Kuuntelussa juuri nyt

[obi-wan]

Saint Etienne - Too Young To Die - The Singles 1990-1995

Parhautta

 

[cosmic_rodeo]

Synkistelyn multihupentuma: Johnny Cash ja Hurt. Elämäniloa pukkaa - tai sitten ei.

Mahtava versiointi Nine Inch Nails -klassikosta kyllä.

Vituttaa vaan, että biisiä soitetaan nykyään - ja varsinkin jokunen vuosi sitten - vähän joka yhteydessä ja aina väärässä paikassa.

Jonkun musiikkipoliisin pitäisi säätää sellainen laki, että Johnny Cashin "Hurttia" ei saisi soittaa yhtään missään joukkotapahtumissa tai julkisilla paikoilla. Kappaleen soittaminen nousuhumalaisissa kotibileissä pitäisi säätää jopa vankeusrangaistuksen arvoiseksi rikokseksi.

Jokainen ihminen saisi kuulla kappaleen ainoastaan neljä-viisi kertaa elämänsä aikana. Silloinkin yksin, pimeässä ja armottomassa vitutuksessa. Oikein huono-onnisille säädetään poikkeuslaki, jolloin biisin saa kuunnella kenties jopa kymmenen kertaa.

Ei meinaan ole perkele oikein, että noinkin koskettavaa versiointia hienosta kappaleesta, joka tuottaa oikeassa mielentilassa mahtavia säväreitä ja syviä liikutuksen tunteita kulutetaan kuin kevytmaitoa.

Terv. nimim.,
"Lahja (nimi muutettu, hyvää nimipäivää!) soittelee J. Cashia bileissään, kun pitäisi pitää hauskaa ja nyt se kappale on perkele pilalla"

 

[Blackie]

Kaija Koo - Tinakenkätyttö

"Hei, ei ei en sitä salaa..."

 

[obi-wan]

Gabriella Cilmi - Lessons To Be Learned

Melko Duffya

 

[Tankian]

Biisi, jonka loistavuus ei himmene koskaan.
Eli Tenacious D - Tribute

http://uk.youtube.com/watch?v=k7P7qmkpqMY

 

[Maynard]

Afghan Whigs sekä Mark Laneganin soolot. Pakko oli laittaa Dullin ja Laneganin levyt soimaan himassa & duunissakin kun The Gutter Twins rokkasi täydellä Tavastialla eilen aika helvetin hyvin.

Melko harvinaista että pääsee vielä Suomessa grunge-legendoja livenä näkemään... Ja ehkä parempana kuin koskaan.

Tuli itekki Tavastialla käytyä, ja oli kyllä hieno ilta! Dullin tuotanto ei oo niin tuttua mulle entisestään, mut Laneganin kaikki projektit pyöriny soittimessa jo vuosia. En ollu ennen livenä miestä nähny, on kaverilla kyllä niin mieletön ääni ja karisma ettei ihan heti vertaista löydy. Tom Waits nyt toki.

Eli täälläkin Lanegan, Twilight singers ja Gutter Twins tehokuuntelussa, sopii hyvin oluen hörppimisen rinnalle.

 

[Moto]

Alice Cooperin uralla on vuorossa vaikea 25. studioalbumi ja hyvin ukko ylittää tuon perinteisen kompastuskiven. Teema-albumi Along Came A Spiderille voisi ennustaa pitkästä aikaa jopa kaupallista menestystä. Slash on kutsuttu vinguttelemaan yhdelle laidalle, mutta eipä hän juuri mitään sellaista tee, mitä Cooperin omat kitaristit eivät pystyisi tekemään.

"You trap, you kill, you eat
That's what a good spider does..."

 

[Eino_Mies]

Soinut tänä kesänä paljon esim Voicella, mutta biisin nimi ja esittäjä selvisi minulle vasta tänään. Sara - Rauhan aika.

 

[Vili#16]

Duffyn Rockferry soi juuri nyt. Mukavan rauhoittavaa musiikkia Volbeatin ja Saran jälkeen. Tämän jälkeen varmaankin Weezerin uutukainen soittimeen.

Edit: Duffyn jälkeen sittenkin 1000 Travels of Jawaharlal. Erinomaista japanilaista punkkia.

 

[proffa#8]

Koko viikonvaihteen olen kuunnellut Junnua ja Rauli Baddingiä.

Juha Vainio - Kun Mä Rupesin Ryyppäämään

Hieman tekisi mieli mennä kalsarikänniketjuun, varsinkin tämän kappaleen soidessa..

 

[Doaner]

What hurts the most - Rascal Flatts

Yleensä en tällästä kuraa jaksa kuunnella sekunttiakaan. Tyttöystävän kanssa meni kuitenkin suhde poikki hiljattain. Saman tytön toimesta tämä biisi koneelleni aiemmin kesällä päätyi. Tän hetken fiilis on kuitenkin suoraan tästä biisistä. Kun tätä kuuntelee tuntuu ettei saisi henkeä. Niin monet muistot tulvivat mieleen. Ne lämpimät illat kun istuttiin hiekkarannalla sylikkäin ja katsottiin auringonlaskua. Vittu, tää on ehkä enemmän vitutusketjun kamaa mutta tuntuu että elämältä lähti pohja alta.

 

[Monipuolisenhuono]

Iron Maiden - Alexander the Great

Hitto että on hyvä biisi, en muistanutkaan että tää on näin lllloistava.

 

[HemmoP]

Tool - Lateralus

 

[olkikuukkeli]

Arcturuksen La Masquerade Infernale ja albumin raita kolme, eli The Chaos Path. Mahtavuutta.

 

[Pavlikovsky]

Metallica - The Unforgiven. From Black Album. The One and Only.

 

[Dev]

Brother Firetribe - Heart Full Of Fire

Loistava biisi, iskee täysin minuun. Kyseisessä kappaleessa mukana myös Nightwishin Anette Olzon.

 

[mikko600]

Arcturuksen La Masquerade Infernale ja albumin raita kolme, eli The Chaos Path. Mahtavuutta.

Kyllä! Kyseinen levy usein voimasoitossa meikäläisellä. Nyt myös Du Nordavind pitkästä aikaa, mahtavuutta todellakin. DVD on tilauksessa...

 

[Ben Marco]

In Flames - Soundtrack to ya escape, kiekko

Tämä sen kunniaksi, että lippu stadin keikalle on hommattuna, yes!

 

[Pavlikovsky]

Deep Purple - Child In Time. Kyllä sitä vaan ennen osattiin...

 

[obi-wan]

Bright Eyes <3

"...lover i don't have to love"

 

[Stormy]

The Gaslight Anthem. Tulee todennäköisesti jossain vaiheessa olemaan suhteellisen isokin nimi kun musiikkimedioiden superhypetys alkaa saavuttamaan "uuden kuulin musiikin" ystävät.

Ihan nasevaa kamaa kuitenkin. Hieman bluesilta haiskahtavaa garagepunkkia siis kyseessä. Verrattavissa esim. viime aikoina allekirjoittaneen stereoissa myös tiuhaan soineeseen The Subwaysiin.

 

[pjotrborodin]

Anne Mattila - Rannalla kyynelten meren!
Kaikessa karuu`eessaan mahtava biisi!

 

[Evil]

Olen tässä parina männäpäivänä perehtynyt pitkästä aikaa porilaiseen hulluuteen.

Ei, en tarkoita nyt Ässien tiimoilta käytävää keskustelua, vaan Circle-yhtyeen 90-luvun julkaisuja, joista etenkin debyytti Meronia ja Andexelt ansaitsevat isoa peukalon ylösnostoa.

Tämä bändi oli todella maaginen siihen asti, kun daideilija Rättö tuli messiin "tulkitsemaan" omintakeisella tyylillään omintakeista "lyriikkaansa". Niitä levyjä ei kuuntele pirukaan.

 

[NemI]

Yön yksinäisillä tunneilla soi tällä kertaa Johnny Cashin Hurt. Jäätävä.

 

[M10]

Khan - Space Shanty

Vuonna 1972 tehty progelevy oli Khanin ainoa albumi. Todella sääli, sillä tämä on aivan käsittämättömän kova levy. Kuulostaa välillä King Crimsonilta, välillä Led Zeppeliniltä. Ei kuitenkaan minkäänlaista kopioinnin makua. Khanilla oli oma tyylinsä ja erittäin toimivat sellainen.

Suosittelen kaikille 70-luvun progesta pitäville.