Bee Gees leimataan usein kimittäväksi homodiskoksi, mutta se on todella laiskaa ja väheksyvää määrittelyä. Diskoahan se on, mutta musiikillisesti todella korkeatasoista. Tuo 70-luvun diskohan oli niitä viimeisiä musiikinlajeja, jolloin suosittu poppi oli myös laadukasta. Tottahan sitä silloin inhottiin, mutta myöhemmin kovimmatkin vastustajat (=rokkarit) ovat myöntäneet, että oli se aika hyvää sittenkin. Ainakaan kasarin jälkeen tällaista yksimielisyyttä ei ole enää löytynyt. Tämä kertoo monista asioista, mutta eniten juuri musiikin korkeasta tasosta silloin.
Ovathan nämä ihan saatanan kovia biisejä. Todella taitavasti laulettuja ja soitettuja. Hyvin sävykkäitä ja täynnä fiilistä.
Näissä on kaikki niin kohdallaan. Ja nämä olivat silloin tosiaan poppia. Viimeistään 90-luvulta lähtien poppi on mennyt historiallisesti ihan roskakategoriaan. Sen sijaan nämä 70-luvun diskojutut ovat laadukasta tavaraa ja muisto ajalta, jolloin pinnalliseksi väitetty popmusiikki oli todella laadukasta.
Olisipa nykyajan poppi tällaista.