Tällaiseen hiukan epävakaiseen juhannussäähän sopii taustalle JJ Cale kuin lihaisa kärkkäri suomalaismiehen juhannuspöytään. Cale oli hyvin tunnistettava artisti oikeastaan hyvällä tavalla yksipuolisesti. Kuiskaileva laulutyyli ja sellainen sopivan usvainen ote on se juttu Calen diskografiassa. Yhteistyö Claptonin kanssa poiki myös mainiota musiikkia, joka on tosin siistitympää kuin Calen oma tuotanto. Cale oli varsinainen persoona kaikessa vaatimattomuudessaan. Hän lauloi elämästä ja antoi kitaran soida, kuten aito bluesmies tekee.
Bluesiin ei oikein sovi muu kuin jalat maassa - identiteetti ja tämän Cale oli hyvin sisäistänyt. YLE:kin on esittänyt Calesta mainion dokumentin ja harvinaisenkin, sillä Calea oli työlästä saada mihinkään haastatteluun.