Kuuntelussa juuri nyt

  • 1 925 531
  • 21 895

Mike

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, KäPa, NUFC
Viestin lähetti Vth
Unohtakaa HIMit? Eihän se onnistu uutta Sentencediä kuunnellessa: sehän on kuin HIM! Jep, rockimpaan suuntaan, metallista on turha enää puhua. En pidä sitä mitenkään erityisen hypetettävänä asiana, että Sentenced menestyy listoillakin nykyään jo hyvin. Poppis myy, Sentenced on nykyään kovin poppista.


No ei sentään. Kaukana HIMistä, ainakaan omaan korvaani ei osu oikein hakemallakaan mitään yhteistä Ville Valo&The boys:iin.
Poppis on rankka ilmaisu sekin. Onhan tämä leppoista jos otetaan vertailukohdaksi vaikka Dimmu Borgir, mutta kyllä mielestäni aika tummissa sävyissä vieläkin liikutaan, niin soundeiltaan kuin lyriikoiltakin. Kuulijan korvassahan tuo, mutta ainakin minulle tämä on ainakin edelleen puhdasta metallia - ja ihan parhaasta päästä.

Minä pidän myöskin listamenestystä hyvänä asiana. Se tuo bändille rahaa ja arvostusta. Sentenced on tehnyt sen menestyksensä omalla linjallaan kusettamatta ketään, tai nuolemalla mainstream perseitä tyyliin 'Pretending' etc., ei suinkaan popilla tai poppailemalla kuten tuossa esität. Tarpeeksi hyvä bändi myy paljon levyjä oli tyyli mikä hyvänsä, se on selvä juttu.

Totta on, että uutta Amokia tai Downia ei tehty ja miksi olisikaan, ne on tehty jo. Joka moista odotti, tai odottaa jatkossa, niin tulee varmasti pettymään. Omasta mielestäni Amok ja Frozen ovat bändin parhaat levyt, tämä ei niille paljoa - jos yhtään - häviä.
Mielestäni levy on ihan luonnollista jatkumoa bändille. Mitä enemmän tätä kuuntelee, niin sitä enemmän löytyy koukkuja joihin tarttua. Aivan samoin kuin aiemmin Downilla ja Frozenillakin.

Biiseistä ollaan sentään suurinpiirtein samaa mieltä.
Tällä hetkellä ehkä eniten korvaa miellyttävät Cross my heart and hope to die, Neverlasting, Brief is the light ja The luxury of a grave.
 

jake styles

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Entwine: Time of despair
Sentenced: The cold white light
The 69 Eyes: Paris kills
Charon: Tearstained
Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus: Lopunajan merkit
Nightwish: Ever Dream -sinkku

Viikonloppuna listaan voidaan lisätä Nightwish: Century Child ellen taas myöhästy ensimmäisestä erästä.

Niin, tuosta Nightwishistäkin on tulossa erikoispainos, mutta tällä kertaa se ei hirveästi houkuttele. Se on nimittäin kopiosuojattu eli ei ilmeisesti soi tietokoneen cd-rom-asemassa. Levyn voi kyllä ladata netistäkin levyn mukana tulevalla koodilla. Ja bonuksena tulee mm. Nightwishin ensimmäisiä demoja, jotka pitää kuitenkin ladata netistä samalla koodilla. Eihän tuollaisessa kikkailussa ole mitään järkeä! Erikoispainos on kuitenkin kahdella cd:llä (toisella on Over the hills-video) joten eiköhän biisit ois saanu sinnekin mahtumaan. Tosin tuollainen tulee varmasti yleistymään ja jossain vaiheessa varmaan kaikki musiikki myydään sähköisessä muodossa.
 

Spencer

Jäsen
Suosikkijoukkue
Auschwitz Motorsport
Jou Vth...

Onkos tuo verenpisara mistään kotoisin? Tuttua (telkkarista) miehistöä riveissä, ei pitäisi olla ihan kakkaa?
Varmaan tuohon Sentencediinkin joutuu investoimaan, vaikka Crimson olikin aika syvältä ja poikittain.

Tätä uutta 69eyes-huumaa en kyllä niele. Yritin kuunnella Paris Killsiä ihan tosissani, mutta sen täytyy olla musiikkia kolmannelle korvalle. Hirveää. Jotenkin edelleen itkettää, kun kuuntelee niitä vanhempia tuotoksia, esim. Sugarman-kipale. Samaa määkimistä se on edelleen. Noh, makuasia.

Viime aikoina muuten tullut kuunneltua uutta Eminemiä. Ihan kivaa, paitsi että Without Me kyrsii jo nyt radiosoitin takia. Prkl.
 

Mack

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Tällä viikolla:

Bee Gees-Main Course 1975
Rolling Stones, vaiheeksi 80-luvun tuotanto, esim. Steel Wheels on kova paketti.
Elton John-Elton John 1970
Jackie Brown-soundtrack 1997


MACK
 

Vteich

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Re: Jou Vth...

Viestin lähetti Spencer
Onkos tuo verenpisara mistään kotoisin? Tuttua (telkkarista) miehistöä riveissä, ei pitäisi olla ihan kakkaa?

Onhan se oikein laadukasta suomeksi laulettua heevimetallia. Ei ihan niin kansanmusiikkivaikutteista kuin esim. Viikate, mutta ei sitten toisaalta taas niin (mielikuvituksetonta) perusjunttausmetallia kuin Trio Niskalaukaus. Jotain niiden väliltä. Voisikin laittaa levyn soimaan.

Jos on mahdollista, kannattaa kokeilla biisejä Sinun tyyneytesi vie voiton kaikesta tai Aamunodottaja.
 

luistimet

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, Darlington FC
Nightwish - Century Child

Kuten Tuomas ennen julkaisuakin totesi, levy on Nightwishin raskain tähän mennessä. Tuomaksen mukaan biisit kertovatkin sen hetkisestä elämäntilanteesta. Biisien melodiat ovat tarttuvat ja jäävät väkisinkin soimaan pään sopukoihin. Levyn päättää genrelle lähes pakollinen pidemmän puoleinen biisi. Kauneus & Peto -linjalla jatketaan siis tälläkin levyllä. Kaikin puolin loistava levy jälleen, mitäpä muuta Nightwishilta odottikaan.

Sentenced - The Cold White Light

Oulun pojat ovat jälleen saaneet aikaan tiukan paketin. Joku on kehdannut levyä väittää jopa popiksi, mutta mielestäni melodiat ovat vieläkin jylhiä ja levy laukkaa alusta loppuun kuin villihevonen (ei mitään tekemistä Hanna Ekolan kappaleen kanssa). Ehkä mielenkiintoisin juttu uudella levyllä on perseen läpsyttely kappaleessa Neverlasting. Uskokaa tai älkää, sitä se taputtelu on soolon jälkeen.
 

AnaKonda

Jäsen
Suosikkijoukkue
NFL, Kärpät, NJ Devils, Kraken
Viestin lähetti luistimet
Nightwish - Century Child

Kuten Tuomas ennen julkaisuakin totesi, levy on Nightwishin raskain tähän mennessä. Tuomaksen mukaan biisit kertovatkin sen hetkisestä elämäntilanteesta. Biisien melodiat ovat tarttuvat ja jäävät väkisinkin soimaan pään sopukoihin. Levyn päättää genrelle lähes pakollinen pidemmän puoleinen biisi. Kauneus & Peto -linjalla jatketaan siis tälläkin levyllä. Kaikin puolin loistava levy jälleen, mitäpä muuta Nightwishilta odottikaan.

Sentenced - The Cold White Light

Oulun pojat ovat jälleen saaneet aikaan tiukan paketin. Joku on kehdannut levyä väittää jopa popiksi, mutta mielestäni melodiat ovat vieläkin jylhiä ja levy laukkaa alusta loppuun kuin villihevonen (ei mitään tekemistä Hanna Ekolan kappaleen kanssa). Ehkä mielenkiintoisin juttu uudella levyllä on perseen läpsyttely kappaleessa Neverlasting. Uskokaa tai älkää, sitä se taputtelu on soolon jälkeen.

Eipä ole tähän paljoa lisättävää, mutta yksi muukin levy on nyt kuuntelun alla ja se on D-A-D - Soft dogs. Loistavaa melodista rokkia vähän vastapainoksi heville. Tanskan pojat ovat osanneet tehdä kyllä hyvää ja tarttuvaa musiikkia. Edellinen bändin levy, Everything glows, tuli myös aikanaan ostettua ja tämä jatkaa samalla linjalla kuin edellinenkin levy. Todella loistavaa, suosittelen kyllä muillekin :)
 

KuPLa

Jäsen
Suosikkijoukkue
¤ Saipa ¤
Kyllä kyllä! Tuo Nightwish:n uusin on kuuntelussa tällä(kin) hetkellä ja kyllä se on taatua Nightwish kamaa niin -keleen hyvää muusaa.

Yksi mielenkiintoinen asia on se, että jatkaako Tarja Turunen Nightwish:n solistina Opintojen jälkeen...jos ei niin kyllä ainakin minua harmittaa :(
 

mikaw

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tom Waits - Blood Money ja varmaan sen jälkeen Alice.
 

Ghost

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Pittsburgh Penguins
Viime aikoina on tullut kuunneltua eniten ehkäpä Kapteeni ä-ntä, Soul Captain Bandia, Rautiaista ja Niskalaukausta ja Eläkeläisiä. Sen lisäksi sitten kestosuosikkeja Iron Maidenia ja CMX:ää. CMX:n uutta levyä odottelen mielenkiinnolla, kun ovat luvanneet tarkistaa asennettaan rankempaan suuntaan.
 

Moto

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Nightwishin uutta on täälläkin kuunneltu ja uhkaavasti vaikuttaa siltä, että Oceanborn saa väistyä bändin parhaan tuotoksen paikalta. Pari päivää vanhasta levystä ei vielä varmasti voi sanoa, mutta vahvat merkit on ilmassa.

Tarkoitus oli ostaa se normaalipainos, mutta enpä ainakaan Anttilassa nähnyt sitä. Ilmestyy myöhemmin? Vaikka piratismiä vastustankin, noissa kopiointisuojauksissa pilkka osuu väärään nilkkaan, sillä ammattipiraatit tuskin kotikoneiden asemilla polttavat levyjään. Nyt lähinnä vain estetään se, ettei kaverit pysty kopsailemaan levyjä toisilleen. Eipä sillä niin väliäkään, jos joskus tulee tehtyä "Best of Nightwish"-levy, niin edustakoon tuota levyä sitten vain sinkulla olleet Ever Dream ja Phantom of the Opera. Eikä varmaan kovin kauaa kestä löytää netistä systeemiä, jolla sen suojauksen voi kiertää.

Eikä ne latauskoodit tietenkään toimi vielä... Siitä albumin latauksesta viis, mutta ne demojutut kyllä aion imuttaa. Silllä hienolla videocd:llä ääni menee eri tahtia kuvan kanssa, vaikka koneen kapasiteetti on riittävä. Aseman nopeus tosin juuri siinä rajalla. Huokaus....
 

Sampe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins/Turun PalloSeura/Kiekko-Vantaa
Viestin lähetti Moto
Nightwishin uutta on täälläkin kuunneltu ja uhkaavasti vaikuttaa siltä, että Oceanborn saa väistyä bändin parhaan tuotoksen paikalta. Pari päivää vanhasta levystä ei vielä varmasti voi sanoa, mutta vahvat merkit on ilmassa.

Tarkoitus oli ostaa se normaalipainos, mutta enpä ainakaan Anttilassa nähnyt sitä. Ilmestyy myöhemmin? Vaikka piratismiä vastustankin, noissa kopiointisuojauksissa pilkka osuu väärään nilkkaan, sillä ammattipiraatit tuskin kotikoneiden asemilla polttavat levyjään. Nyt lähinnä vain estetään se, ettei kaverit pysty kopsailemaan levyjä toisilleen. Eipä sillä niin väliäkään, jos joskus tulee tehtyä "Best of Nightwish"-levy, niin edustakoon tuota levyä sitten vain sinkulla olleet Ever Dream ja Phantom of the Opera. Eikä varmaan kovin kauaa kestä löytää netistä systeemiä, jolla sen suojauksen voi kiertää.

Eikä ne latauskoodit tietenkään toimi vielä... Siitä albumin latauksesta viis, mutta ne demojutut kyllä aion imuttaa. Silllä hienolla videocd:llä ääni menee eri tahtia kuvan kanssa, vaikka koneen kapasiteetti on riittävä. Aseman nopeus tosin juuri siinä rajalla. Huokaus....

