Lahkolaiset – vähän niinku tyhmää jengiä

[Radiopää]

Kansanedustaja Antero Laukkanen on huolestunut suomalaisten suhtautumisesta kristinuskoon. Laukkanen kokee, että kristityiksi tunnustautuvat leimataan automaattisesti johonkin lohkoon, eikä heitä enää pidetä fiksuina. Tästä syystä Suomessa kuulemma elää paljon korkeassa asemassa olevia kristittyjä, jotka eivät uskalla puhua uskostaan. Perustelunaan lähteä puhutulle rukousaamiaiselle Amerikkaan Laukkanen käyttikin rohkaisun etsimistä.

Minkä takia uskovaisen pitäisi julistaa olevansa uskovainen ja puhua siitä? Suomessa on helppo ilmoittaa olevansa tapakonservatiivi, mikäli haluaa olla julkisesti jotain. Usko on minusta vain uskovaisen ja uskon kohteen välinen asia. Tämä Laukkanen taitaa olla niitä tyyppejä, joilla on niin heikko usko ja niin heikko itsetunto, että se vahvistuu vain, jos muutkin ovat kuin hän. Mutta tähänhän näiden ihmisten mielipide homoavioliitoistakin pohjautuu. Ei haluta tuomita, mutta ei myöskään hyväksytä, koska eivät ole kuin me.

 

[tosiasia]

Kaikki uskovat perimmäisissä asioissa johonkin, koska ihan varmaa tietoa ei ole mielestäni paljoakaan. Ihminen on niin pieni olento täällä kaikkeudessa, että ainakin sitä miettiessä omat tiedot ja rajallisuus tuntuvat käsittämättomän pieniltä. Jotkut uskovat Jumalaan, toiset ufoihin, jotku alkuräjähdykseen jne. Ihmiset myös seisovat usein hyvin vahvasti näiden henkilökohtaisten uskomustensa ja ajatustensa takana ja unohtavat antaa toisille vapauden toimia näkemyksineen lakien puitteissa. Historian saatossa lienee vapauden riistosta on ollut paljon enemmän haittaa, kuin sen sallimisesta.

 

[Warrington]

Jep, mielenkiinnolla odottelen kommentteja aiheesta joka on tässä käpykylässä (Suomi) vieläkin oudon herkkä, joidenkin mielestä kun kivikautisia uskomuksia ja uskovia pitäisi jostain kumman syystä jotenkin kunnioittaa ja kaikesta kritiikistä hiljentyä.

Kyllähän kristinuskoa saa nykyisin kritisoida hyvinkin vapaasti, mutta muslimeita ja islamia taas ei oikein saa. Jos joku sanoo että Jeesus oli känniääliö ja homo niin harvaa kiinnostaa, jos joku sanoo että muslimit ovat rättipäitä tms. niin siitä nousee herkemmin haloo. Jeesuksesta ja kristityistä saa piirrellä pilapiirroksia jne. mutta Muhammedista ja Allahista ei oikein saisi, muuten voi tulla räjähdyksiä.

Aika jännää että nämä uuden oikeiston kannattajat ovat järjestään uskovaisia, kuka olisi uskonut. Mihin vittuun tämä maailma on menossa?

Ketkä uuden oikeiston kannattajat? Mahtaa olla masentavaa kuulla etten minä usko uskonnollisessa mielessä yhtään mihinkään, kuten aiemmin tässä ketjussa kirjoitin, nykytermi minunlaiselle lienee agnostikko, vaikkakin itseäni ärsyttää että kaikki pitää lokeroida ja kaikelle pitää keksiä erilliset termit. Vastaus toiseen kysymykseesi, ei kovinkaan hyvään suuntaan, ja siihen uskonnot eivät ole syypäinä. Täysin toivottomaan suuntaankaan ei olla vielä menossa, ei niin kauan kun vihervasemmisto ei pääse valtaan. Olin myös todella yllättynyt että nämä vasemmistoon suuntautuvat kirjoittajat ovat ateisteja, hyvin yllättävää. Tuntuu omituiselta miten tietyillä ateisteilla on pakollinen tarve ihmetellä toisten uskon tarvetta tai toisten uskontoa.

Itse olen alunperin uskonnollisesta perheestä ja siitä olen samaa mieltä mm. käyttäjän @Tuamas kanssa, että lapsesta asti aloitettavaa aivopesua pitäisi muuttaa. Usein lapselle ja nuorelle ei anneta käytännössä mitään mahdollisuutta tehdä omia päätöksiä uskonnon suhteen. Itse lopetin uskomasta noin 15-vuotiaana, jostain asioista on helppoa olla hieman katkera, mutta vaikea sitä on vanhempia syyttää kun he luulivat tekevänsä oikein, ja jatkoivat perinnettä jota heidän vanhemmat ja heidän isovanhemmat jne. olivat tehneet. Hyvästä kasvatuksesta olen kiitollinen, siis vanhemmille, en uskonnolle. E: Pari lisäystä.

