Kuuntelussa juuri nyt

  • 1 996 260
  • 22 750

Filosofem

Jäsen
Viestin lähetti jesse72
tässä ehkä kaikkien aikojen Trashlevy
Viestin lähetti wapiz
Saksalaisen TrashMetallin loistokkuutta
Viestin lähetti Lakaisija
nuo uudemmat trash levyt
Viestin lähetti MiikaL
mukavaa trash/hardcore-menoa
Viestin lähetti Fläppis
rykäistiin suomitrashin klassikko
Aina se vain pistää silmään, kun Thrash Metallia kuuntelevat kutsuvat musiikkiaan roskaksi.

On-topic. Hankin jo jokin aika sitten suomalaisen Thrashin UG-kokoelma "METAL ON METAL" CD:n, jota voin suositella kaikille metallifanaatikoille. Perkeleellistä sahausta ja levyn loppuun on ujutettu jopa Black ja Death Metal bändikin. Puutteena levyllä on ainoastaan se, että teokselle kuuluisivat vielä enemmän maamme alamaailmasta tunnettuja bändejä kuten Mosh Angel, Solitaire ja URN. Mutta eihän tälle tietenkään kaikki voi mahtua. CD:tä saa kokoelman jokaiselta bändiltä vaatimattomaan 10 euron hintaan. Ja kyseessähän ei ole mikään vitun poltettu CDr.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
HIFK
Viestin lähetti Stonecold
Näin teki, samoin kuin Blackfootin rumpali Jakson Spires hiljattain...Flying High!

http://www.blackfootrocks.com/

Perkeles; mennyt ihan ohi vaikka Blackfoot reunion olikin tiedossa. Onpa surullinen viikko Etelän miehille. Blackfootin paras aikajakso oli mielestäni 70/80- lukujen taite jossa väsättiin Marauder, Tomcattin' ja Strikes. Asioiden ytimissä oltiin, loistokamaa. Ei muuta kun Highway Song soimaan =(
 
Apulannan uusin soi täälläkin.

Ja sitten, bubbling under...
Caninus - Human Rawride

Edellä mainittu jenkkilästä kotoisin oleva bändi soittaa perusgrindia. Mikä parasta/pahinta, levyllä "solistina" toimii koira(!)
Pitbull-koira hoitaa siis vokaalit. Ei-vittu -reaktion jälkeen voin sanoa, hyvin toimii.
 
Meshuggah: Destroy Erase Improve ja I

Helvetti kun kolahti tämä yhtye, maagista menoa. Enhän minä näiden soitosta mitään tajua, mutta hyvältä soundaa ja hienosti uppoaa. Etenkin DEI:n alkupuoli on semmoista laatua että oho. Hypnoottista, minä tahdon lisää.

Teräsbetoni: Taivas lyö tulta

Alkaa tämäkin jo hieman tökkiä, mutta silti. Nämähän tulevat Lutakkoon ja vielä oikein Roctumin kanssa! Loistavaa, aion olla paikalla! Siitä tuskin show paranee.
 
Suosikkijoukkue
Newcastle United, Duane Allman, LP-levyt
Terrorizer - World Downfall

Aivan loistavaa mättöä. Eipä juurikaan harmita että tämä keräilyharvinaisuusvinyyli tuli joskus myytyä pois viinan himon takia.

Mosh.
 

Viikate

Jäsen
Suosikkijoukkue
Diskos, JYP, KooKoo, HeKi
Kuuntelussa helmi-maaliskuussa:

Arcana: Le Serpent Rouge
Dead Can Dancen jalanjäljissä asteleva ruotsalaisyhtye on päätynyt samanlaiseen kehityskäyrään kuin ilmeisin esikuvansa. Synkkien goottisinfonioiden jälkeen on vuoro itämaisen perkussiomusiikin. Tyylikäs, aika ambient-henkinen levy.

The Cure: The Head On The Door
Ainoa 1980-luvun Cure-levyistä, jota en ollut ennen tätä vuotta kuullut. Muistuttaa enemmän seuraajaansa Kiss Me, Kiss Me, Kiss Me:tä kuin edeltäjäänsä The Topia, mikä on ehdottomasti hyvä asia. Vahva lenkki hienon bändin diskografiassa.

Un Defi d'Honneur: Aurore De Gloire
Ranskan sotahistoriaa käsittelevä teemalevy A Challenge Of Honourilta, joka on innostunut aiheesta niin, että bändin nimikin on käännetty ranskaksi. Minimalistisempi ja tummasävyisempi kuin bändin muut levyt ja jollain tavalla myös ehjempi.

Hector: Eurooppa
Hector itse taitaa pitää tätä yhtenä parhaista levyistään, ja kyllähän se sitä olisikin, elleivät räikeät kasarisoundit tunkisi itseään esille niin voimakkaasti. Muilta osin kuitenkin ihan kelpo albumi, jolla suurta tunnetta on taas vähintäänkin tarpeeksi.

Interpol: Turn On The Bright Lights
Ensitutustumiseni tähän kehuttuun bändiin, jonka kohdalla olin jo luonnehdintojen perusteella melkein varma, että tästä minä pidän. Ja niin pidänkin. Joy Division on tietysti ilmeisin mielleyhtymä, mutta jollain kummalla tavalla tästä tulee mieleen myös The Blue Nile ja muu 80-lukulainen tyylipop.

Robert Kajanus: Aino
Oho, klassista. Tämä on vissiin orkesterirunoelma, mikäli näitä alan teostyyppejä yhtään ymmärrän. Aika hienoa wagneriaanista paisuttelua kuitenkin ns. kohtuuden rajoissa pysyen.

Legendary Pink Dots: Any Day Now
Tämä lienee niitä Legendary Pink Dotsin parhaita levyjä, ja melkoisen seikkailun psykedeelisen synkkispopin pariin se tarjoaakin. En voi väittää olevani ihan samalla aaltopituudella bändin kanssa, mutta on näillä hienoja melodioita, vaikka konsepti onkin aika erikoinen.

Low: The Great Destroyer
Massiivista ja hidasta poppia yhdeltä slowcoren kantabändeistä. Joillekin bändin vanhoille faneille tämä on kai ollut liian rokkaavaa tavaraa, mutta minä tykkään. Hienoa, sinfonista poppia siinä missä joku Mercury Revkin.

Lyijykomppania: Harmaita säveliä
Kantalan kolonnan uusimmasta ovat kyllä musiikilliset hienoudet vähissä, mutta ahdistavasta yleistunnelmasta ja asenteesta on pakko antaa korkeat pisteet. Eihän tämä bändi enää mikään suomimetallin suunnannäyttäjä ole, mutta ilmiönä varsin oiva.

Mojave 3: Excuses For Travellers
Neil Halstead yhtyeineen on liukunut vähitellen eteerisestä surinapopista eteeriseen kantripoppiin. Vähän hassultahan nuo banjosoundit kuulostavat, mutta kokonaisuutena tämäkin levy on todella mainio.

Morrissey: Vauxhall And I
Olen suhtautunut ennakkoluuloisesti Morrisseyn soolotuotantoon, mutta ainakin tämä levy vaikuttaa sellaiselta, että se pitäisi hankkia omaan hyllyynkin. Lifeguard Sleeping, Girl Drowning on yksi parhaita Morrissey-biisejä koskaan.

My Dying Bride: Songs Of Darkness, Words Of Light
Ei ole mitään käsitystä, millaisen vastaanoton tämä tuorein albumi sai bändin fanien keskuudessa, mutta minun korviini se kuulostaa ilahduttavan tuoreelta. Kyllähän My Dying Bride kieltämättä toistaa jonkin verran itseään, mutta nyt mukana on aika paljon rauhallisia, jopa Anatheman uusimmat levyt mieleen tuovia sävyjä, joita ainakaan minä en muista näiden herrojen ennen suosineen.

Porcupine Tree: Signify
Loistavan In Absentia -levyn innoittamana tuli hankittua tämä vanhempi julkaisu, joka sitten jättääkin vähän enemmän toivomisen varaa. Porcupine Tree on siitä oiva progebändi, että se ei suosi tylsiä sooloja tai jammailua, mutta tällä levyllä nuo tunnelmaelementit eivät toimi oikein kunnolla. Ihan OK, mutta ei sen enempää.

Einojuhani Rautavaara: Cantus Arcticus
Olin viime kevääseen asti siinä käsityksessä, että Rautavaara on käsittämätön modernisti, josta maallikon on syytä pysyä erossa, mutta onneksi tarkistin käsitystäni. Tämä lintubiisi vallankin on oikein mainio. Jänniä, voimakkaita harmonioita ja siivekkäiden ilakointia.

Rush: Counterparts
En aivan varauksetta pidä Rushista, sillä jotkut bändin tuotokset lipsuvat liian lähelle 80-lukulaista aikuisrokkia. Tämä levy on kuitenkin hyvän maineensa veroinen. Ote on tavallista aggressiivisempi ja biisitkin varsin hienoja.

