteerin tehtävistä kitupalkka? Tämä ei ole mutua vaan faktaa.

Turhia eläkeikää odottelevia nettisurffailijoita on myöskin tuhoton määrä. Idioottimaisia IT-projekteja viedään eteenpäin konsulttien voimalla (n. 120 euroa nettona per raportoitu työtunti) sillä omat asiantuntijat eivät ammattikoulupohjalta tiedä mitään, vaan heidän työnkuvansa onkin ohjata toimittajaverkostoja ja raportoida esimiehelleen, joka taas raportoi hänen esimiehelleen, joka raportoi liikelaitoksen johdolle. Toimittajia ei pystyty kunnolla kilpailuttamaan, koska kaikki tietotaito löytyy toimittajan puolelta ja he pystyvät sanelemaan hinnat ja projektit miten haluavat. Kun toimittaja kilpailutetaan, joutuu entinen toimittaja opettamaan koukerot uudelle toimittajalle ja se maksaa satoja tuhansia euroja jälleen.

Tällaista on valtionhallinto Suomessa.

Ei ole kitupalkka, mikäli se oli sinulle epäselvää. Haluaisin tietää, missä liikelaitoksessa olet töissä, mikäli toimistosihteerit saavat tuollaista palkkaa. Onko teillä avoimia paikkoja noin yleisesti?

Faktaa vastaan on paha lähteä mitään väittämään. Kuitenkaan tuo ei ole mikään toimistosihteereiden mediaanipalkka suomessa, ei edes julkisella puolella. Eikä edes lähellä sitä. Yksittäistapauksiin vetoaminen on täysin turhaa. Minäkin tiedän yksittäisiä työntekijöitä, jotka ovat rajusti ylipalkattuja, mutta ei sille mitään voi ja se ei kokonaisuuteen vaikuta. Ovat vain olleet oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Tuo jälkimmäinen osuus ei taas ollut mikään vasta-argumentti, vaan juuri sitä asiaa, mitä yritin kertoa. Julkisella puolella on liikaa työntekijöitä ja ne vähenevät vasta, kun eläköityminen kunnolla alkaa.

Luuletko, että tämä mainitsemasi epäkohta korjaantuu, jos palkkoja lasketaan? Eli jos heitetään 10 % pois palkasta, niin sinne yht'äkkiä tuleekin töihin asiantuntijoita, jotka ovat fiksumpia kuin edeltäjänsä? Tuskin.

Miten laskutus hoituu teidän liikelaitoksessanne? 120 euroa nettona? Miten tällainen lasku hoidetaan?

Kilpailutus on taas yksi vitsi ja siellä jotkut firmat ovat lahjonnallaan iskeneet kultasuoneen. Se ei taas liity palkkatasoihin mitenkään, vaan johtuu pelkästään päätösvaltaisten ihmisten korruptoituneisuudesta. Valtio ja kunnat maksavat kaikesta kilpailutuksen johdosta tapahtuneesta asiasta vähintään kolminkertaisen summan käypään hintaan nähden. Mutta sen kanssa on vain elettävä.

Tämän päivän Aamulehdessä oli pääkirjoitussivulla päätoimittaja Jorma Pokkisen kirjoitus aiheesta (Ylänurkka "Luottoriskipreemiot peittävät asian").

"Yksinkertaisesti sanottuna julkisella puolella on liikaa työntekijöitä.
Pohjoismaissa 32,7 prosenttia työvoimasta työskentelee veroilla varassa. Muissa EU-maissa osuus on keskimäärin 18,5 prosenttia. Euroopan vahvimmassa talousmaassa Saksassa valtion, kuntien ja julkisten toimijoiden kautta palkkaa saa 12,2 prosenttia työvoimasta.
Suomessa virkamiehiä on 656 000 eli 28 prosenttia työvoimasta.
Kun kunnallisvaaleihin käydään, oleellinen kysymys ei ole mitä veroilla tehdään. Nyt pitää uskaltaa kysyä, millä teholla kunnan töitä oikeasti tehdään."

Tätä minä yritin sanoa, en näköjään vain tarpeeksi selvästi. Korkeat palkat eivät ole todellakaan mikään ongelma, vaan ylisuuri työntekijämäärä. Palkat eivät ole korkeita, mutta jos yhden ihmisen työtä hoitaa julkisella puolella kolme ihmistä, niin budjetin loppusumma on suuri. Yksinkertaisella logiikalla varustettu perusihminen kuvittelee, että ainoa vaihtoehto on pienentää yksittäisen henkilön palkkaa. Väärin, koska ainoa vaihtoehto on sopeuttaa työvoiman määrä tarvetta vastaavaksi ja pitää palkkaus sellaisena, että sinne joku edes vähän haluaisi.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Yksinkertaisella logiikalla varustettu perusihminen kuvittelee, että ainoa vaihtoehto on pienentää yksittäisen henkilön palkkaa. Väärin, koska ainoa vaihtoehto on sopeuttaa työvoiman määrä tarvetta vastaavaksi ja pitää palkkaus sellaisena, että sinne joku edes vähän haluaisi.

Jos koko julkissektorin palkkoja leikattaisiin pari pinnaa, niin tokihan se vähentäisi hetkellisesti julkisen sektorin kustannuksia. Jossain vaiheessa nuokin leikkaukset tietysti kurottaisiin kiinni, mutta lyhytaikainen vaikutus olisi edullinen. Julkisen sektorin pääongelmaan eli heikkoon tuottavuuteen tuolla ei olisi erityistä vaikutusta, joskin henkilöstön motivaatio todennäköisesti heikkenisi ja tämä heikentäisi osaltaan tuottavuuttakin. Palkkamalttia ja lomautuksia voidaan harjoittaa päätöksiä tekemällä nopeastikin. Tuottavuuden olennainen parantaminen on tietysti kompleksimpi juttu ainakin poliittisesti.

Teknisesti ottaen tuottavuuden parantaminen ei olisi ollenkaan monimutkaista. Tarkistetaan prosessit ja tehdään tarvittavia muutoksia niihin. Sijoitetaan osaavaa johtoa ja esimiehiä oikeille paikoille, ja siirretään väärän tyyppiset esimiehet joko muihin tehtäviin tai kenkäistään pihalle. Tsekataan kuinka paljon toimeenpanevaa jengiä tarvitaan oikeasti töiden tekemiseen, jonka jälkeen osalle järjestetään muita töitä, kun ylimääräiset kahvinjuojat ynnä muut voidaan irtisanoa. Ryhdytään käyttämään kuntapuolella yhdenmukaisia ratkaisuja esimerkiksi IT-sovelluksissa ja hankitaan pääosa back office -toiminnoista palvelukeskuksista ja ulkoisilta palveluntuottajilta. Lisätään ulkoisten palvelujen hyödyntämistä ydintoimintojen ulkopuolella voimakkaasti, ja vahvistetaan osaamista ja resursseja rajatuilla ydinalueilla. Seurataan ja kehitetään jatkuvasti toimintaa sekä tuloksellisuuteen pyrkimistä siten, että prosessit pysyvät ajan haasteiden tasalla eikä läski pesiydy uudestaan organisaatioon. Ja tätä rataa.

Ehkä tuo heikkik:n edellä mainitsemalla ministerien palkkojen leikkaamisella olisi symboliarvoisuudellaan jotakin esimerkinomaista vaikutusta, siis teoriassa. Vaikutus valtiontalouteen olisi kuitenkin hyttysenpaskan luokkaa, vaikka ministerien, kansanedustajien ja vielä avustajakaartinsa palkanmaksu lopetettaisiin kokonaan.

 

[Evil]

Itse työnkentelen eräässä valtion liikelaitoksessa ja tiedän meillä yksiköiden sihteerien palkkojen pyörivän kokemuksesta riippuen 3000 euron molemmilla puolilla. Onko 3000 euroa sihteerin tehtävistä kitupalkka? Tämä ei ole mutua vaan faktaa.

Saatana, minulla on ylempi korkeakoulututkinto, työskentelen kunnan palveluksessa koulutusta vastaavassa työssä enkä saa noin paljoa. Olisi pitänyt varmaan mennä sihteeriopistoon, opetella kahvinkeittoa ja pikakirjoitusta ja minihameen käyttöä.

Yksinkertaisella logiikalla varustettu perusihminen kuvittelee, että ainoa vaihtoehto on pienentää yksittäisen henkilön palkkaa. Väärin, koska ainoa vaihtoehto on sopeuttaa työvoiman määrä tarvetta vastaavaksi ja pitää palkkaus sellaisena, että sinne joku edes vähän haluaisi.

Entäs sitten kun työvoiman määrä on sopeutettu? Julkiselta puolelta potkitaan työntekijät pois, ettei jouduttaisi maksamaan niille palkkaa. Sitten niille joudutaan maksamaan julkisista varoista päivärahaa, asumis- ja toimeentulotukea. Missä on hyöty?

 

[dana77]

Julkiselta puolelta potkitaan työntekijät pois, ettei jouduttaisi maksamaan niille palkkaa. Sitten niille joudutaan maksamaan julkisista varoista päivärahaa, asumis- ja toimeentulotukea. Missä on hyöty?

Siinä että päiväraha, asumis- ja toimeentulotuki eivät ole yhteenlaskettunakaan yhtä suuria kuin palkka. Lisäksi sellainen hento toive voi olla taustalla, että julkiselle puolelle olisi joku niinkin pätevä eksynyt joukkoon että hän löytäisi työtä yksityiseltä sektorilta, jolloin hänelle ei tarvitsisi em. tukia maksaa.

 

[Tadu]

Ei ole kitupalkka, mikäli se oli sinulle epäselvää. Haluaisin tietää, missä liikelaitoksessa olet töissä, mikäli toimistosihteerit saavat tuollaista palkkaa. Onko teillä avoimia paikkoja noin yleisesti?

En viitsi sanoa sitä, sillä jos joku työpaikalta lukisi tätä ketjua, hän luultavasti saisi helposti vedettyä yhtäläismerkit nimimerkkini ja oikean nimeni väliin. Kyseessä on keskikokoinen firma, jossa sihteereita on kuitenkin parisen kymmentä. Avoimia paikkoja ei ole, sillä rekrytoinnit ovat pistetty minimiin viimeisen parin vuoden aikana. Mututuntumalta voisin kuitenkin sanoa, että eläköityneen työntekijän tilalle on 75 % todennäköisyydellä rekrytty uusi työntekijä.

Faktaa vastaan on paha lähteä mitään väittämään. Kuitenkaan tuo ei ole mikään toimistosihteereiden mediaanipalkka suomessa, ei edes julkisella puolella. Eikä edes lähellä sitä. Yksittäistapauksiin vetoaminen on täysin turhaa. Minäkin tiedän yksittäisiä työntekijöitä, jotka ovat rajusti ylipalkattuja, mutta ei sille mitään voi ja se ei kokonaisuuteen vaikuta. Ovat vain olleet oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Voit olla oikeassa. Kyseessä on tosiaan yksittäistapaus. En ole aivan varma miten julkisen puolen palkat koostuvat, mutta käsittääkseni siihen liittyy käsitteet tehtäväkohtainen osa ja henkilökohtainen osa. Sihteerin tehtäväkohtainen palkka on esimerkiksi noin 2300 euroa + henkilökohtainen lisä, joka on max. 50 % tehtäväkohtaisesta palkasta. Käytännössä jokaisella "kokeneella sihteerillä", jotka ovat työnantajalla olleet monta vuotta, nousee bruttopalkka yli 3000 euron kuukaudessa. Tähän ei ole vielä laskettu kerran vuodessa saatavaa tulospalkkiota, joka on kuukausipalkan luokkaa. Voisiko olla, että valtiolla käytetään keski-/mediaanipalkan laskemisessa tuota pelkkää tehtäväkohtaista osaa, ja jätetään henkilökohtainen osa laskematta..? Kyseessä voi tosiaan olla yksittäistapaus. En tiedä yhtään tilannetta muualla. Näin kuitenkin eräässä valtiovarainministeriön alla toimivassa liikelaitoksessa.

Luonnollisesti juuri työssään aloittavat toimistosihteerit eivät saa tuota 3000 euron palkkaa, mutta valtiolla palkat määräytyvät käytännössä kokemusvuosien sijaan ja työntekijöiden keski-ikä on korkea.

Mainitsinko muuten jo, että tarpeeksi kauan valtiolla työskennelleet toimistoihmiset saavat 38 vuosilomapäivää. En osaa yhtään sanoa miten tämä sijoittuu muihin aloihin verrattuna, mutta itsestäni se tuntuu olevan todella paljon.

Tuo jälkimmäinen osuus ei taas ollut mikään vasta-argumentti, vaan juuri sitä asiaa, mitä yritin kertoa. Julkisella puolella on liikaa työntekijöitä ja ne vähenevät vasta, kun eläköityminen kunnolla alkaa.

Jälkimmäisen osuuden ei ollut tarkoitus olla vasta-argumentti. Olen tästä samaa mieltä.

Luuletko, että tämä mainitsemasi epäkohta korjaantuu, jos palkkoja lasketaan? Eli jos heitetään 10 % pois palkasta, niin sinne yht'äkkiä tuleekin töihin asiantuntijoita, jotka ovat fiksumpia kuin edeltäjänsä? Tuskin.

En ainakaan tarkoituksella väittänyt tällaista.

Miten laskutus hoituu teidän liikelaitoksessanne? 120 euroa nettona? Miten tällainen lasku hoidetaan?

Järjestelmätoimittajan työntekijät tekevät töitä heidän omissa tiloissaan eikä kukaan heitä vahdi. Heiltä tulee lasku, jossa on raportti laskutetuista työtunneista ja ihannetapauksessa kerrottu mihin tunnit on käytetty. Oikeassa maailmassa raporteissa saattaa olla laskutettu 5 tuntia pikkutyöstä, johon voisi kuvitella menevän korkeintaan 1 tunti. Tai käytettyjen tuntien kohdalla ei lue muuta kuin konsultin nimi. Laskun saapuessa sen tarkastaa kyseisestä asiasta vastaava asiantuntija, ja hyväksyy hänen esimiehensä. Sama nk. asiantuntija, jonka tehtävänä on hoidella toimittajaorganisaatiota kun oma asiantuntijuus ei riitä.

Työtuntien hinnat ovat 90 - 150 euroa nettona riippuen asiasta ja toimittajasta. Jokainen voi kuvitella ja laskea kuinka paljon esimerkiksi jonkin järjestelmän käyttöönottoprojekti, jossa kaiken työn tekee toimittaja, tulee maksamaan.

Tämä konsulttikuvio ei varmasti kestäisi päivänvaloa.

Kilpailutus on taas yksi vitsi ja siellä jotkut firmat ovat lahjonnallaan iskeneet kultasuoneen. Se ei taas liity palkkatasoihin mitenkään, vaan johtuu pelkästään päätösvaltaisten ihmisten korruptoituneisuudesta. Valtio ja kunnat maksavat kaikesta kilpailutuksen johdosta tapahtuneesta asiasta vähintään kolminkertaisen summan käypään hintaan nähden. Mutta sen kanssa on vain elettävä.

Niin. Ei ollut tarkoitus liittää tätäkään palkkoihin, vaan kirjoittaa kuinka päin vittua valtionhallinnossa rahoja käytetään. Oikeassa kuitenkin olet.

Tätä minä yritin sanoa, en näköjään vain tarpeeksi selvästi. Korkeat palkat eivät ole todellakaan mikään ongelma, vaan ylisuuri työntekijämäärä. Palkat eivät ole korkeita, mutta jos yhden ihmisen työtä hoitaa julkisella puolella kolme ihmistä, niin budjetin loppusumma on suuri. Yksinkertaisella logiikalla varustettu perusihminen kuvittelee, että ainoa vaihtoehto on pienentää yksittäisen henkilön palkkaa. Väärin, koska ainoa vaihtoehto on sopeuttaa työvoiman määrä tarvetta vastaavaksi ja pitää palkkaus sellaisena, että sinne joku edes vähän haluaisi.

Jälleen olet oikeassa. Meidän firman tapauksessa yhden henkilön töitä saattaa toisaalta hoitaa yksi epäpätevä työntekijä. Hän ei kuitenkaan tee muuta kuin välittelee sähköposteja ja varsinaisen asiantuntijan työtä tekee toimittaja 120 euron nettotuntipalkalla. Raporteissa näkyy vain yksi henkilötyövuosi. Konsulttimenoilla ei ole niiin väliä onko se 6 miljoonaa, vai 6,2 miljoonaa..

 

[Vaughan]

Tästä Taloussanomien artikkelista voi tarkistella eri ammattinimikkeiden keskipalkkoja. Mainittakoon esimerkiksi Toimistovirkailija, valtio, 2021€/kk.

Keskustelu lähtee väärille urille, jos yritetään löytää joku periaate, jonka mukaan julkisen sektorin palkkojen pitäsi olla jotain ja yksityisen jotain muuta. Tiedän, että historiallisesti erot yksityisen ja julkisen välillä ovat olleet suuremmat - niin palkoissa kuin työn sisällöissäkin. Se tulee kuitenkin muuttumaan, ja muutos on alkanut jo jonkin aikaa sitten.

Oikeasti mitään eroja ei pitäisi olla: palkkojen tulisi määräytyä työn vaativuuden ja henkilökohtaisen suoriutumisen perusteella. Samanlaisista tehtävistä pitäisi maksaa ainakin suurinpiirtein sama palkka riippumatta siitä onko työnantaja yksityinen vai julkinen (toki yksityisellä puolella vaihteluväli on aina suurempi). Julkinen sektori on täynnä tehtäviä, jotka ovat täysin samanlaisia kuin yksityisellä. Tiedän, koska olen ollut molemmilla puolilla.

Samalla tietenkin tehtävien vaatimustasojen pitäisi olla sama. Nyt näin ei aina kaikkialla ole. Lähinnä YT-neuvottelujen puuttuminen on johtanut siihen, että jokaisessa suuressa julkisen hallinnon yksikössä on muutama sellainen työntekijä, joka olisi saanut kenkää heti ensimmäisellä YT-kierroksella. Silti samaan aikaan suurin osa työntekijöistä työskentelee ihan samanlaisen työmoraalin vallassa kuin yksityiselläkin puolella. Suurimmalla osalla ihmisistä työmotivaatio lähtee henkilökohtaisesta halusta tehdä oma työnsä niin hyvin kuin sen osaa. Raadollisempi syy on halu edetä uralla. Suurin osa ihmisistä (ainakin virkamiehistä, joista suurin osa työskentelee asiantuntijatehtävissä) haluaa edetä urallaan. Sitä ei tapahdu, jos joku yhtään epäilee henkilökohtaista työmoraalia...

Eli julkisella ja yksityisellä sektorilla pitäisi olla samat palkat, samat vaatimustasot ja samanlainen mahdollisuus menettää paikkansa, jos ei hoida töitään.

 

[heikkik]

Keskustelu lähtee väärille urille, jos yritetään löytää joku periaate, jonka mukaan julkisen sektorin palkkojen pitäsi olla jotain ja yksityisen jotain muuta.
...
Eli julkisella ja yksityisellä sektorilla pitäisi olla samat palkat, samat vaatimustasot ja samanlainen mahdollisuus menettää paikkansa, jos ei hoida töitään.

Oikeastaan se periaate tulikin siinä.

Silti samaan aikaan suurin osa työntekijöistä työskentelee ihan samanlaisen työmoraalin vallassa kuin yksityiselläkin puolella. Suurimmalla osalla ihmisistä työmotivaatio lähtee henkilökohtaisesta halusta tehdä oma työnsä niin hyvin kuin sen osaa.

Sama kokemukset itselläkin. Protestanttinen työetiikka tai jotakin sinne päin.

Palkkamalttia ja lomautuksia voidaan harjoittaa päätöksiä tekemällä nopeastikin. Tuottavuuden olennainen parantaminen on tietysti kompleksimpi juttu ainakin poliittisesti.

Juuri tätä tarkoitin.

Julkisen puolen ongelmana on se, että sille asetetaan sellaisia velvoitteita, joita yksityisellä puolella ei ole. Sen takia julkisella puolella ei ikinä päästä samaan tehokkuuteen kuin yksityisellä puolella.

Paljonkohan sekin vie työpaikalla työtehoa, kun sinne tulee norkoilemaan yhdyskuntapalveluaan suorittava kriminaali, jolle pitää keksiä valvottua tekemistä muutamaksi tunniksi viikossa? Ja tietenkin julkisen puolen pitää kantaa "oma osuutensa" vaikeimmin työllistyvien työmarkkinoille palauttamisessa (vai miten sitä nykysin oikein sanotaan).

 

[Lexa]

Suurin ongelma politiikassa nykyään on se, että poliitikoilta puuttuu halu ja kyky tehdä oikeasti merkittäviä päätöksiä ja ratkaisuja. On ymmärrettävästi helppo puuhastella mukavuusalueella joidenkin karkkiverojen ja polttoaineverojen korotuksilla, kun todellisuudessa ongelmat ovat enemmän menopuolella kuin tuloissa.

Minusta koko yhteiskunnan kannalta suurin ongelma on nimen omaan pöhöttynyt ja korruptoitunut julkinen sektori. Sellaisia veronkorotuksia ei olekaan, millä tämä mammutti pystyttäisiin elättämään. Ongelma on pääosin rakenteellinen ja sen korjaaminen vaatisi erittäin määrätietoisia ja kovia otteita. Pala on kuitenkin päättäjille liian suuri nieltäväksi ja näin ollen tätä ongelmaa vältellään viimeiseen saakka. On turvallisempaa ja sisäsiistimpää puuhastella näennäisten veronkorotusten parissa samalla kun maan kilpailukyky rapautuu.

Ensinnäkin byrokratiaa pitäisi vähentää rajusti: karsia päällekkäisyyksiä, lakkauttaa turhat ja tarpeettomat toiminnot kokonaan. Kaikki etuisuuksia jakavat tahot (Kela, Sossu, Työkkäri) pitäisi laittaa saman katon alle. Lisäksi pitäisi karsia ylimääräisiä tukimuotoja ja yksinkertaistaa toimintoja. Jonkinlainen kansalaispalkka olisi varmasti kaikkein järkevin vaihtoehto perustoimeentuen jakamiseen. Tällaiset toimet vähentäisivät sekä työntekijöiden tarvetta että myös kiinteitä kuluja, esim. kiinteistöjen ylläpidon muodossa. Olisin myös valmis pienentämään tilapäisesti kehitysyhteistyömäärärahoja ja maahanmuuttoon suunnattuja varoja. Näihin voisi panostaa sitten enemmän kun kassassa olisi rahaa. Samasta syystä nämä lainarahapaketit ovat epäilyttäviä: kuin rahoittaisi naapurin omakotitaloa lainarahalla kun se on kaatumassa.

Valtion ja kuntien virastoissa pitäisi teettää jonkin ulkopuolisen tahon toimesta työtehtävien seuranta, jossa selvitettäisiin mikä rooli kullakin työntekijällä on organisaatiossa ja mikä on hänen tehtävänsä. Näin tarpeettomille voitaisiin näyttää ovea ja samalla palkata tilalle niitä tarpeellisia. Myöskään tässä ketjussa esitetty max 10v määräaikainen työsopimus kerrallaan ei kuulostaisi huonolta ajatukselta. Nykyään näissä organisaatioissa käytetään vuosittain käsittämättömät määrät rahaa konsultointipalveluihin vain sen takia, että oma henkilökunta ei niitä osaa hoitaa. Tämä mahdollistaa myös kuprut ja suhmuroinnit, koska kukaan ei tajua mitä oikeasti pitäisi tehdä ja mitä näiden töiden teettämisestä pitäisi maksaa. Ja kun kyseessä ei ole omat rahat, sillä ei edes ole kovin suurta painoarvoa.

Mitä tällainen töiden uudelleen järjestely sitten käytännössä tarkottaisi? Ehkäpä suurehkon määrän asiantuntemattomia virkamiehiä työttömiksi ja nipun nuorempia asiantuntijoita työllisiksi.

Yksi käsittämättömimmistä asioista on valtion ja kuntien lomakäytäntö, jossa lauantaita ei lasketa lomapäiväksi. Tämä tarkoittaa kaikilla työntekijöillä vähintään viikkoa pidempää lomaa yksityiseen sektoriin verrattuna. Pidempään palvelleiden (tai vastaavaa työkokemusta omaavien) 38pv tarkoittaa jo 2.6vk enemmän lomaa vuodessa. Tästä voidaan laskea, että kunnan/valtion pidempi aikainen konttorirotta tekee noin 100h vähemmän töitä vuodessa kuin yksityisellä työskentelevä. Tämä ero on osapuilleen 6% luokkaa, mikä voidaan myös nähdä myös plus-merkkisenä palkkoja vertaillessa. Tämän lisäksi kunnalla/valtiolla lomia voidaan pidentää, mikäli niitä ei "ehditä pitämään" lomakautena. Näitä asioita voi jokainen miettiä seuraavan kerran kun tavoittelee jotain virkamiestä puhelimitse ja keskus vastaa "hän on lomalla".

Mutta edellä mainitut asiat eivät tietenkään ole työntekijöiden vika, sillä kukapa haluaisi luopua saavutetuista eduista. Ei ole suojatyöpaikkalaisenkaan virhe, jos pomo ei pysty/saa/ymmärrä antaa kenkää. Yksityisellä puolella tilanne on osin samanlainen, mutta jos siellä on organisaatiossa iso määrä tyhjänpantteja business muuttuu äkkiä kannattamattomaksi, ellei se ole katteeltaan erikoisen hyvää (mitä se harvoin on).

En muutenkaan ymmärrä ajattelutapaa jossa työntekijällä pitäisi olla joku aikanaan ansaittu ikuinen suojatyöpaikka. Vuosikausia samoissa leppoisissa tehtävissä toiminut ihminen yleensä mukavoituu tai tylsistyy. Molemmissa tapauksissa työteho alkaa hiipua ja työn tekeminen ei varsinaisesti kiinnosta. Työstä tulee pakkopullaa ja joka työpäivä on suurta tuskaa sairaslomamäärän kasvaessa. Osa ihmisistä myös rakentaa omasta osaamisestaan harhaisen käsityksen, jossa he kuvittelevat olevansa korvaamattomia. Tästä syystä ihmisten pitäisi tehdä elämänsä aikana useampaa eri työtä, sekä itsensä että itse työn takia. Harmi ettei työkulttuurimme tue alanvaihtoa varsinkaan vanhemmalla iällä. Tärkeintä tuntuu olevan alan työkokemus, jossa vuodet ovat usein tärkeämpiä kuin osaaminen saati intohimo.

Jos mietitään työmarkkinoita noin yleisemmin, niin tänä päivänä työmarkkinoiden orjatyövoima löytyy usein kaupan alalta, jossa perusmyyjä tienaa ~10eur/h mutta tekee lähes poikkeuksetta vain 30h/vk, jolloin bruttoansiot jäävät usein noin 1200-1500eur/kk. Toista työtä on rinnakkain hankala tehdä, koska töitä tehdään yleensä 6h vuoroissa, 5 päivänä viikossa ja pitkien aukioloaikojen takia työajat ovat yleensä epäsäännölliset. Lisäksi työnantajat suhtautuvat penseästi useamman työn tekijöihin, koska haluavat pitää työntekijöitä ns. varalla sairastapausten ym. muodossa. Toki tällainen työ sopii erinomaisesti esim. opiskelijalle, mutta jokainen voi miettiä miten tuolla rahalla ns. vakituisessa työssä pärjää.


Minun mielipiteeni on se, että pitäisi ruveta rajulle säästökuurille veronkorotuksien sijaan. Taloudessa veronkorotuksia pitäisi tehdä silloin kun menee hyvin, eikä toisinpäin. Tosin hyväksyisin veronkorotukset, mikäli ne tarkoittaisivat parempia palveluita, mutta siitähän tässä ei nyt ole kyse. Nythän Suomen valtio on kuten tappiota tuottava yritys, joka lomautuksien ja välittömien säästötoimien sijaan yrittää tasapainottaa budjettiaan nostamalla asiakashintoja tilanteessa jossa hintataso on jo markkinoiden yläpäässä.

 

[Evil]

Siinä että päiväraha, asumis- ja toimeentulotuki eivät ole yhteenlaskettunakaan yhtä suuria kuin palkka. Lisäksi sellainen hento toive voi olla taustalla, että julkiselle puolelle olisi joku niinkin pätevä eksynyt joukkoon että hän löytäisi työtä yksityiseltä sektorilta, jolloin hänelle ei tarvitsisi em. tukia maksaa.

Vaikka säästöä pikkuisen tulisikin, niin kukas ne julkisen puolen työt sitten tekee? Jos poispotkittu sai palkkaa 3 tonnia ja nyt sitten tukia 2 tonnia, niin jospa hänen työpanoksensa oli sen erotuksena olevan tonnin arvoinen...

 

[DAF]

Vaikka säästöä pikkuisen tulisikin, niin kukas ne julkisen puolen työt sitten tekee? Jos poispotkittu sai palkkaa 3 tonnia ja nyt sitten tukia 2 tonnia, niin jospa hänen työpanoksensa oli sen erotuksena olevan tonnin arvoinen...

Eikun julkisella puolella vain lorvaillaan ja siirretään paperia aamupäivän vasemmasta alakulmasta iltapäivän oikeaan yläkulmaan työpöydällä. Näinhän tämä logiikka näillä sankareilla kulkee.

 

[Daespoo]

Vaikka säästöä pikkuisen tulisikin, niin kukas ne julkisen puolen työt sitten tekee? Jos poispotkittu sai palkkaa 3 tonnia ja nyt sitten tukia 2 tonnia, niin jospa hänen työpanoksensa oli sen erotuksena olevan tonnin arvoinen...

Ongelma tässä yhtälössä ei ole kolmen tonnin palkka vaan kahden tonnin tuet. Motiivi hakea duunia avoimilta markkinoilta tai uudelleen kouluttautua on aika pieni kun keppiä ei juuri ole.

 

[Johannes]

Tilastokeskus - Neljännesvuositilinpito
Bkt kasvoi 2,9% vuoden toisella neljänneksellä ja ensimmäisen neljänneksen kasvu tarkistettiin vuositasolla 4.8%:n (5,5%). Taas on suunta alaspäin, mutta ei vielä mitään miinuslukuja, joiden jälkeen puheet edes taantumasta olisivat parin neljänneksen jälkeen oikeutettuja. Nyt suut kiinni "jyrkit ja jutat" tai ainakin malttia lausuntoihin, kun vuoden toinen neljännes meni vielä meni ihan kelvollisesti bkt:n kasvun osalta.

 

[Juhaht]

No näillä pelonlietsontapuheilla on taas saatu muutama firma yt-neuvottelemaan, että ei siinä mitään. Hyvin vedetty, Arkadianmäen spedet.