 

[Eddie]

En usko jumalaan. Olen täysin sinut sen kanssa, että olen itsekseni jopa ihan varma, että mitään jumalia ei ole. Ne ovat ihmisten päissä kehittyneitä toiveita jostain paremmasta, kun isommin mitään toivoa paremmasta ei ole ollut muuten olemassa. En kuitenkaan tuputa ajatuksiani kenellekään ja itse kukainenkin saa puolestani uskoa mihin lystää. Kieltämättä jossain tapauksissa huomaan ärsyyntyväni tietynlaisista uskovaisista, joilla on kova tarve todistella jumalan olemassaoloa mitä ärsyttävemmillä perusteluilla. Aina heiltä löytyy kummallinen jankkausvipu, mistä vääntää. Mikään vakuuttava tieteellinen todiste ei heille kelpaa vastaväitökseksi. Olenkin lopettanut jankkaamisen tällaisten ihmisten kanssa. Joskus sitä tuli tehtyä, mutta siinä ei ole mitään järkeä.

Kuulun edelleen kirkkoon lähinnä lasteni takia. Minusta kaste ja rippiperinteet ovat hienoja asioita, vaikka en uskokkaan niiden uskonnollisiin taustoihin. Ihmiset tarvitsevat mielestäni tällaisia yhdistäviä tekijöitä. Sinänsä harmi, että sellaisia ei kyetä järjestämään ilman uskontosoopaa. Jouluakin tykkään viettää lasten kanssa, kuten myös pääsiäistä, mutta en yhtään niiden uskonnollisten taustojen takia. Perinteiden takia. Ihmiset tarvitsevat perinteitä, vapaapäiviä ja hetkiä rauhoittumiseen. Harmi, että tällaisten asioiden järjestymiseen vaaditaan jotain uskontohömppää taustalle. Aion jossain vaiheessa erota kirkosta, mutta lasteni takia odottelen heidän kasvavan. Heille muuten annan täyden vapauden itse tehdä sen johtopäätöksen, millainen heidän maailmankuvansa on. Jos he toteavat olevansa Buddhalaisia niin siinäpä ovat näin kärjistetysti.

Noin muuten toivoisin vain, että maailma olisi hieman mukavampi paikka. Uskonnot sitä eivät onnellisemmaksi ole tehneet. Nytkin tuonne maailman mahtavimman maan johtoon nousi ainakin omien puheiden mukaan jumalaan uskova ja luottava mies. Miten hieno mies hän onkaan.

jumalasta en tarkoituksella käytä isoa alkukirjainta. Käsittämätön sääntö. Sehän ei ole erisnimi. Tuossa lauseen alussa olisi pitänyt käyttää, mutta nyt alleviivaan vain.

 

[mjr]

Luulenpa että aikoinaan suuret uskonnot ovat olleet edistysaskel. Nyt esimerkiksi kun päivittelemme islamin naiskielteisyyttä niin syntymäaikanaan ja -paikassaan se edusti merkittävää naisten oikeuksien parantamista. Kristinuskosta puolestaan kumpuaa länsimaisen ajattelun universaalin ihmisarvon käsite eli se näkemys, ettei ihmisen arvoa mitata hänen vain tai edes ensisijaisesti "utiliteettinsa", materiaalisen hyötynsä kannalta. Olen vammaisen lapsen isänä joutunut aika paljon miettimään kysymystä, ja yksi vahvimpia impulsseja siihen, ettemme, no, etsi mitään loppuratkaisua tähän pelkkään menoerään (kuten vammaiset, vanhukset, mielisairaat ym.), on edelleen kristinuskon ihmiskuva. Voimme toki puhua, ja itsekin puhun, kristillis-humanistisista arvoista, mutta käytännössä tässä suhteessa olemme vain maallistaneet kristinuskon ihmisarvo-ajattelun perusteet, emme sen sisältöä.

Eli tässä joitakin pragmaattisia näkökohtia uskontojen puolestakin - sitä tuskin käy kiistäminen että dogmina nämä opit ovat kestämättömiä ja että empiirisesti ja loogisesti minkään jumalolennon tai jumalolentojen olemassaolo vaikuttaa äärimmäisen epätodennäköiseltä. Mutta voi olla että petomainen ja lyhytnäköinen ihmiskunta vain tarvitsee jotain tämäntyyppistä suitsea, ettemme anna periksi synkille, atavistisille ja eläimillisille impulsseillemme. Ainakin juuri tässä historiallisessa hetkessä olisin hyvin huolestunut (ja olen hyvin huolestunut) siitä, että kristillisen ajattelun humanistisia arvoja vahvistava vaikutus kulttuurissamme on nopeasti heikentymässä hyvin alastoman materialistisen, hedonistisen ja tuotanto- ja kuluttamisarvoihin perustuvan historiattoman ihmiskuvan edessä.

 

[Sanainen arkku]

Aika jännää että nämä uuden oikeiston kannattajat ovat järjestään uskovaisia, kuka olisi uskonut. Mihin vittuun tämä maailma on menossa?

Nyt tuli itselleni ihan uusi termi! Mikä on uusi oikeisto? Olisi mukava tietää, kuulunko uuteen vai vanhaan oikeistoon, kun kannatan yhteiskunnassa yleisesti sääntelyn vähentämistä ja kansalaisilta toivoisin omaan moraaliin perustuvan vastuullisuuden vahvistumista.

@mjr peukut edellisestä viestistä! Ihmisen kyvyttömyys "kestävään hyvyyteen" näkyy näissä ketjuissa mm. niin, että samalla kun vakuutellaan ettei tarvita (henk.koht.) mitään uskontoja moraalin tueksi, ollaan häpäisemässä ja viemässä oikeutta toisten (suurten ihmisjoukkojen) elämän arvokkaimpaan kokemukseen! Se on julmuutta, jota puhuja ei itsessään suostu tunnistamaan.

 

[Kirjoittelija]

Nyt tuli itselleni ihan uusi termi! Mikä on uusi oikeisto?

Eiköhän bebeto tarkoita uudella oikeistolla tätä porukkaa, jonka sankari on rääväsuinen homo Milo Yiannopoulos:
Alt-right - Wikipedia

Esim. Nyt-liitteessä heistä on käytetty nimitystä uusi oikeisto:
Feminismiä vastaan, poliittista korrektiutta vastaan: Tällainen on netistä nouseva uusi oikeisto, jonka Donald Trump vie Valkoiseen taloon - Nyt.fi - Helsingin Sanomat

Sinä et uuteen oikeistoon kuulu.

 

[Sanainen arkku]

Eiköhän bebeto tarkoita uudella oikeistolla tätä porukkaa, jonka sankari on rääväsuinen homo Milo Yiannopoulos:
Alt-right - Wikipedia

Esim. Nyt-liitteessä heistä on käytetty nimitystä uusi oikeisto:
Feminismiä vastaan, poliittista korrektiutta vastaan: Tällainen on netistä nouseva uusi oikeisto, jonka Donald Trump vie Valkoiseen taloon - Nyt.fi - Helsingin Sanomat

Sinä et uuteen oikeistoon kuulu.

Kiitos. Minulle tuollaista kuvaa sana moukkuus. Aion jatkossakin mieltää sanan "oikeisto" ensisijaisesti positiivisesti.

Kieltäni ette minulta vie! ;)

 

[BileTooth]

Kiitos. Minulle tuollaista kuvaa sana moukkuus. Aion jatkossakin mieltää sanan "oikeisto" ensisijaisesti positiivisesti.

Kieltäni ette minulta vie! ;)

Itselläni sekä sanat "oikeisto" että "vasemmisto" aiheuttavat kyllä suht paljon negatiivisia mielleyhtymiä. Itseään oikeistolaiseksi tai vasemmistolaiseksi tituleeraavat ihmiset sopivat myös mielestäni jossain määrin tähän ketjuun. Toki jokaisella on näkemyksiä ja mielipiteitä, joita voidaan luokitella enemmän "vasemmistolaiseksi" tai "oikeistolaiseksi", mutta aika harva on ihmisenä kokonaan näistä jompaa kumpaa ja jos on, on mielestäni tietyllä tapaa vähän hihhuli.

Näkemyksiä tulisi arvioida sellaisenaan niiden meriittien, toimivuuden ja loogisuuden mukaan, ei millään vasemmisto-oikeisto-akselilla. Esimerkiksi egalitarismi ja humanismi riittävät pohjaksi moneen asiaan eikä niitä tarvitse sijoittaa vasemmalle tai oikealle. Mahdollisimman suuri määrä hyvinvointia mahdollisimman monelle elossa olevalle ihmiselle jaettuna mahdollisimman tasaisesti, pohjimmiltaan kai melko yksinkertaista. Riitelyhän alkaa vasta siitä, kun aletaan miettimään millä keinoilla tähän lopputulokseen päästäisiin parhaiten.

@mjr nuo mainitsemasi asiathan syntyivät käytännössä siitä, että eräs puuseppä pisti lähes kaikki aiemmat uskontonsa opetukset uusiksi. En siis itse antaisi välttämättä kunniaa niinkään uskonnolle, kun kerran näiden hyödyllisten opetusten ja arvojen syntymiseen tarvittiin voimakas ja karismaattinen sekä ajalleen poikkeuksellisen humanistinen hahmo, joka kykeni laittamaan vastaan ikivanhoille uskonnollisille perinteille ja opetuksille, muuttaen niitä samalla ihmisten hyvinvoinnin kannalta huomattavasti parempaan suuntaan.

 

[adolf]

Vallan mielenkiintoista keskustelua. Minä olen kyllä myös tuumaillut sitä että oltaisiinkohan me ihmiset kuinka paljon onnellisempia jos meillä ei olisi tätä tarvetta lyödä kaiken aikaa itseämme ja varsinkin toisiamme joidenkin -ismien alle. Kun mitä nyt itse asiaa olen funtsinut niin eikös jokainen -ismi ole vain illuusio jonka oma mielesi luo. Tietysti politiikkaan tuo pätee samalla tavalla kuin uskontoihinkin. Pahimmassa tapauksessa kun -ismit vain rajoittavat ja tyhmentävät ihmisiä sekä tekevät meistä suvaitsemattomia kun sitä omaa -ismiään tarvitsee kynsin hampain puolustaa. Erottaa ihmiset toisistaan.

 

[Oldtimer]

Varmasti moni kuuluu vain ns. vanhasta tottumuksesta, mutta ei kirkossa käymisellä mitata mitään uskovaisten määrää. Minä en ole tietoinen kristinuskosta jossa kirkossa käynti on uskovaisuuden ehdoton edellytys, eiköhän ihminen voi uskoa jumalaan ja olla kristitty vaikkei kävisikään kirkossa, ja sitä ei mitkään muutamien pappien mielipiteet miksikään muuta.

Kristinusko on muuttunut jatkuvasti, ja se mikä itseäni hieman ihmetyttää, on että miksi kristinuskossa ollaan luovuttu tietyistä asioista jotka mainitaan esim. raamatussa. Ollaan ikäänkuin itse määritelty mikä on nykyaikana sopivaa ja mikä ei, monessa uskonnossa ihminen on asettunut jumalan asemaan ja se on mielestäni omituista. Jumala ja raamattu määrittelivät aikojen alussa uskonnon, jota ihminen on jälkikäteen lähtenyt vahvasti muokkaamaan. Muutenkin raamattu on tietyllä tapaa hyvin ristiriitainen, vanhan testamentin jumala oli paha ja kovalla kädellä tuomitsevainen, ja uudessa testamentissa sävy muuttui lievemmäksi. Kirjoittajia on luonnollisesti ollut paljon, joten sävykin on muuttunut, ja tietenkin ajat muuttuivat välissä, ja myös ne ajat vaikuttivat varmaankin kirjoittajiin.



Mitä vikaa siinä on että uskovainen on politiikassa? Tuskinpa sinunkaan elämää uskonto hirveästi häiritsee, jos koet häiritsevänä uskonnot tai sen että joku on uskovainen, ei se vika ole uskonnossa tai uskovaisessa vaan siellä vastaanottavassa päässä.



Epäilen ettei uskontoja välttämättä tarvita nykypäivänä mihinkään, aikojen saatossa uskonnosta on varmaankin ollut hyötyä ihmisille jotka ovat kokeneet vaikeita aikoja, ihminen on halunnut turvautua johonkin korkeampaan voimaan, lisäksi kuoleman jälkeistä aikaa ei ole koskaan pystytty todistamaan, ja se tietämättömyys ja kuoleman pelko ovat varmaankin luoneet uskontoihin niitä paratiiseja, taivaita ja muita onnellisia kuoleman jälkeisiä paikkoja. Lisäksi raamatun mm. käskyt ovat varmaan jonkin verran muovanneet ihmisten käsitystä hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä. Nyky yhteiskunnan järjestelmälliset lait ja rangaistukset ovat tehneet esim. kristinuskon opetuksesta ns. vanhan aikaista ja tarpeetonta. Vastaus toiseen kysymykseesi, ateisti, agnostikko ja muut ovat yksilöistä riippuen kykeneväisiä moraalisiin tekoihin siinä missä uskovaisetkin. En näe että uskonto määrittää ihmisen empatia kyvyn jne.



Joo luomisteorian keksijöillä on ollut melkoisen vilkas mielikuvitus, kuten monilla raamatun kirjoittajilla ylipäätään. Ihmettelen myös miten jotku uskoo alkuräjädys -teoriaan, jossa on lukemattomia tieteellisiä aukkoja ja kysymyksiä joihin ei koskaan saada vastauksia. Muutenkin ajatus siitä, että kaikki tämä elämä olisi syntynyt jossain isossa räjähdyksessä, on ajatuksena aivan naurettava. Oli miten oli, kukaan ei voi täysin varmasti todistaa etteikö jumala ole maailmaa luonut, toisaalta kukaan ei voi myöskään todistaa että jumala olisi sen luonut, ja samat pätee alkuräjähdys -teoriaan ja moniin muihin.



Niinhän sitä luulisi, mutta sitten löytyy vielä hihhuleita jotka vähän niinkuin hyväksyvät sen että joku uskoo johonkin, mutta kuitenkin se ärsyttää ja sitä on pakko purkaa jossain keskustelupalstoilla.

Monta kohtaa – aivan ensimmäisenä kommenteistasi hyppää silmille tyypillinen minä minä-lähtökohta. Uskonnothan ovat, jos asiaa vaivautuu hetkeksi rehellisesti miettimään, itsekkyyden suurin ilmentymä, "kyllä se herra minusta huolen pitää". Joka vuosi liki 9 miljoonaa pikkulasta menehtyy ennen aikojaan nälkään ja tauteihin, mutta silti eräiden mielestä "herra" on hyvä ja huolehtivainen. Sota jyllää ja ihmisten päitä katkotaan, kuinkas ollakkaan uskonnolliselta pohjalta, mutta "herra on hyvä ja huolehtivainen". Itse en muuten erottele näitä kivikautisia uskomuksia, kaikki valtaversiot ovat ihmiselle yhtä haitallisia.

Mitä tulee uskontoihin ja politiikkaan, niin ihan yksinkertaisena ajatusleikkinä – kuvitellaan että uskonnot olisi keksitty tänään, kukaan ei ole siis kuullut niistä jutuista aiemmin sanaakaan. Sitten, edellisen valossa, meidän kaikkien asioista ovat päättämässä esim. Juha Sipilä, Timo Soini.........efekti on pikkasen sama kuin esim. tupakan ja alkoholin kohdalla, ei mitään asiaa kauppaan jos keksittäisiin tänään.

