On kyllä kova tämä uusi Opeth. Paras levy bändiltä 10 vuoteen ja menee omassa rankingissa ehkä jopa heidän viidenneksi parhaaksi albumiksi heti BWP:n, Deliverancen, Ghost Reveriesin ja Damnationin jälkeen. Toisaalta vaikea verrata erinomaiseen Still Lifeen tai MAYH:Iin kun on niin eri juttu musiikillisesti.
Joka tapauksessa ihan mahtava levy ja sävellyksellisesti paluuta vanhaan. Åkerfeldtkin on supertikissä laulun suhteen. Tykkään myös kuinka Axesta on kehittynyt sulava, pehmeä ja groovaava progerumpali. Heritagen aikoina oli vielä aika bloodpathia se takominen.
2, 4, 7 ja 10 on parhaat biisit.
Tammikuussa blackboxiin, onhan se pakko. Maailman paras bändi is back.