Tässä on kyse ainakin omalta osalta siitä, että haluan edelleen nähdä esim. avojäällä puhtaita taklauksia, joissa siis taklaus kohdistetaan kroppaan. Valitettavasti fysiikka vaan tahtoo olla sellaista, että se pää jatkaa liikettä eteenpäin ja voi kolahtaa vastustajan kroppaan. Liigassa kyseisen kaltaiset taklaukset tulkitaan päähän osuneiksi ja siten rangaistaviksi, kun änärissä tulkinta menee sen mukaan onko taklaus kohdistettu päähän vai ei.
Ainakaan minä en ole ollut puolustamassa mitään päähänkohdistettuja taklauksia, selkään taklauksia, polvitaklauksia suun muita myös änärin säännöissä kiellettyjä taklauksia. Tykkään vaan enemmän änärin linjasta tulkita päähän osuneita taklauksia puhtaiksi/epäpuhtaiksi. Sielläkin on linja männä vuosista kiristynyt, joka on ihan hyvä. Liiga on vain kiristänyt paljon enemmän ja mielestäni pikkasen liikaa. Yhdistettynä liigakaukaloiden kokoon, pelitapamuutoksiin (osittain pakotettuihin, kun ei haluta riskeerata, että tulee jäähyjä) on liigassa taklaukset tulleet koko ajan harvinaisemmiksi ja minusta se sääli, kun tykkään jääkiekosta nimenomaan vauhdikkaana kontaktilajina ja toisekseen upeana taitolajina. Itse pelaajana sain hyvästä puhtaasta taklauksesta vähintään yhtä hyvän tunteen kuin maalin teosta tai maaliin johtaneesta syötöstä. Parhautta oli avojään taklaukset, joilla riistettiin vastustajalta kiekko ja käytiin riiston seurauksen tekemässä maali toiseen päähän. Sen tunteen voittanutta ei ole vielä tullut vastaan.