Tieteen ja uskontojen rinnastaminen on jo kroteskia! En vaivaudu asiaa enempää tässä perustelemaan, mutta tarvittaessa kyllä. ; )

 

[Oldtimer]

Luulenpa että aikoinaan suuret uskonnot ovat olleet edistysaskel. Nyt esimerkiksi kun päivittelemme islamin naiskielteisyyttä niin syntymäaikanaan ja -paikassaan se edusti merkittävää naisten oikeuksien parantamista. Kristinuskosta puolestaan kumpuaa länsimaisen ajattelun universaalin ihmisarvon käsite eli se näkemys, ettei ihmisen arvoa mitata hänen vain tai edes ensisijaisesti "utiliteettinsa", materiaalisen hyötynsä kannalta. Olen vammaisen lapsen isänä joutunut aika paljon miettimään kysymystä, ja yksi vahvimpia impulsseja siihen, ettemme, no, etsi mitään loppuratkaisua tähän pelkkään menoerään (kuten vammaiset, vanhukset, mielisairaat ym.), on edelleen kristinuskon ihmiskuva. Voimme toki puhua, ja itsekin puhun, kristillis-humanistisista arvoista, mutta käytännössä tässä suhteessa olemme vain maallistaneet kristinuskon ihmisarvo-ajattelun perusteet, emme sen sisältöä.

Eli tässä joitakin pragmaattisia näkökohtia uskontojen puolestakin - sitä tuskin käy kiistäminen että dogmina nämä opit ovat kestämättömiä ja että empiirisesti ja loogisesti minkään jumalolennon tai jumalolentojen olemassaolo vaikuttaa äärimmäisen epätodennäköiseltä. Mutta voi olla että petomainen ja lyhytnäköinen ihmiskunta vain tarvitsee jotain tämäntyyppistä suitsea, ettemme anna periksi synkille, atavistisille ja eläimillisille impulsseillemme. Ainakin juuri tässä historiallisessa hetkessä olisin hyvin huolestunut (ja olen hyvin huolestunut) siitä, että kristillisen ajattelun humanistisia arvoja vahvistava vaikutus kulttuurissamme on nopeasti heikentymässä hyvin alastoman materialistisen, hedonistisen ja tuotanto- ja kuluttamisarvoihin perustuvan historiattoman ihmiskuvan edessä.

Taitaa olla niin että uskonnot olivat aikoinaan ihmisen ensimmäinen yritys kysyä, keitä me olemme ja mistä tulemme. Sittemmin tieteen kehitys on luonnollisesti syrjäyttänyt uskonnot tällä(kin) saralla. Vakavasti otettavassa tiedemaailmassa koko aihe (uskonto) on täysin epärelevantti. Suomessa kristinuskon vaikutus näkyy mm. luonnontieteiden arvostuksen puutteena, täällä jylläävät insinööri- ja "rahatieteet". Kaikille täälläkin kirjoitteleville näyttää kelpaavan tieteen ja tutkimuksen tulokset ja innovaatiot arkipäiväisessä elämässä. En olisi muuten kauhean varma ihmisuhriin perustuvan uskomuksen (kristinusko) ihmiskuvan moraalisuudesta, koko kuvio on mielestäni lievästisanottuna vastenmielinen.

 

[Oldtimer]

Kaikki uskovat perimmäisissä asioissa johonkin, koska ihan varmaa tietoa ei ole mielestäni paljoakaan. Ihminen on niin pieni olento täällä kaikkeudessa, että ainakin sitä miettiessä omat tiedot ja rajallisuus tuntuvat käsittämättomän pieniltä. Jotkut uskovat Jumalaan, toiset ufoihin, jotku alkuräjähdykseen jne. Ihmiset myös seisovat usein hyvin vahvasti näiden henkilökohtaisten uskomustensa ja ajatustensa takana ja unohtavat antaa toisille vapauden toimia näkemyksineen lakien puitteissa. Historian saatossa lienee vapauden riistosta on ollut paljon enemmän haittaa, kuin sen sallimisesta.

Ei kai uskominen sinällään olekkaan mikään ongelma? Ongelma syntyy kun näitä uskomuksia yritetään alkaa soveltamaan meidän kaikkien arkipäivän elämään, tai kun niitä syötetään uhkailun ja pelottelun (synnit, helvetit...) muodossa pikkulapsille. Mielestäni uskomus ei ole kovinkaan henkilökohtainen jos joku muu menettää päänsä sen seurauksena? Kuten tiedämme tämä on arkipäivää erään suuntauksen toimesta juuri NYT! Mielestäni jos puhumme uskonnoista meidän pitää puhua niistä kaikista. Kuten tiedämme jumalien määrä on tässä ajansaatossa vähentynyt noin tuhannesta pariin kolmeen "vakavammin otettavaan", kuka tietää kenen jumala on se ainoa oikea? ; )

 

[Warrington]

Monta kohtaa – aivan ensimmäisenä kommenteistasi hyppää silmille tyypillinen minä minä-lähtökohta.

Koska katson monia uskontoon liittyviä asioita omasta näkökulmastani, aivan kuten sinäkin teet..

Sota jyllää ja ihmisten päitä katkotaan, kuinkas ollakkaan uskonnolliselta pohjalta, mutta "herra on hyvä ja huolehtivainen".