Kauko Röyhkä & Narttu: Ihmelapsi
Siitä oli varmaan 15 vuotta, kun olin viimeksi kuullut Tuntemattomalle-biisin, enkä muistanut, että se oli näin hyvä. Muukin levy kuulostaa erinomaiselta, joten viime vuosina vähän paitsioon jäänyt Röyhkä pitänee ottaa taas tarkempaa kuunteluun.

Sol Invictus: The Blade
Ei listaa ilman Sol Invictusta. The Blade lienee koko bändin uran vihaisin ja synkin levy. Tavallista ahkerammin käytetty särökitara tekee bändin raskaasta perussoundista vielä tavallistakin painostavamman, ja sävellykset laahaavat tuttuun tapaan. Tästä voi neofolk tuskin enää paljon raskaammaksi muuttua.

Wigwam: Hard n'Horny
Oli varsin mainiota, että tämä Wigwam-debyytti julkaistiin toistamiseen cd:nä, sillä nyt mukana on bonuksena loistava Luulosairas-single. Vahva levy persoonalliselta bändiltä.

Wolfgang Press: The Legendary Wolfgang Press
Mielikuva ennen tämän levyn kuulemista: Wolfgang Press on kiinnostava, mutta epätasainen bändi. Mielikuva levyn kuulemisen jälkeen: Wolfgang Press on kiinnostava, mutta epätasainen bändi. Parhaimmillaan koskettavaa, Joy Division -henkistä synkkispoppia, huonoimmillaan kehnoa funkkia. Ja kenen idea oli coveroida Aretha Franklinin(?) Respect?

Neil Young: After The Goldrush
Hectorinkin versioima Tell Me Why on yksi Youngin hienoimmista biiseistä, eikä muu levy sille paljon kalpene. Joihinkin Niilon levyihin olen pettynytkin (esim. This Note's For You, Hawks & Doves), mutta tämä siirtyy suoraan hankittavien listalle.
 

smasa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Djurgårdens IF, Eintracht Frankfurt
Hassisen kone: Syöksylaskijoita kaikki tyynni
Niin, mitäs tästä voisi sanoa. Harvinaisen hauska kipale.
 

Aksu

Jäsen
Tehorääkkäyksessä ties monettako peräkkäistä päivää on Stam1na, jonka täyspitkä debyytti on kyllä saatanan rautainen annos suomeksi laulettua meteliä.
 

Panzerfaust

Jäsen
Suosikkijoukkue
Die Endlösung...für alle Probleme
What you dowhen you get loney...LAYLAAA!!! dananananaaa daaanaaanaanaa!! yu gt me on my knee..no et vittu sentään, mut LAYLAAA!!!

NYt olis hyvä omitsaa skitta ja kepityksen jalo taito
 
Kolmatta päivää soi "Warmen - Salieri Strikes Back"
 

Rok

Jäsen
Suosikkijoukkue
Haukat
The Datsuns - Outta sight / Outta mind
Bad Religion - Suffer

Rokkenroll.
 

Redalert

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK,Ozzy Osbourne,Black Sabbath
Minulla pyörii tällä hetkellä melkeinpä koko ajan kaikki Ozzyn ja Black Sabbathin tekeleet... Joko stereoissa tai DVD:ssä. Varsinkin nyt, kun sainkin lipun Sabbath-keikalle... ! :-) Tuo Ozzyn Prince of darkness CD-boxi täytyy tietysti hankkia ja hankintalistalla myös tuo AC/DC:n Family jewels...
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Tällä hetkellä lautasella ahkerimmin saavat kyytiä:

Soilwork: Stabbing The Drama
Perhanan loistava levy sweduilta

Kreator: Enemy Of God
Vanhat parrat jaksavat edelleen. Tämä on sitä itseään.

Raise Hell: Wicked Is My Game
Törkeän hyvää meininkiä tältä ruotsalaiselta bändiltä. Kutsuvat musiikkiaan trash'n rolliksi ja sitä se totta vie on !

Pantera: Great Southern Trendkill
Sain tämän käsiini taas vähän aikaa sitten ja täytyy sanoa että toimii !

Sepultura: Beneath The Remains ja Schizophrenia
Unohtakaa Chaos A.D:t sun muut Rootsit ! Alkuaikojen paahtoa jossa painetaan nuoruuden innolla. Jätkät osaavat hädin tuskin soittaa mutta se ei menoa paljon haittaa.

