Mainos
  • Joulurauhan julistus
    Huomenna, jos Moderaattorit suovat, on meidän Jatkoajan armorikas joulupäivä; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha, kehottamalla kaikkia tätä palstaa asiaankuuluvalla kirjoittelulla täyttämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulurauhaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla kirjoituksella häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka Moderaattorit ja säännöt kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät.

    Toivotamme kaikille Jatkoajan kirjoittajille sekä lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2025.

Kuuntelussa juuri nyt

  • 2 022 536
  • 22 868

Kumielvis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Paltamon Pantterit
Mua ei tasapaksuisuus haittaa, jos lähtötaso on tarpeeksi korkea. Eelsillä taso putosi asteittain Hombre Lobon jälkeen, vaikka muutama ihan hyväkin biisi uudemmilla levyillä onkin. Mulle vaan uppoaa Eelsin tapauksessa toi rennompi ote paljon sitä melankoliaa paremmin. Ei sillä, etteikö melankolisillakin biiseillä olisi paikkansa, mutta jos koko levy on pelkkää apatiaa ja masennusta, niin ei niitä niin hirveästi jaksa kuunnella. Hyvänä esimerkkinä Nick Caven surutyö Skeleton Tree. Varmaan tekijälleen tärkeä, mutta kuulijalle raskas.
Joo Caven pari viime levyä on kyllä ollut aika surkeita. Hirveä asia, että lapsi kuoli mutta toivoin itsekkäästi että siitä tuskasta syntyisi hienoa taidetta. Saatiin Ghosteen ja Skeletree.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Jaahas sitä on taas tänään tullut kiinnostavaa musiikkia eri suoratoistopalveluihin ja levylautaselle. Nyt pitääkin luukutella antaumuksella uusvanhaa Nappista kun Throes of Joy in the Jaws of Defeatism levytyssessioiden jälkeen kaapin pohjalle jääneitä biisejä julkaistaan EP muodossa. Resentment Is Always Seismic - a final throw of Throes on 7 biisin verran tuttua Napalm Deathiä ja sitten päästään päätöskappaleeseen, jossa on meininkinä painostava tunnelma blast beatin sijaan.






 

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo




Rio on rakas levy. Junnuna sieltä kolisivat ne nopeammat biisit. Silloin ei tajunnutkaan, miten hieno tämä The Chauffeur on. Hitaasti lönköttelevä jylhä slovari auton pärinöineen ja ties mine kukkopilleineen. Todella eksoottinen meno tässä. Todistaa sen, että Durani on kasarin innovatiivisimpia yhtyeitä, ellei jopa se innovatiivisin. Näiltä Duranin kasarilevyiltä löytää paitsi todella hienoja biisejä, myös todella innovatiivista menoa.
 

Moto

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
On jostain syystä jäänyt huomaamatta ennen tällä viikolla julkaistuja Sidewaysin uusia kiinnityksiä, että Mikko "se ääliö, joka päästi Iisan menemään" Pykärillä ja Karinasta tutulla Karin "<3" Mäkirannalla on yhteinen bändi Babel.

Kaksi EP:tä jo julkaistuna ja tänä vuonna ilmeisesti tulossa debyyttialbumi. Kutsuvat itseään "omaksi versiokseen Cocteau Twinsistä". Toimii hyvin näin pikkutunneilla.



 

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Mikko "se ääliö, joka päästi Iisan menemään" Pykäri
Tämä voi olla ihan vitsinä heitetty, mutta käsitin, että juttu meni juuri toisin päin. Kun on herra Pykäriä vaikkapa somessa tuon eron jälkeen seuraillut, niin on tuntunut siltä, että mies elää jotain vaihetta. Itse erohan oli äärimmäisen harmillinen, koska siinä hajosi samalla yksi Suomi-indien parhaista bändeistä. Tai ei tarvitse laittaa edes tuota indie-etuliitettä, yksi Suomen parhaista bändeistä. Soita mulle menee kotimaisten albumien kaikkien aikojen top kymppiin. Reginasta voi melko varmasti sanoa, ettei se tule koskaan takaisin. Se on todella harmi. Yhdessä Mikko ja Iisa olivat täydellisyyttä.
 

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Piti tuosta edellisestä innostuneena laittaa taas Soita mulle soimaan. En varmaankaan puhu tästä levystä täällä ensimmäistä kertaa, mutta kerta kiellon päälle. Tämä oli Reginan viimeinen levy ja joutsenlaulu, mutta samalla sen paras. Se oli melkoinen saavutus, kun alla oli niinkin kova levy kuin Puutarhatrilogia. Luulin, ettei Regina pysty tekemään enää mitään parempaa.

Mutta niin se vain teki. Soita mulle- levyllä Regina pisti vielä isomman vaihteen silmään ja keksi jotain uutta. Taakse jäivät elektroniset soundit, nyt vedettiin komeasti brittiläisellä kitarametelillä. Tällä levyllä Regina veti My Bloody Valentinen ja Saint Etiennen parhaat puolet suunnilleen kymmenenteen potenssiin. Jos ja kun Reginan taru tähän loppui, niin se loppui ainakin komeasti. Hajoaminen on toki harmillista, koska Regina ei ollut mitenkään väsähtänyt, se tuntui bändiltä jolla olisi voinut olla vielä paljon annettavaa. Reginan levyt olivat keskenään erilaisia, mutta aina se kuulosti Reginalta. Tämä oli suuri vahvuus. Minulle jäi sellainen tunne, että bändi olisi voinut tehdä vielä vaikka mitä - ja silti onnistua siinä.

Jos kootaan Reginan biisien top kymppiä, niin siitä helposti neljä tulee tältä levyltä. Ja pitää muistaa, että ne kolme aiempaakin olivat hyviä levyjä. Silti nämä neljä alla olevaa ovat siellä.

Soita mulle on levy, josta en keksi mitään nokan koputtamista. Ihan täydellinen. Ainakin minulle olisi maistunut vaikka viisi levyä tätä lisää.














 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK

Fiftie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kokudo Keikaku
Mikähän se Pattonin bändi oli joka oli aikoinaan Ruisrockissa. Hirveää paskaa joka tapauksessa

Ei ole mikään paskaa. Meinaatko Fantomasia? Siinä on rummuissa muuten ihan ykkösukko Dave Lombardo. Mr. Bungle toki Pattonin projekteista kovin ja sitten Faith No More.
 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ei ole mikään paskaa. Meinaatko Fantomasia? Siinä on rummuissa muuten ihan ykkösukko Dave Lombardo. Mr. Bungle toki Pattonin projekteista kovin ja sitten Faith No More.
Joo, tuo Fantomas se oli. Silloin taisi olla Bozzio rumpupatterin takana. Oli se joka tapauksessa kuuntelukelvotonta...
 

Moto

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tämä voi olla ihan vitsinä heitetty, mutta käsitin, että juttu meni juuri toisin päin. Kun on herra Pykäriä vaikkapa somessa tuon eron jälkeen seuraillut, niin on tuntunut siltä, että mies elää jotain vaihetta. Itse erohan oli äärimmäisen harmillinen, koska siinä hajosi samalla yksi Suomi-indien parhaista bändeistä. Tai ei tarvitse laittaa edes tuota indie-etuliitettä, yksi Suomen parhaista bändeistä. Soita mulle menee kotimaisten albumien kaikkien aikojen top kymppiin. Reginasta voi melko varmasti sanoa, ettei se tule koskaan takaisin. Se on todella harmi. Yhdessä Mikko ja Iisa olivat täydellisyyttä.
Joo, hihasta vedetty lempinimi, joka tuntui pikkuhiprakassa hauskalta... Ei ole tietoa, kumpi osapuoli lähti kävelemään.

Viimetingassa tuli nähtyä Regina Flowssa 2015. Meni se aika ohi, kun en silloin vielä ollut pahemmin kuunnellut bändiä ja päälimmäisenä jäi mieleen Iisan ihmeellinen esiintymisasu.

Kumpikaan ei ole tainnut soolohommissakaan koskea Reginan materiaaliin, Iisa ainakaan. No, ehkä ihan hyvä rajaus, mutta jos tuo Babel kaipaisi vaikka yllättävää encorea livesettiin, niin Karinin ääni kyllä voisi kyllä taipua hyvin Reginaankin.
 

alwahla

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flames, Canadiens, Kraken, HIFK
PMMP:n tuotannosta Kuulkaas enot! -levy (tämänhetkinen biisi Onnellinen päivä) ja seuraavaksi vuorossa on Leskiäidin tyttäret -levy. Hyvin kestäneet aikaa nämä albumit.
 

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Kumpikaan ei ole tainnut soolohommissakaan koskea Reginan materiaaliin, Iisa ainakaan. No, ehkä ihan hyvä rajaus, mutta jos tuo Babel kaipaisi vaikka yllättävää encorea livesettiin, niin Karinin ääni kyllä voisi kyllä taipua hyvin Reginaankin.
Kummankaan ei edes pidä koskea Reginan materiaaliin sooloillessaan. Se olisi väärin. Regina on yhtä kuin Mikko ja Iisa, ja jos noita ei saada enää samalle lavalle tai samaan studioon, niin Reginaa ei yksinkertaisesti ole. Jotenkin minulle on tullut sellainen vaikutelma, että kumpikaan ei halua edes esittää Reginan biisejä nykyään. Ero on ollut käsittääkseni aika rankka. Iisan soolohommat ovat toki olleet sellaista light-Reginaa, mutta onneksi en ole millään keikalla nähnyt Iisan vetävän Reginan biisejä. Jos sellainen tilanne tulisi, kävelisin luultavasti ovesta ulos. Samoin tekisin silloin, jos Mikko alkaisi vetää Reginaa jonkun muun kuin Iisan kanssa.
 

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Anteeks vaan Anthony Kieds, Red Hot Chili Peppers ja kaikki näiden fanit, mutta Mike Patton ja hänen eri projektit on hitosti parempia!
Ihan ystävällinen kysymys: miksi pitää verrata Pattonia Kiedisiin ja Peppersiin? Eiväthän nuo käsittääkseni kilpaile keskenään millään tavalla. Tykkään molemmista leireistä, enkä ole koskaan nähnyt tarvetta verrata. Hemmetin hyvää musiikkia molemmissa leireissä.
 

Fiftie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kokudo Keikaku
Ihan ystävällinen kysymys: miksi pitää verrata Pattonia Kiedisiin ja Peppersiin? Eiväthän nuo käsittääkseni kilpaile keskenään millään tavalla. Tykkään molemmista leireistä, enkä ole koskaan nähnyt tarvetta verrata. Hemmetin hyvää musiikkia molemmissa leireissä.

No tuli vaan luettua tuossa eilen aika paljon herrojen väleistä jne, niin sitä taustaa vasten. Itse en Pepperssistä välitä, mutta on ihan ok että monet muut tykkää. :) On mulla kyllä yks niiden levy hyllyssä.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Ihan ystävällinen kysymys: miksi pitää verrata Pattonia Kiedisiin ja Peppersiin? Eiväthän nuo käsittääkseni kilpaile keskenään millään tavalla. Tykkään molemmista leireistä, enkä ole koskaan nähnyt tarvetta verrata. Hemmetin hyvää musiikkia molemmissa leireissä.

Varmaan tähän viittaus tai muihin juttuihin tuon kaksikon väleistä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös