Thom "nyyyh" Yorke on Dylanin jälkeen musiikkimaailman toiseksi säälittävin, lahjattomin ja yliarvostetuin ruikuttaja, nenäänsä inisijä sekä komplekseissaan kelluja.
Prkl.. muokkasin kun piti lainata...
Viimeksi muokattu:
Thom "nyyyh" Yorke on Dylanin jälkeen musiikkimaailman toiseksi säälittävin, lahjattomin ja yliarvostetuin ruikuttaja, nenäänsä inisijä sekä komplekseissaan kelluja.Onhan tuo nerokkuuden huipentumaa alusta loppuun.
No ei ihan. Thom "nyyyh" Yorke on Dylanin jälkeen musiikkimaailman toiseksi säälittävin, lahjattomin ja yliarvostetuin ruikuttaja, nenäänsä inisijä sekä komplekseissaan kelluja.
Täällä soi nerokkuuden huipentuma, David Bowien Low.
Ei hemmetti, unohdin Kurt Cobainin... Mutta lasketaanko kuolleet? Jos, niin siinäpä meillä on nenäänsä narisevien, tekoväärinymmärrettyjen luuserien top 3.Thom "nyyyh" Yorke on Dylanin jälkeen musiikkimaailman toiseksi säälittävin, lahjattomin ja yliarvostetuin ruikuttaja, nenäänsä inisijä sekä komplekseissaan kelluja.
Luin keväämmällä sinänsä ärsyttävän Everett Truen kirjoittaman Nirvana-kirjan, ja sen ansiosta oikeasti vasta kunnolla tajusin, miksi aikoinaan junnuna valitsin Nirvanan, enkä GNR:ää. Loistavaa, että luusereilla on idoleita ja samaistumisen kohteita. En koskaan haluaisi ajaa Axlin ja huoran kanssa kokapäissäni moottoripyörällä pitkin Sunsetia matkalla asediilerin luokse. Joku ihailee kiusaajia, joku tuntee empatiaa syrjittyjä kohtaan. Se iso ero 90-luvun alussa. Ja onneksi osasin valita sen paremman näkökulman elämään.luuserien top 3.
Totta.Luin keväämmällä sinänsä ärsyttävän Everett Truen kirjoittaman Nirvana-kirjan, ja sen ansiosta oikeasti vasta kunnolla tajusin, miksi aikoinaan junnuna valitsin Nirvanan, enkä GNR:ää. Loistavaa, että luusereilla on idoleita ja samaistumisen kohteita. En koskaan haluaisi ajaa Axlin ja huoran kanssa kokapäissäni moottoripyörällä pitkin Sunsetia matkalla asediilerin luokse. Joku ihailee kiusaajia, joku tuntee empatiaa syrjittyjä kohtaan. Se iso ero 90-luvun alussa. Ja onneksi osasin valita sen paremman näkökulman elämään.
Mä taas olen kuunnellut youtubesta Radiohead-liveä vuodelta 2001 Pariisista. Varsinkin nuo Kid A -raidat toimivat loistavasti. Pitänee pistää seuraavaksi levy pyörimään.Onhan tuo nerokkuuden huipentumaa alusta loppuun. Täällä taas pauhaa vanhaa materiaalia mallia Pablo Honey.
"Pablo, honey? Please come to Florida!"
Revolution Renaissance -New Era. Kaikesta kohelluksista huolimatta Timo Tolkki tekee edelleen loistavaa musiikkia. Vaikka Strato kaatui niin TT jaksaa. RR jatkaa samalla linjalla ja kuulostaa pitkälle samalta kuin Strato. Ja sehän ei ole väkisin huono asia.
Levyllä vokalisoivat Michael Kiske, Tobias Sammet ja Pasi Rantanen. Varsinkin Kisken ääni on loistavassa kunnossa. Ehdottomasti voin suositella plättyä kaikille melodisen metallin ystäville.
No, ne on niitä makuasioita. Jos ei pitänyt Stratosta niin ei ehkä kannata tätäkään testata.Voiko käyttää sanoja "edelleen" ja "loistavaa" kun kaikki aiempikin on ollut vain paskaa tiluttelua?
No, ne on niitä makuasioita. Jos ei pitänyt Stratosta niin ei ehkä kannata tätäkään testata.
Samaa tässä kuunnellaan juuri nyt. Hyvältä kuulostaa, se on myönnettävä. Michael Kiske on kyllä hemmetin hyvä hevilaulaja eikä EDGUY/AVANTASIAN Tobias Sammetkaan tärykalvojani puhkaissut. Kuuntelen juuri biisiä "I did it my way" jolla lurittelee Kiske ja tämä on kyllä loistava!Revolution Renaissance -New Era. Kaikesta kohelluksista huolimatta Timo Tolkki tekee edelleen loistavaa musiikkia. Vaikka Strato kaatui niin TT jaksaa. RR jatkaa samalla linjalla ja kuulostaa pitkälle samalta kuin Strato. Ja sehän ei ole väkisin huono asia.
Levyllä vokalisoivat Michael Kiske, Tobias Sammet ja Pasi Rantanen. Varsinkin Kisken ääni on loistavassa kunnossa. Ehdottomasti voin suositella plättyä kaikille melodisen metallin ystäville.
Sellainen raskaampi orkesteri kuuntelussa kuin Throwdown.
---clip---
No, bändin edellinen levy "Vendetta" tuli tuossa noin postissa. Ihan ok, mutta vähän yksitoikkoista ehkä. Pantera tulee joskus vähän mieleen, mutta ei tämä kyllä tietenkään sinne yllä mitenkään.
Synkistelyn multihupentuma: Johnny Cash ja Hurt. Elämäniloa pukkaa - tai sitten ei.