Dark Tranquillity: Character
Kovat oli odotukset mutta ainakaan vielä ei levy ole täysillä auennut. Tosin, ei kai se voi huonokaan olla kun levyltä löytyy sentään Lost To Apathyn kaltainen helmi.
 

FourForty

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Pari viikkoa vanha tieto Haikara-päällikkö Vesa Lattusen poismenosta tavoitti minut vasta hiljattain, mutta sen jälkeen on tullut kuunneltua etupäässä kyseisen bändin tuotantoa. Ilmeisesti 55 vuoden iästään huolimatta Lattunen teki edelleen uutta materiaalia bändille, joten poismeno todennäköisesti katkaisi yhden Suomi-progen historian parhaan bändin uran.

Haikaran lisäksi viime aikoina kuuntelussa olleita artisteja ovat Kaseva, Hidria Spacefolk, A Perfect Circle ja Dj Orkidea.
 

Kyynhakkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kaikki Seinäjokelaaset "palloolu" joukkueet ;o)
Sapattivuosi

Ostinpa tänään uuden Sapattivuosi tuotoksen Vol 2. Edellinen levykin oli aivan helevetin hyvä eikä tää uusikaan pettänyt odotuksia.... Käännökset/sanoitukset ovat aivan loistavia, ja soitto on mallikasta... Joten mikäpä tätä on kuunnella.
 

vilpertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Chokes
Gorillazin uuden sinkun ostin ja sitä myötä päätyi vanhakin levyllinen soittokiertoon.

Huikeaa. Uudella ei vaan ole enää musiikkimaailman messias Dan "The Automator" Nakamura mukana, mutta meininki on silti hyvää.
 

Ju$$i

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
Tällä hetkellä kovassa soitossa ovat olleet nämä 3 uutukaista:

Meshuggah - Catch 33

Koostuu yhdestä 47 minuuttisesta kappaleesta, joka on (onneksi?) jaettu 13:een osaan. Erittäin rankka ja outo levy maailman parhaalta bändiltä.

Trivium - Ascendancy

Ihan kelpo nykyheviä Killswitch Engagen jalanjälkiä orjallisesti seuraillen. Tarttuvia kertsejä ja hyvää Maiden-koulukunnan riffittelyä pienin kuolometallivaikuttein.

Corrosion of Conformity - In The Arms of God

Hyvää Southern Rockia. Enemmän "hevi" kun mitä samaisen bändin viime levyt ovat olleet.
 

Redalert

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK,Ozzy Osbourne,Black Sabbath
No, tulipa tuossa heti, kun ilmestyi kauppoihin hankittua tuo Ozzy Osbournen 4 cd:n boxi Prince of darkness. Vaikka MEGAFANINA tietysti kaikki mahdolliset lätyt, niin on tuo kokoelma vaan HUIPPU ja MUST kaikille Ozzy-faneille ! Ja mikseipä muillekin... :-) Se on TODELLA HIENO kaikinpuolin ja sisältää hienoja harvinaisuuksia. Ihania kuvia, laulunsanoja, covereita, demoja, live-juttuja... Covereina mm. Beatlesin: In my life, John Lennonin: Working class hero, David Bowien: All the young dudes, Rolling Stonesin: Sympathy for the devil ym... Lisäksi muita mainioita harvinaisuuksia mm. duettona Miss Piggyn kanssa Born to be wild :-) joka aivan mainio :-) ja Dweezil Zappan kanssa Stayin' alive. Kerrassaan MAHTAVA KOKOELMA !!! Innolla tässä sitten odottelen Ozzyn uutta lättyä, jonka pitäisi ilmestyä vuoden 2006 alkupuolella ! Keep on rocking ! OZZY NUMBER ONE ALWAYS AND FOREVER !!! :-) Ai, miten niin superfani... ;-)
 
Turbonegro: Apocalypse Dudes

Keväisin pitää kuunnella katurockia tai punkkia ja tässähän on vähän molempia. Wildboyz-tunnari The Age of Pamparius on yksi parhaista biiseistä ikinä eikä ne loputkaan huonoja ole. Sanoituksetkin ovat suoranaista taidetta.

Viestin lähetti Ju$$i
Meshuggah - Catch 33

Koostuu yhdestä 47 minuuttisesta kappaleesta, joka on (onneksi?) jaettu 13:een osaan. Erittäin rankka ja outo levy maailman parhaalta bändiltä.

Jaa, joko se on tuokin nettiin päässyt lirvahtamaan? Hitto, melkein huvittaisi kuulla, mutta taidan joutua odottelemaan toukokuun loppua ja virallista julkaisua.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös