Kolmatta vuotta asun Lahdessa. Paikkakunnalle olen muuttanut juurikin saatuani sen opiskelupaikan paikallisesta AMK:sta, mikä jolta kulta täällä jäi saavuttamatta (ehkä hyvä niin).
Lahti on kyllä näin talvisaikaan äärimmäisen kolkko paikka rumine betonisine rakennuksineen ja mastoineen, eikä tämä Vesijärven helmi nyt kesälläkään mitenkään erityisen kaunis paikka ole. Kaupungin rakennuskanta tekee paljon, toisen maailmansodan jälkeen kaupunkiin rakennettiin nopeaan tahtiin näitä betonilaatikoita vanhojen puurakennusten tilalle. Sama toki tapahtui muissakin suomalaisissa kaupungeissa, mutta jotenkin täällä se oikein korostuu. Toisaalta hieman tutkiskelemalla ympäristöään ja poistumalla ydinkeskustan alueelta on ollut ilo löytää kauniitakin lenkkimaastoja, niin Joutjärveltä, Salpausselältä kuin Messilänkin suunnalta. Eivät ne kotipaikkakunnan paikoille vertoja toki vedä, mutta läheltä liippaa.
Lahtelaisista on minullekin jäänyt jotenkin ynseä, jopa ylimielinen kuva. Hymy ei tosiaan ole täkäläisillä herkässä, syitä en osaa lähteä analysoimaan, jätetään se lahilaisille itselleen. Ylempänä oli joitain paikallisten osittain arvaten kieli poskessakin heitettyjä tekstinpätkiä, kyllähän noista hyvin jo välittyy se, millainen on Homo Lahtiens. Kiekkofanit ovat tosiaan ihan samassa kategoriassa kuin ne Eteläpäädyn reissuille eksyvät puupäät, niin nämä ääri-ihmiset kuin hännystelijänsäkin. Rivikatsojien kanssa nyt on jonkun verran tullut turistua, ja ihmisiähän hekin vaikuttavat olevan.
Paljon on jo tullut ihmisiltä vinkkejä siitä, mihin Lahteen eksyvän kannattaa suunnistaa. Mamma Maria tosiaan kannattaa käydä kokeilemassa, listalta ei nimittäin huonoa annosta löydy ja hinnatkin ovat kohtuulliset. Myös ravintolan omaa salaattikastiketta kannattaa ostaa mukaankin, on nimittäin aivan ensiluokkaista se. Kulttuurimatkailijan kannattaa ehdottomasti suunnistaa Huippubaariin. Tämä juottola sijaitsee nimensä mukaisesti Liipolan mäen huipulla. Jos et ensiyrittämällä paikkaa löydä, käännä autosi ympäri ja katso tarkemmin. Siellä se kuitenkin on; nimittäin se keskiverto nakkikioskia pienempi mökki siellä mäen päällä varsin värikkäine asiakaskuntineen.
Lahti on kyllä näin talvisaikaan äärimmäisen kolkko paikka rumine betonisine rakennuksineen ja mastoineen, eikä tämä Vesijärven helmi nyt kesälläkään mitenkään erityisen kaunis paikka ole. Kaupungin rakennuskanta tekee paljon, toisen maailmansodan jälkeen kaupunkiin rakennettiin nopeaan tahtiin näitä betonilaatikoita vanhojen puurakennusten tilalle. Sama toki tapahtui muissakin suomalaisissa kaupungeissa, mutta jotenkin täällä se oikein korostuu. Toisaalta hieman tutkiskelemalla ympäristöään ja poistumalla ydinkeskustan alueelta on ollut ilo löytää kauniitakin lenkkimaastoja, niin Joutjärveltä, Salpausselältä kuin Messilänkin suunnalta. Eivät ne kotipaikkakunnan paikoille vertoja toki vedä, mutta läheltä liippaa.
Lahtelaisista on minullekin jäänyt jotenkin ynseä, jopa ylimielinen kuva. Hymy ei tosiaan ole täkäläisillä herkässä, syitä en osaa lähteä analysoimaan, jätetään se lahilaisille itselleen. Ylempänä oli joitain paikallisten osittain arvaten kieli poskessakin heitettyjä tekstinpätkiä, kyllähän noista hyvin jo välittyy se, millainen on Homo Lahtiens. Kiekkofanit ovat tosiaan ihan samassa kategoriassa kuin ne Eteläpäädyn reissuille eksyvät puupäät, niin nämä ääri-ihmiset kuin hännystelijänsäkin. Rivikatsojien kanssa nyt on jonkun verran tullut turistua, ja ihmisiähän hekin vaikuttavat olevan.
Paljon on jo tullut ihmisiltä vinkkejä siitä, mihin Lahteen eksyvän kannattaa suunnistaa. Mamma Maria tosiaan kannattaa käydä kokeilemassa, listalta ei nimittäin huonoa annosta löydy ja hinnatkin ovat kohtuulliset. Myös ravintolan omaa salaattikastiketta kannattaa ostaa mukaankin, on nimittäin aivan ensiluokkaista se. Kulttuurimatkailijan kannattaa ehdottomasti suunnistaa Huippubaariin. Tämä juottola sijaitsee nimensä mukaisesti Liipolan mäen huipulla. Jos et ensiyrittämällä paikkaa löydä, käännä autosi ympäri ja katso tarkemmin. Siellä se kuitenkin on; nimittäin se keskiverto nakkikioskia pienempi mökki siellä mäen päällä varsin värikkäine asiakaskuntineen.