Viime päivinä kuuntelussa ovat kovasti olleet seuraavat levyt:
Breakbeat Era: Ultra-Obscene
Kosheen: Resist
Timo Maas: Loud
Moby: 18
Orbital: In Sides
Pepe Deluxe: Super Sound (Anttilan halpislaari on kiva)
Plaid: Not for Threes
Sentenced: The Cold White Light
Valerian: Narcosis ja
Verenpisara: Aamunodottaja.
Kovin on siis elektronikapainotteista Sentencediä, Valeriania ja Verenpisaraa lukuunottamatta.
Sitten tuosta keskustelun aiheena olleesta Sentencedin uutukaisesta hiukan:
Viestin lähetti Mike
Soundeiltaaan ja Villen puhtaamman laulun johdosta TCWL on piirun verran rockimpaa kuin Amok, Down, Frozen tai Crimson, mutta kyllä tämä perusrankkaa metallipitoista tavaraa on edelleen.
Unohtakaa ne onnettomat Himmit/Stratovarukset ym. puppelit ja tutustukaa Sentencedin synkkään maailmaan :)
Bändi alkaa näemmä olemaan yllättävän korkealle noteerattu täälläkin noin yleisesti, vaikka metallia tässä maassa muutenkin kuunnellaan vähän keskivertoa enemmän. Siltikin iso yllätys, kun samaan aikaan on kuitenkin julkaistu Kaija Koota, Mobya, Kemopetrolia, Weezeriä ym. mainstreamimpää kamaa.
Uudella virallisella albumilistalla TCWL näyttää nimittäin keikkuvan loistavasti sijalla 1.
Ennakkotietojen mukaan myös päämarkkina-alueen - eli keski-euroopan - kysyntä on ollut bändille ennennäkemättömän vilkasta, vaikka paljon ovat siellä myyneet levyjä ennenkin. Jenkeissä on kiinnostusta ollut myöskin ja levy julkaistaan siellä puolen rapakkoa heinäkuussa. Rundille eivät ilmeisestikään sinne hevin ole lähdössä - ainakaan pääbändiksi - jolleivat sitten pääse jonkun sielläkin suuren lämppäriksi.
Olen Amokista asti sanonut - ja sanon edelleen - että tässä tulee olemaan suomalainen metallibändi, joka nousee kaiken järjen mukaan maailmalla vielä samaan kastiin ihan genren kärkinimien kanssa. Joka paikassa ymmärretään hyvän päälle, niin se menee.
Pikkuhiljaa sinne on hivuttautunutkin ja aina vaan lähenee. Hitaasti, mutta varmasti.
Nyt kyseessä on jo levy-yhtiönsä vetonaula, josta puhutaan monessa maassa ihan samassa yhteydessä suurten kanssa. Hienoa tappajille, vaikka tavallaan kyllä säälikin - liian harvoin näkee bändiä enää suomessa.
Unohtakaa HIMit? Eihän se onnistu uutta Sentencediä kuunnellessa: sehän on kuin HIM! Jep, rockimpaan suuntaan, metallista on turha enää puhua. En pidä sitä mitenkään erityisen hypetettävänä asiana, että Sentenced menestyy listoillakin nykyään jo hyvin. Poppis myy, Sentenced on nykyään kovin poppista.
The Cold White Lightin kaksi selkeästi parasta biisiä ovat ne kaksi raskainta: Excuse Me While I Kill Myself ja The Luxury of a Grave. Biisit kuten Guilt and Regret voisi puolestani jättää himeille ihan suosiolla. No, on se ainakin edellistä levyä Crimsonia parempi, jos jotain positiivista pitää hakea. Crimsonin nössöilylyriikat on sentään jätetty suurimmaksi osin taakse, eikä enää tarvitse kestää niitä "oi kun rakkaus sattuu" -tason vuodatuksia.
Kuitenkin, vaikka The Cold White Light on täsmälleen sitä, mitä oli lupa odottaakin, on lievästi pettynyt olo. Potentiaalia on paljon paremmaksi, siihen mitä oli vielä akselilla Amok - Love & Death - Down. Sen jälkeen oikeastaan on ollut vain yksittäisiä välähdyksiä siitä
loistavasta Sentencedistä. Harmi vain, että pojat ovat päättäneet mennä tällä linjalla eteenpäin ja olla tosi pop.
No, ehkä vuodatus oli taas vähän turhan rankka. Ihan ok-levyhän The Cold White Light on, mutta että vuoden paras... Sellainen seiskan - kasin levy. Ei siinä mitään, ihan perustoimivaa tavaraa. Ja kyllähän tuosta saisi huomattavasti paremman kokonaisuuden heittämällä jokusen turhan biisin menemään ja ottamalla yhtä monta vähän raskaampaa vedosta tilalle.