Totta, mutta kuinka monessa ns. kristityssä maassa tätä tapahtuu? Entä islamistisissa maissa (valtaosa uskonnosta)?

Itse en muuten erottele näitä kivikautisia uskomuksia, kaikki valtaversiot ovat ihmiselle yhtä haitallisia.

Tämä osoittaa kapeakatseisuutesi sekä ymmärtämättömyytesi eri uskontoja kohtaan.

 

[Oldtimer]

Koska katson monia uskontoon liittyviä asioita omasta näkökulmastani, aivan kuten sinäkin teet..

Ei pidä paikkaansa, minä olen noille hölmöilyille immuuni, mutta....Joka vuosi liki 9 miljoonaa pikkulasta menehtyy ennen aikojaan nälkään ja tauteihin, mutta silti eräiden mielestä "herra" on hyvä ja huolehtivainen. Ongelma syntyy kun näitä uskomuksia yritetään alkaa soveltamaan meidän kaikkien arkipäivän elämään, tai kun niitä syötetään uhkailun ja pelottelun (synnit, helvetit...) muodossa pikkulapsille. Tähän on pakko lisätä vielä mm. ne miljoonat Amerikkalaiset köyhät joiden nupit on uskonnollisilla höpinöillä sekoitettu siihen malliin että he eivät enää edes yritä laittaa elämäänsä kuntoon, vaan kaikki heitetään "herran haltuun". Viimeiset roposet kannetaan paikallisen huijaripastorin lompakkoon "siemeneksi" odottamaan ihmeellistä satoa, jota ei tietenkään koskaan tule. Ym...ym.....

 

[Oldtimer]

.....Tämä osoittaa kapeakatseisuutesi sekä ymmärtämättömyytesi eri uskontoja kohtaan.

Mielestäni jos puhumme uskonnoista meidän pitää puhua niistä kaikista. Kuten tiedämme jumalien määrä on jostain kumman syystä (tieteen ja ymmärryksen kehityksellä näppinsä pelissä?) tässä ajansaatossa vähentynyt noin tuhannesta pariin kolmeen "vakavammin otettavaan", kuka tietää kenen jumala on se ainoa oikea? ; )

 

[mjr]

En olisi muuten kauhean varma ihmisuhriin perustuvan uskomuksen (kristinusko) ihmiskuvan moraalisuudesta, koko kuvio on mielestäni lievästisanottuna vastenmielinen.

Ehkä hieman epäoikeudenmukainen kristinuskon kiteytys? Anyway, luonnontiede ei varsinaisesti sisällä mitään arvoja - se on vain erionomainen tapa kuvata ja tutkia materiaalisen maailman prosesseja. Sama pätee aika tavalla kuluttamiseen ja tuottamiseen sekä markkinamekanismeihin: ne ovat arvovapaita työkaluja, joilla on vain välinearvoa meille. Moraaliset arvot länsimaiseen elämäntapaamme ja maailmankuvaamme tulevat jostain muualta (pitkälti joko kristinuskosta tai sen maallisesta sovelluksesta, liberalistis-humanistisesta maailmankuvasta).

Tässä minua ei siis kiinnosta se, että kristinusko on äärimmäisen todennäköisesti epätosi kuvaus maailmasta vaan se, että ihmiskunta tuntuu tarvitsevan vankkaa arvomaailmaa ollakseen ihmisiksi ja että siinä valossa on huolestuttavaa, että kristillisen ajattelun nopea heikentyminen heikentää myös humanistista arvopohjaa: ja näiden kahden tilalle meillä ei oikein ole muuta kuin hyvin paljas ja utilitaristinen materialismi, mikä ei välttämättä riitä pitämään petomaisia impulssejamme kurissa. Mutta ehkä murehdin turhaan ja ihan hyvin pärjäämme jatkossakin, mene ja tiedä.

 

[Oldtimer]

Ehkä hieman epäoikeudenmukainen kristinuskon kiteytys? Anyway, luonnontiede ei varsinaisesti sisällä mitään arvoja - se on vain erionomainen tapa kuvata ja tutkia materiaalisen maailman prosesseja. Sama pätee aika tavalla kuluttamiseen ja tuottamiseen sekä markkinamekanismeihin: ne ovat arvovapaita työkaluja, joilla on vain välinearvoa meille. Moraaliset arvot länsimaiseen elämäntapaamme ja maailmankuvaamme tulevat jostain muualta (pitkälti joko kristinuskosta tai sen maallisesta sovelluksesta, liberalistis-humanistisesta maailmankuvasta).

Tässä minua ei siis kiinnosta se, että kristinusko on äärimmäisen todennäköisesti epätosi kuvaus maailmasta vaan se, että ihmiskunta tuntuu tarvitsevan vankkaa arvomaailmaa ollakseen ihmisiksi ja että siinä valossa on huolestuttavaa, että kristillisen ajattelun nopea heikentyminen heikentää myös humanistista arvopohjaa: ja näiden kahden tilalle meillä ei oikein ole muuta kuin hyvin paljas ja utilitaristinen materialismi, mikä ei välttämättä riitä pitämään petomaisia impulssejamme kurissa. Mutta ehkä murehdin turhaan ja ihan hyvin pärjäämme jatkossakin, mene ja tiedä.

Mielenkiintoista pohdintaa. Olen kyllä pikkasen sitä mieltä että jos meillä ihan oikeasti jylläisivät ns. aidot kristilliset arvot, olisimme jatkuvassa "sotatilassa" henkisesti ja todennäköisesti myös käytännössä. Taitaa olla kuitenkin niin että kristillisyys (islamilla nuorimmaisena se on vielä edessä), on pakon edessä (tieteen kehitys ja ymmärryksen lisääntyminen) joutunut sulauttamaan itseensä sekulaareja arvoja. Naisten asema, lasten oikeudet, orjuuden kieltäminen, yleinen tasa-arvo....... kaikki ovat uskonnoille vieraita (voin siteerata tarvittaessa raamattua), mutta meille nyt itsestäänselviä asioita. En tiedä onko kukaan koskaan luvannut että ihmisen elämä pitäisi olla helppoa, epäilen – tieto lisää tuskaa. ; )

 

[mjr]

Mielenkiintoista pohdintaa. Olen kyllä pikkasen sitä mieltä että jos meillä ihan oikeasti jylläisivät ns. aidot kristilliset arvot, olisimme jatkuvassa "sotatilassa" henkisesti ja todennäköisesti myös käytännössä.

Käytännössähän (etenkin protestantistinen) kristinusko muodosti perustan ja lähtökohdan uuden ajan sekularisaatiolle ja perinteiselle maalliselle länsimaiselle arvomaailmalle, jota hyvin voi kuvata (kristillis)humanistiseksi. Kristillisyys itsekin sitten jakautui modernin maailman myötä ja osa siitä uudistui hyvin vapaamieliseksi ja avoimeksi tulkinnaksi (yhden tälläisen version piiriin olen itse syntynyt). Mutta on totta, että nykyisin esiintyy paljon hyvin atavistisia tulkintoja kristinuskosta (ja muista suurista uskonnoista), jotka pyrkivät kieltämään ja jopa tuhoamaan modernin maailman. Itse mietin sitä, että kun hyvää vauhtia maallistumme niin miten sitten vain maalliseksi jäävä humanistis-liberaali ajattelelumme pärjää esineellistävän materialismin ja moraalisesti tyhjän utilitarismin paineissa.

 

[SergeiK]

Taitaa olla kuitenkin niin että kristillisyys (islamilla nuorimmaisena se on vielä edessä), on pakon edessä (tieteen kehitys ja ymmärryksen lisääntyminen) joutunut sulauttamaan itseensä sekulaareja arvoja. Naisten asema, lasten oikeudet, orjuuden kieltäminen, yleinen tasa-arvo....... kaikki ovat uskonnoille vieraita (voin siteerata tarvittaessa raamattua), mutta meille nyt itsestäänselviä asioita. En tiedä onko kukaan koskaan luvannut että ihmisen elämä pitäisi olla helppoa, epäilen – tieto lisää tuskaa. ; )

Jos nyt otetaan esimerkiksi vain orjuus (kun tätä kännykällä kirjoitan)niin väitätkö sinä etteikö Yhdysvaltojen abolistisen liikkeen perusmotivaattori ollut se että orjuus on synti Jumalaa kohtaan? TJEU:William Garrison ja John Brown.

Meidän itsekeskeisten ja omahyväisten länkkärien silmiä sotkee se että emme oikein ymmärrä omaa kristillistä perinnettämme ja sen merkitystä länsimaisen kulttuurin kehitykseen laajoine yksilönoikeuksineen. 19-vuotias lukiotyttö näkee jonkun Päivi Räsäsen antavan kristinuskolle kasvot ymmärrämättä niitä laajoja kehityskulkuja miten erityisesti protestanttinen ja luterilainen suuntaus on yhteiskuntaamme vienyt. Tälle ritsapillulle kristinusko on este yksilönvapaudelle eikä sen katalyytti joka se historiallisesti on ollut.

Ihan kuin vastaaja olisi tippunut John Rawslin tietämättömyyden verhon lävitse itse määrittelemäänsä ihannemaailmaan jossa kaikki länsimaiset oikeudet ovat tippuneet taivaasta "koska-länsimainen-maailmankatsomus-nyt-vaan-on-painovoimaan-verratava-laki"

 

[sampio]

Sen verran sekopäisen rasistisia ja vihaalietsovia kommentteja saan lueskella liki päivittäin uskovaisten Fb-kavereideni tykkäyksistä ja jonkun verran myös omista julkaisuista, että en hirveän paljon jaksa miettiä niitä lukiessani kristinuskon positiivista historiaa. Se on tuttu oman perehtyneisyyden sekä opintojeni kautta, mutta noin niin kuin kaikkivaltiaana maailman ylipäällikkönä en miettisi hetkeäkään, jos saisin mahdollisuuden lopettaa uskovaisuuden mihin tahansa jumalaan tai sellaiseksi vertaantuvaan.

 

[Klose16]

Noin muuten toivoisin vain, että maailma olisi hieman mukavampi paikka. Uskonnot sitä eivät onnellisemmaksi ole tehneet.

Meillä ei kyllä ole olemassa vertailukohtaa, eli maailmanhistoriaa ilman uskontoja jotta noin voitaisiin todeta.

jumalasta en tarkoituksella käytä isoa alkukirjainta. Käsittämätön sääntö. Sehän ei ole erisnimi. Tuossa lauseen alussa olisi pitänyt käyttää, mutta nyt alleviivaan vain.

Sitten pitää vain muistaa ja kyetä tekemään ero Jumalan ja jumalien välillä. Harva ateisti esim. tuohon pystyy.

 

[Klose16]

Esimerkiksi egalitarismi ja humanismi riittävät pohjaksi moneen asiaan eikä niitä tarvitse sijoittaa vasemmalle tai oikealle. Mahdollisimman suuri määrä hyvinvointia mahdollisimman monelle elossa olevalle ihmiselle jaettuna mahdollisimman tasaisesti, pohjimmiltaan kai melko yksinkertaista. Riitelyhän alkaa vasta siitä, kun aletaan miettimään millä keinoilla tähän lopputulokseen päästäisiin parhaiten.

Olisi ihan kiva myös joskus kuulla perusteluja noille pohjille. Eihän humanismia esim. ole mitenkään helppoa todistella oikeaksi, se on vain suuren osajoukon kesken päätetty lähtökohdaksi, egalitarismista puhumattakaan.

Ehkä olennaisempana pointtina tuollainen utilitaristinen maailmankuva on erittäin arveluttava. Lapsikin voi helposti tuollaisen kehitellä, tajuamatta että se johtaa väistämättä valtaviin ongelmiin. Esim. kuolemansairaat joudutaan sen pohjalta tappamaan ja elimensä käyttämään muiden hyödyksi ym. kivaa. Keinothan ovat toissijaisia hyötyyn nähden?

 

[Klose16]

Sen verran sekopäisen rasistisia ja vihaalietsovia kommentteja saan lueskella liki päivittäin uskovaisten Fb-kavereideni tykkäyksistä ja jonkun verran myös omista julkaisuista, että en hirveän paljon jaksa miettiä niitä lukiessani kristinuskon positiivista historiaa. Se on tuttu oman perehtyneisyyden sekä opintojeni kautta, mutta noin niin kuin kaikkivaltiaana maailman ylipäällikkönä en miettisi hetkeäkään, jos saisin mahdollisuuden lopettaa uskovaisuuden mihin tahansa jumalaan tai sellaiseksi vertaantuvaan.

Uskovaiset ovat, hassua kyllä!, monesti enemmän jalat maassa. Rasismihan on ihan tervettä. Useimmat esim. tekevät eron luonnostaan eri koirarotujen välillä. Rasistit.

Tuo vihanlietsonta on kanssa mielenkiintoinen juttu. Minussa esim. jonkinlaista kiihkeää tunnetta, nimitettäköön sitä nyt vaikka tässä vihaksi, herättää kyllä liberaalien todellisuudentajuttomat kommentit ja reaktiot joita fb:ssäkin näkee. Eli suhteellista. Tai jos mietitään vaikka Britannian pääministeriä Chamberlainia. Mukava mies, joka salli Hitlerin.

Jos uskovaisuus taas lopetettaisiin maailmasta vaikkapa Kari Enqvistin fantasioiman aivomanipulaation avulla, se maailma olisikin hauska nähdä. Onko sulla mallia siitä?

 

[Satunnainen]

No, kaikki uskonnot. Kuten vaikka sekularismi, tasa-arvo, rahanpalvonta yms. pikkujutut.
Evoluutioteoria vielä siihen päälle. Milloin koittaa se päivä jolloin noiden hihhuleista päästään?

Rasismihan on ihan tervettä. Useimmat esim. tekevät eron luonnostaan eri koirarotujen välillä.

Onko mielestäsi hedelmällinen lähtökohta keskustelulle, että määrittelee sanojen merkityksen uusiksi normaalista poikkeavalla tavalla? Vai oletko oikeasti sitä mieltä, että evoluutioteoria on uskonto ja että koirarotujen välisten erojen havaitseminen on rasismia?

Sitten pitää vain muistaa ja kyetä tekemään ero Jumalan ja jumalien välillä. Harva ateisti esim. tuohon pystyy.

Miksi ei pystyisi? Toki olen siitä samaa mieltä, että kristittyjen jumalaan ei pidä viitata pelkästään jumalana, jollei ole asiayhteydestä selvää, mitä jumalaa tarkoitetaan. Kiertoilmaus Jumala on sekin hankala sikäli, että se toimii vain kirjoitettuna, kun taas puheessa eroa ei voi tehdä (ja onhan tuo tarkemmin ajatellen aika hölmö nimitys, vai olisiko jonkun mielestä fiksua nimetä koiransa Koiraksi). Yksinkertaisinta on tietysti kutsua tuota jumalaa Jahveksi, koska nimi kerran on tiedossa (vaikka kirjoitusasusta onkin hiukan epäselvyyttä). Tosin kristityt eivät tunnetusti halua tuota nimeä käyttää, koska heidän mukaansa Jahve on sen turhan käytön kieltänyt, ja siksi eivät varmuuden vuoksi halua käyttää sitä lainkaan.