Meikäläiselläkin sama vika videocd:n kanssa, ja kone on ihan hirvittävän kova 1,8-giganen.

Tuosta Century Childista olin ekalla kuuntelulla ja ekan neljän biisin jälkeen sitä mieltä että tätä parempaa albumia ei ole eikä tule. Valitettavasti Slaying the Dreamer ja pari muuta kappaletta eivät ihan niin hyvin ole itseeni kolahtaneet. Varmasti ajan kanssa levy paranee niin kuin Nightwishin levyt aina, mutta se täydellinen levy on vieläkin kuulematta.

Ei muuten minusta ollut kovin radikaalinen muutos raskaampaan, tämä Century Child. Esim. Ever Dream (ehkäpä levyn paras biisi)ja Forever Yours (toistaiseksi levyn tylsin ja huonoin tekele) ovat kaikkea muuta kuin raskaita. Loistava ja hyvin paljon Wishmasteria muistuttava End of All Hope sekä aiemmin mainittu Slaying the Dreamer olivat minusta Nightwish-asteikolla ainoina tosi kovaa tavaraa. Ja ihan hyvä niin, en oo mikään heavy/death metal -friikki.

Levyssä on se hyvä/huono puoli, että siinä on jokaiselle jotain. Jokainen varmasti löytää omat suosikkinsa ja ehken inhokkinsakin tältä levyltä.

Yhtä asiaa jäin muuten kaipaamaan: Tarja laulaa todella hienosti ja entistä pehmeämmin levyllä, mutta ne korkeat kohdat on melkein kokonaan hävinneet. Se on sääli, sillä Tarjan laulamana ne iskevät aina suoraan selkäpiihin.
 

Mike

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, KäPa, NUFC
Hieno on Nightwishinkin uusin tuotos, täytyy myöntää. Parempi kuin edelliset levyt ja niistä etenkin Wishmaster.

Olenko muuten ainoa, jonka mielestä bändin paras levy - tämän jälkeenkin - on edelleen debyytti Angels Fall First?
 

Sampe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins/Turun PalloSeura/Kiekko-Vantaa
Viestin lähetti Mike
Hieno on Nightwishinkin uusin tuotos, täytyy myöntää. Parempi kuin edelliset levyt ja niistä etenkin Wishmaster.

Olenko muuten ainoa, jonka mielestä bändin paras levy - tämän jälkeenkin - on edelleen debyytti Angels Fall First?

Noista levyistä oli nightwish.comissa ihan äänestyskin jossain vaiheessa (ennen Century Childia siis), useampi tuhat ääntä annettiin. Wishmaster vei parhaan levyn tittelin (reilut 40 % äänistä), Oceanborn oli hyvä kakkonen (vajaat 40 %). Angels Fall First sai n. 10 % äänistä ja loput pitivät kaikkia levyjä tasavahvoina. Eli et ole ainoa.

edit: typo
 

el pebe

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Kyllä tämä pitää nyt nostaa ylös. Tämän hetken kolme suosikkiani potkii sen verran kovaa munille, että jos se kipu vaikka näin vähän hellittäis.

CMX - Pohjoista leveyttä
Ostin sinkun vasta eilen, ja levy on pyörinyt ympyräänsä jo hyvin, hyvin monta kertaa. Cempuilta pitkästä aikaa nopea ja hyvä biisi... Jytää niin -tanan ihanaisesti! Toivottavasti elokuussa ilmestyvän Isohaaran taso ei tästä paljoa heittelisi!

Will Smith - Black suits comin´ (nod ya head)
Meininki on vaan niin hyvä. Aivan perhanan asiallinen kitarariffi. Ei voi kuunnella tekemättä hyvin voimakasta nytkytysliikettä päällään.

...oho sori, siis sanoinko että kolme suosikkiani? No jaa, mikäs se kolmas voisi olla... hmm... sanotaannotta että Chili Pippurien By the way ilman kertosäettä. On muuten harvassa biisit, joita kuunnellessaan miettii "...ei helvetti, taas tulee kertsi? Ei ei please sitä!"

Pakko vielä mainita kestoinhokki, joka kauhukseni on kai julkaisemaisillaan uuden levyn tai jotain... Disco. EN VOI KÄSITTÄÄ TÄLLAISTA SONTAA! Huh. There, now I said it.
 

Prookie

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Viimeisen kuukauden aikana on tullut hankittua neljä levyä:

Korn: The Untouchables
Ehkä Kornin paras levy. Nu-metallin tunnusmerkkejä levystä on vaikea löytää. Upeita melodioita, raskaita jyrääviä riffejä ja mahtavat soundit. 4½/5

Eminem: The Eminem Show
Vaikka levy kestää lähes 78 minuuttia se ei tunnu puuduttavalta. Täytebiisejä harvinaisen vähän. Mukavat taustat ja loistavat sanoitukset. 4/5

Papa Roach: Lovehatetragedy
Muutama kelpo kappale: esim. Time and time again ja She loves me not, mutta myös liikaa turhanpäiväisiä biisejä. Eroaa musiikillisesti melko paljon edellisestä levystä. Tyylisuuntana enemmän punk ja rock kuin nu-metalli. 2½/5

Soulfly: 3
Soulflyn musiikissa ei ole mikään muuttunut. En sitten tiedä onko tämä hyvä vai huono asia. Varsinkin avauskappale Downstroy on kuultu monta kertaa ennenkin. Onneksi sentään vierailijat vaihtuvat joka levylle. Ikävä kyllä todeta että jos milläkään Soulflyn kolmella levyllä ei olisi vierailevia laulajia, niitä ei juuri erottaisi toisistaan. Levy tuli vasta juuri hankittua joten toivottavasti lisäkuuntelu auttaa löytämään levyltä jotain. 2-3/5
 

Arnold

Jäsen
Suosikkijoukkue
SM2013
Tässä lähiaikojen hankintojani (arvostelut 4-10):

Apulanta: Saasta -CDS (10)
Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus: Rajaportti -CD (8½)
Roxette: Room Service -CD (8)
Eminem: The Eminem Show -CD (9+)

Apulanta pitää pintansa. Loistavaa musiikkia aina ja jokainen singlelohkaisu varman tarttuva. RMJ:ssä keikka oli erinomainen ja niin tämä uusi singlekin soi loistavasti Raumalla. Tosin yleisölle ei ollut kappale vielä kovin tuttu, joten yhteislaulu jäi kokonaisuudessa vähemmälle.

Timo Rautaisen levyn hankein vasta nyt. "Kova maa" ja singlet edustavat levyn parhaimmistoa. Nimenomaan menevämpi osasto iskee kovempaa. Kokonaisuutena silti hyvä.

Roxetten uusin onkin jo vuoden vanha. Silti tyylikkäät konesoundit tuovat hyvän lisän tähän ruotsipoppiin. Gessle on kova äijä tekemään viisuja!

Eminemin uusin ei ole niin hyvä kuin edellinen. Tämä on huomattavasti melodisempi ja sen takia taustat kuulostavat paremmalta kuin "Marshall Mathers LP:llä". Taattua Eminem-läppää, tosin teksteiltään hieman vakavempi. Sillä ei ole mitään väliä, asenne on taas kunnossa ja levy loistava.
 

hannes_ko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Fly Emirates
Viestin lähetti Arnold


Apulanta pitää pintansa. Loistavaa musiikkia aina ja jokainen singlelohkaisu varman tarttuva. RMJ:ssä keikka oli erinomainen ja niin tämä uusi singlekin soi loistavasti Raumalla. Tosin yleisölle ei ollut kappale vielä kovin tuttu, joten yhteislaulu jäi kokonaisuudessa vähemmälle.


Apulanta on ollut minulle aika harmiton bändi Sen Suuren Läpimurron jälkeen, eli sen levyn jossa oli mm. järjettömän angstinen Hei hei mitä kuuluu.

Mutta nyt paukkuu. Ekalla kerralla kuullessani tuon Saasta-biisin, niin ajattelin että onpa joku tehnyt halvalla todella ala-arvoisen Apis-kopion. Piisin loppua kohti alkoi homma kuitenkin toimia, ja nyt tuo zipalesz kulkee jo todella hyvin.

Tuleeko minusta teini taas????

Hämmentävintä kesässä on kuitenkin ollut se, että Ylen jalkapallolähetysten lopuksi luukuttama maalilaulu tarttuu, vaikka sehän on pahimman laadun Eurohumppaa.....

Degeneroituminen on siis tosiasia. Toivottavasti en seuraavalla kerralla tähän ketjuun kirjoittaessani unelmoi jälleen 2Unlimitedin naisjäsenestä... tai mikäpä siinä....
 

Moto

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Eilen posti toi pari levyä ihan Ameriikasta asti. Midnight Oilin uusi platta Capricornia ilmestyi siellä ja Australiassa jo helmikuussa, mutta kun vieläkään ei ole tietoa julkaisuajankohdasta Euroopassa kyllästyin odottamaan ja turvauduin nettikauppaan.

Bändin kansainvälisten menestyspäivien jälkeiset studioalbumit Breathe (1996) ja Redneck Wonderland (1998) yllättivät omalla tavallaan. Ensin mainittu oli toteutukseltaan hyvin pelkistetty, matalalla profiililla tehty monen mielestä välityö (kuuluu tosin omiin ehdottomiin suosikkeihini loistavien melodioidensa ansiosta). Jälkimmäinen taas yllätti moderneilla saundeillaan, mutta oli melodiallisesti köyhä.

Tämä uutuus palaa pitkälti takaisin Diesel And Dustin ja Blue Sky Miningin aikaisiin tunnelmiin, kuten parin vuoden takaisella The Real Thing - livelevyllä olleet kolme uutta studioraitaa antoivatkin odottaa. Tuottajaksi on palannut noiden albumien taustapiru Warne Livesey. Harva bändi pystyy kuitenkaan neljännesvuosisadan uran jälkeen enää unohtamatonta klassikkoalbumia tekemään ja muutaman kuuntelukerran jälkeen tämä kuulostaa kohtalaisen tasapaksulta levyltä. Muutamia helmiä, kuten Luritja Way, Tone Poem, Mosquito March ja Poets & Slaves on joukosta erottunut, mutta totuus on se, että bändi teki parhaat levynsä vuosien 1982 ja 1990 välillä ja tuskin tilanne siitä enää mihinkään muuttuu. Se albuminelikko (10,9,8,7,6,5,4,3,2,1 , Red Sails In The Sunset, Diesel And Dust ja Blue Sky Mining) onkin sen verran huikea nippu, että siitä riittää iloa vielä jälkipolvillekin.

On tämä kuitenkin ihan hyvä saavutus viittäkymppiä lähenteleviltä Australian äijiltä, eikä missään nimessä huono levy. On muuten ensimmäinen studiolevy sitten vuoden 1979 Head Injuriesin, jonka kansilehdiltä löytyy äijien kuvat...



Toinen paketissa ollut levy olikin vanhempi tuotos. Vuodelta 1985 peräisin oleva Camper Van Beethovenin Telephone Free Landslide Victory. Tästä bändistä kuulin lähinnä Manic Street Preachersin kautta, joka on coveroinut tällä albumilla olevan Take The Skinheads Bowling-biisin. Muutaman muun biisin koekuuntelu netin kautta rohkaisi tilaamaan koko pitkäsoiton. 17 biisiä ja kesto vain 40 minuutin pintaan. Kesään sopii hyvin tällainen ska/reggae--poljento, jota levy on pullollaan. Täytyy kyllä myöntää, että levyn instrumentaalikappaleet (joita on paljon) eivät ole kovin hyvin jääneet mieleen. Kesäistä kuuntelumusiikkia ei oikein muuta. En ihan täysin yhdy allmusic.com :in arvosteluun, jossa levylle on annettu 4,5 tähteä viidestä.
 

Viikate

Jäsen
Suosikkijoukkue
Diskos, JYP, KooKoo, HeKi
Viestin lähetti Moto
Toinen paketissa ollut levy olikin vanhempi tuotos. Vuodelta 1985 peräisin oleva Camper Van Beethovenin Telephone Free Landslide Victory. Tästä bändistä kuulin lähinnä Manic Street Preachersin kautta, joka on coveroinut tällä albumilla olevan Take The Skinheads Bowling-biisin. Muutaman muun biisin koekuuntelu netin kautta rohkaisi tilaamaan koko pitkäsoiton. 17 biisiä ja kesto vain 40 minuutin pintaan. Kesään sopii hyvin tällainen ska/reggae--poljento, jota levy on pullollaan. Täytyy kyllä myöntää, että levyn instrumentaalikappaleet (joita on paljon) eivät ole kovin hyvin jääneet mieleen. Kesäistä kuuntelumusiikkia ei oikein muuta. En ihan täysin yhdy allmusic.com :in arvosteluun, jossa levylle on annettu 4,5 tähteä viidestä.

Oho, enpä olisi uskonut tähän levyyn törmääväni tässä ketjussa. Kerrassaan mainio tekele minusta, yksi hauskimpia omistamiani levyjä. Instrumentaalibiisejä on ehkä hieman liikaa, mutta lauletut ovat lähes kaikki aivan huipputason poppia. Erityisen mainio on b-puolen (minulla tuo levy on lp:nä) keskeltä löytyvä biisi, jossa leppoinen instrumentaalihölkkä muuttuu kesken kaiken nopeaksi hc-paahdoksi. Biisin nimeä en tietenkään tähän hätään muista. Joka tapauksessa levy, jolla on kappale nimeltään "Mao Reminisces His Days In Southern China" (tjsp), ei voi olla ihan huono...

Meillä kotona ovat viime aikoina soineet mm.

- Skin Area: New Skin (cd)
Mainion nyrjähtänyttä, Swans-henkistä äänimaisemaa jostakin ambientin ja industrialin välimaastosta. Silkkaa meteliä, rauhallisia maalailuosuuksia sekä trumpettia ja hanuria!

- After Crying: Megalazottak Es Megszomoritottak (cd)
Todella kaunista, folk-vaikutteista progea.

- Der Blutharsch: s/t (cd)
Militanttia neoklassista: marssirumpuja, mahtipontista äänimattoa ja poliittisesti epäkorrekteja sampleja. Erittäin vahvatunnelmainen levy.

- BetoniHank: promomateriaalia (cd)
Kaverilta lainassa oleva levyllinen mainion jyväskyläläisorkesterin demoja ja promobiisejä. Hienoa poppia, toivottavasti heistä kuullaan vielä paljon.

- The Nits: Wool (cd)
Yllättävän hieno levy tältä yhdeltä maailmanhistorian tyylikkäimmältä popbändiltä. Diskografiassa taitaa olla jo 20 pitkäsoittoa, mutta laatu pysyy korkealla.
 

Demon Allbran

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Viime päivinä on soinut The Mon albumi City Heart. Taas yksi hyvä poppisbändi Ruotsista.

Lisäksi tulin vihdoin hankkineeksi Hefnerin Breaking God's Heartin. Oikein nättiä.
 

acidjam

Jäsen
Suosikkijoukkue
AC Milan
tarjolla tänään:

Oujea, Smashing Pumpkins nappaa taas tällä viikolla oikein kaksin käsin. Biisi taitaa tällä hetkellä olla Siamese Dreamilta löytyvä Disarm.

Muut soittimessa tiuhaan pyörivät levyt ovat viime päivinä olleet Anti Flagia, Pennywiseä ja Descendentsiä...
 

Vteich

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Viimeisimmät hankinnat taas pyörineet kovasti soittimessa. Eli IDM:ää malliin Autechren Tri Repetae ja Bolan Fyuti, ranskalaista patonginpurentaelektronikaa malliin Airin The Virgin Suicides (original soundtrack), israelilaista psytrancea malliin Infected Mushroomin The Gathering, kotimaista downtempo-poppisrockia malliin Kemopetrolin Slowed Down, pre-triphopia malliin Massive Attackin Blue Lines, progeilua 90-luvulta malliin Porcupine Treen Signify sekä downtempo- ja hiphop-vaikutteista elektronikaa malliin UNKLEn Psyence Fiction. Kaikki loistavia levyjä, muuta ei voi sanoa.


Tällä hetkellä soi Blind Guardianin A Night at the Opera, joka on hiljalleen alkanut kuulostaa jo parin edellisen BG:n levyn tasoiselta. (Terveiset Nooselle.) (Toki NIME on edelleen ylivoimaisesti paras, mutta tämä alkaa olla jo lähellä hopeasijaa.)
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös