Onhan se tietysti jalo ajatus, että pelaajien velvollisuutena olisi aina asettaa itsensä siten, että vastustaja pääsee taklaamaan. Toisaalta silloin koko sääntökohta selästä taklaamisesta olisi turha. Tällä hetkellä säännöt menevät niin, että selkään ei saa taklata eikä pelaajan tarvitse kääntää itseään taklaajalle edullisempaan asentoon. Kiekkoa saa esim laidan lähellä suojata selkä kohti kaukalon keskustaa eikä silloin kiekollista saa taklata. Kiekon saa myös hakea päädystä ilman että tarvitsee mennä kylki edellä laitaa vasten. Selkää ei saa kääntää juuri ennen taklausta, mutta siitä ei tässä ollut kyse kenenkään mielestä. Ratisen virhe, mutta ei missään nimessä törkeä.
Säännöt ei mene niin, ettei selkään saa taklata. Säännöt menee niin, ettei selkään saa taklata, jos taklattava on haavoittuvassa asemassa ja ei ole tietoinen tulevasta iskusta tai ei pysty suojaamaan itseään tai puolustautumaan iskua vastaan. Toisin sanoen selkään saa taklata, jos taklattava on tietoinen iskusta ja ottaa sen vastaan. Tämä siis säännöstä 123. Lisäksi tässä voi miettiä sääntöjä 122 (onko tarpeetonta voimaa, ryntääkö) ja 119 (voimakas sinkotuminen laitaa vasten).
Ei ole siis vieläkään kyse siitä, voiko rangaistuksen tuomita, voi sen. Kysymys on enemmänkin siitä kuinka paljon kummankin toiminnassa on moitittavaa. Ratista jos ajattelee, niin kyllä, hän olisi voinut ehkä jarruttaa ja olla koohottamatta, mutta en osaa kauheasti kritisoida hänen päättelyketjuaan. Karlssonin osalta taas, hänen pitäisi olla tietoinen tulevasta iskusta. Jos ei ole, niin valot päälle. Jos on ja silti asettaa itsensä tuollaiseen tilanteeseen, niin vaikuttaa itsetuhoiselta. Koen vahvasti että Karlssonin toiminnassa on paljon korjattavaa ja hän on syyllinen seurauksiin jos syyllinen pitää löytää. Siksi tilanteessa ei ole tarvetta jatkoseuraamuksille.
www.is.fi
