Synkistelyn multihupentuma: Johnny Cash ja Hurt. Elämäniloa pukkaa - tai sitten ei.
Mahtava versiointi Nine Inch Nails -klassikosta kyllä.
Vituttaa vaan, että biisiä soitetaan nykyään - ja varsinkin jokunen vuosi sitten - vähän joka yhteydessä ja aina väärässä paikassa.
Jonkun musiikkipoliisin pitäisi säätää sellainen laki, että Johnny Cashin "Hurttia" ei saisi soittaa yhtään missään joukkotapahtumissa tai julkisilla paikoilla. Kappaleen soittaminen nousuhumalaisissa kotibileissä pitäisi säätää jopa vankeusrangaistuksen arvoiseksi rikokseksi.
Jokainen ihminen saisi kuulla kappaleen ainoastaan neljä-viisi kertaa elämänsä aikana. Silloinkin yksin, pimeässä ja armottomassa vitutuksessa. Oikein huono-onnisille säädetään poikkeuslaki, jolloin biisin saa kuunnella kenties jopa kymmenen kertaa.
Ei meinaan ole perkele oikein, että noinkin koskettavaa versiointia hienosta kappaleesta, joka tuottaa oikeassa mielentilassa mahtavia säväreitä ja syviä liikutuksen tunteita kulutetaan kuin kevytmaitoa.
Terv. nimim.,
"Lahja (nimi muutettu, hyvää nimipäivää!) soittelee J. Cashia bileissään, kun pitäisi pitää hauskaa ja nyt se kappale on perkele pilalla"