Kuuntelussa juuri nyt

[Vteich]

Queens of the Stone Age - Lullabies to Paralyze

Paljon odotettu levy löysi tiensä vihdoinkin postilaatikkoon limited editioninsa muodossa. Mukana hienot pahvikannet ja bonus-DVD. Itse levy potkii kovaa. Mm. Everybody Knows that You Are Insane, Little Sister, I Never Came ja "You Got a Killer Scene There, Man..." ovat aivan loistavia biisejä. Vaikea vielä parin kuuntelun jälkeen sanoa lopullista mielipidettä vertailussa edellisiin, mutta ei ainakaan pettänyt odotusta yhtään.

Lisäksi viime aikoina tullut hankittua ja soitettua mm:

Mr. Velcro Fastener - Lucky Bastards Living Up North
Radiohead - Hail to the Thief
Pink Floyd - Animals
Pink Floyd - Meddle
ja Massive Attack - Protection, jonka myötä löytyy kaikki Massiven levyt hyllystä.

Laatukamaa joka ikinen.

 

[Moto]

Kotsan uutukainen on ollut tiiviissä kuuntelussa keskiviikosta asti ja tuntuu kerta kerralta paranevan. Ensimmäisillä kerroilla vaikutti siltä, että "b-puolen" keskivaihe The Blood Is Love, Skin On Skin ja Broken Box olisi turhaa levyntäytettä, mutta nekin alkavat nyt tuntua huippubiiseiltä.

Hyvin on Homme tullut toimeen ilman Oliveriakin. Itse asiassa tämä taitaa olla enemmän bändilevy kuin kolme ensimmäistä, vaikka nopeasti ajateltuna voisi luulla, että Nick Oliveriton Queens Of The Stone Age on sama kuin Josh Homme soolona.

 

[vision]

Kilpi - II Taso

 

[Arnold]

Waltari - Rare Species
Anneli Mattila - Suojaan

sekä mikseri.netistä ladattua sekalaista tavaraa, enimmäkseen kikkelitrancea

 

[Lawless]

Viestin lähetti Arnold
enimmäkseen kikkelitrancea

Pakko kysyä, että mikäs trancen alalaji tämä on? Kikkelihevin kyllä tiedän.

Nyt kuuntelussa varsinainen fiilistelylevy Fifth Angel: Fifth Angel (1986).

 

[Korak]

nyt kuuntelussa, aivan saatanan kova, ja tajunnan räjäyttävä levy;
Green Carnation - The Quiet Offspring

 

[sweeney]

Sain hankittua käsiini aivan uskomattoman levyn The Dwarves Must Die. Aiemmin tuli pidettyä Dwarvesia lähinnä 'huumori' bändinä, mutta tämä levy on jotain aivan käsittämätöntä. Onhan huumorilla suuri sija tälläkin levyllä, mutta kappaleissa on sellaista tarttumapintaa ja vääntöä ettei paremmasta väliä.

 

[cosmic_rodeo]

The Cure: Pornography, Disintegration ja The Cure

The Curen musiikki toimii hienosti kevään sinertävissä ja lämpimissä illoissa. Pornography taitaa sittenkin olla bändin paras levy, tosi hienoa ja läpeensä synkkää toimintaa.

Kent: Hagnesta Hill

Kentin uutta on taas vaihteeksi hehkutettu joka puolella niin, että päätinpä minäkin tutustua orkesteriin hieman tarkemmin, kun asia ei minulle ennestään ollut niitä radiohittejä tutumpi. Pikkuveljeltä sitten levy lainaan ja ihmettelemään.

Hienosti toimii. Etenkin tosi upea Kevlarsjäl lämmittää, vaikka huuliharppu onkin paska soitin.

Mutta sitähän minä tässä, että minkälainen se Du och Jag Döden sitten on tähän verrattuna? Kuulemma hieman nopeampi levy pitäisi olla kyseessä? Onko se yhtä hyvä kuin HH? Kertokaa minulle.

Opeth: Still Life

En ole koskaan oikein ymmärtänyt, miksi kaikki pitävät tätä Opethin parhaana levynä. Minusta tämä on vähän tylsä. Mutta Opeth on paras.

 

[Sledge Hammer!]

Metallica: St. Anger

Tuli katseltua Pääsiäisenä Some Kind of Monster-raina mikä laittoi em. pitkäsoiton uuteen -kiinostavampaan- valoon. Hieman ylipitkää veivausta paikoitellen, mutta toimii. Valitsen silti Megadethin.

 

[M10]

Viestin lähetti cosmic_rodeo

Opeth: Still Life

En ole koskaan oikein ymmärtänyt, miksi kaikki pitävät tätä Opethin parhaana levynä. Minusta tämä on vähän tylsä. Mutta Opeth on paras.

Ai miten niin kaikki pitävät parhaana Opethin levynä? Nähnyt olen kyllä joiltain message boardeilta tuollaisiakin mielipiteitä.
Kyllähän Still Lifekin toimiva kokonaisuus on, mutta tarttuvat koukut ja riffit ovat ehkä bändin levyistä tällä eniten kiven alla. Sitten toisaalta Still lifelta löytyy pari hienoa balladia; Face of Melinda sekä Benighted. Kakkosbiisi Godheads lament on mielestäni Åkerfeldtin parhaimpia ja Serenity painted deathia kaipailen aina baarissa. Loput kolme biisiä ovatkin sitten aika yllätyksetöntä ja mietoa kamaa.
Kokonaisuutena silti Opethin asteikolla kasi puolen levy, ehkä bändin neljänneksi/viidenneksi paras kokonaisuus.

Ai niin ja se Blackwater Park on niiden paras levy. Kännissä Deliverance.

Ja kuuntelussa nyt

Black Sabbath - Sabbath bloody sabbath

 

[Rok]

The Solution: Communicate!

Hyväntuulista soulvaikutteista jyskettä. Orkesterissa soittaa rumpuja - ja osan kitaroinnistakin - Hellacopters-keulahahmo Nicke Andersson, joka on mielestäni helvetin lahjakas muusikko. Melkeinpä se, että Nicke on jossakin projektissa mukana, on meikäläiselle merkki siitä, että oikealla asialla ollaan. Yllättävänkin kovaa on kolahtanut ym. lätty.

J.M.K.E. - Ainult planeet

Kirjastosta lainasin virolaispunkkareiden lätyn. Nyt on vasta ensimmäinen kuuntelukerta menossa, joten syvempää analyysiä en osaa tehdä. Hyvältä kuitenkin kuulostaa, joskaan ei kuitenkaan aivan yllä Kylmälle maalle -debyytin tasolle.

 

[Rattlehead]

Tällä hetkellä Stam1nan Tuomittu, syyllinen.

On tullut myös kuunneltua uutta Strapping Young Ladia. Ei oikein iskenyt näin ekoilla kuuntelukerroilla, mutta Alien vaikuttaisi olevan aika kokeellinen verrattuna edelliseen. Aika paljon huomioin elementtejä Devinin Terria-levyltä, mutta se taitaa olla aika luonnollista kun sama äijä on mastermindina molemmissa.

 

[KPL]

Hanoi Rocks - Another hostile takeover

Uuden tulemisen toinen albumi. Ei niin hard, kuin 12 shots on the rocks, joten sen suhteen suunta on oikea. Better High on mainio sinkku lohkaisu ja muutenkin levyltä löytyy hyvää kamaa. Pari filleriäkin joukkoon mahtuu, mutta Hanoin levy ei ole Hanoin lev, jos siinä ei ole fillereitä. Ehkä hivenen parempi, kuin 12shots, mutta ei kuitenkaan samaa tasoa, kuin esim Two steps from the move, joka onkin todellinen timantti.

 

[cosmic_rodeo]

Viestin lähetti Morrow10
Ai miten niin kaikki pitävät parhaana Opethin levynä? Nähnyt olen kyllä joiltain message boardeilta tuollaisiakin mielipiteitä.

Sitten toisaalta Still lifelta löytyy pari hienoa balladia; Face of Melinda sekä Benighted. Kakkosbiisi Godheads lament on mielestäni Åkerfeldtin parhaimpia ja Serenity painted deathia kaipailen aina baarissa.

Ai niin ja se Blackwater Park on niiden paras levy. Kännissä Deliverance.

No ei kai nyt kaikki sentäs, se nyt on vaan tommoinen sanonta.

Nyt puhutaan jo makuasioista, mutta minusta juuri nuo mainitsemasi balladit tekevät Still Lifesta hieman tylsän. Etenkin Face of Melinda on sellainen biisi, jota en oikein kykene ymmärtämään. En vain syty. Ihme jazzia. Muuten Opethilla on kyllä hienoja rauhallisia biisejä.

Blackwater Parkista olen samaa mieltä, Opethin paras on se. Deliverance on lievine puutteineenkin (dynamiikka ajoittain kadoksissa ja hieman kolhot soundit aiempiin teoksiin verrattuna, voi toki olla ihan harkittuakin) ehkä tokaks paras, mutta en ole koskaan kuunnellut sitä kännissä.

Taisi muuten Opethin poijjaat siirtyä tuossa viime viikolla studion syövereihin, pukkaisikohan uutta julkaisua jo syksyllä? Näin toivon ainakin.

Pahuksen posteljooni ei vielä tänäänkään tuonut Stam1naa postiluukustani, mutta ilmoitan jo näin etukäteen, että kuuntelen sitä suurella mielenkiinnolla kun posti tavaran toimittaa.

 

[kopo]

Radiossa AC / DC : Big Gun. Potkii kovaa. Kysymys: miltä levyltä tuo löytyy? Pitäisi saada kuunneltua myös autossa...

 

[M10]

Viestin lähetti kopo
Radiossa AC / DC : Big Gun. Potkii kovaa. Kysymys: miltä levyltä tuo löytyy? Pitäisi saada kuunneltua myös autossa...

Last action heron soundtrackilta.

Cosmic_rodeo: Opeth todella meni 15pvä studioon levyttämään kahdeksatta albumiaan. Ei kyllä allekirjoittanut malta odottaa tuon albumin ilmestymistä (Samat fiilikset on kun aikanaan venailin neljä vuotta RATM:in Battle of LA:ta!).

Ostin Opethin ekan levyn, Orchidin, taannoiselta San Franciscon reissultani (hävettää myöntää että ostin vasta nyt). Kavereillani olin kyllä levyä jo aikaisemmin kuullut. Se levy on tosi toimiva (parempi mielestäni kuin Morningrise) vaikka hieman jotkut sovitukset korvassani tökkivät. Tiukka levy siihen nähden että kaverit oli silloin aikas nuoria, ja Lindgren oli suurinpiirtein vasta oppinut soittamaan kitaraa.

Kuuntelussa juuri nyt, kesäkuiseen Helsinkijazziin tuleva Trio Töykeät ja viimeisin levy High standards.

 

[V-man]

Motivation:0

Tuolta Music ja sieltä "I see blood.mp3". Helvetin hieno soundi pojilla.

 

[mjr]

Lauri Tähkä ja Elonkerjuu. Kovasti etnisesti koskettavaa musiikkia. Miksi tuli aikoinaan lähdettyä Maakunnasta tänne shcollien ja espoolaisten karuun seuraan??

 

[J-Ko]

Gimmel- Sydän pliis särkekää.

 

[Ted Raikas]

Ruoska - Tuonen Viemää

Mahtavaa yksinkertaisesti, sanat iskevät suoraan hermoon. Aivan ylivertaisen loistoa.

"Lihasta louhittu..."

 

[Violaattori]

Static-X ~ I'm With Stupid

 

[Filosofem]

Jumalauta. Nyt laitettiin meikäläisen musiikkimaailmaa uuteen uskoon. Ostin n. vuosi sitten kanadanranskalaisen Akitsan vinyylin "Sang Nordique". Tyyliltään tuo LP on äärimmäisen minimalistista, tunkkaista ja hidastempoista Black Metallia, joka ei kolahtanut kertaakaan monien kuuntelusessioiden aikana. Vuotta myöhemmin, viikko sitten, pyöräytin tuon uudelleen soittimeen vähän kuin taustamusiikiksi ja sitten jyrähti. Aivan totaalisen loistavaa hidasta paahtoa, joka on täynnä ensiluokkaisia riffejä ja jokaisessa kappaleessa on tarvittavat koukut. Vaikka biisiä kuunnellessa nuo ns. koukut huomaa jopa opetettu apinakin, niin meikäläiselle kesti vuoden ymmärtää niitä.

Tästä levystä innostuneena ostin Akitsalta kolme edellisvuonna julkaistua seiskatuumaista. Näissä laulut ovat muuttuneet monotonisesta ja harmaasta korahtelusta täydellisen epäinhimillisiin, jopa sairaisiin kiljuntoihin, jotka tappavat heti ensikuulemalla. Tämä tulee esille varsinkin "Prophétie Hérétique" EP:ssä. Välillä luulen, että neula leikkaa vinyyliä kahtia, sillä niin jumalatonta ääntä vokaalit suoltavat. Loistavaa. Näillä musiikillisilla näytöillä Akitsa menee omissa papereissani tämän päivän Black Metal -suuruuksien joukkoon yhdessä sveitsiläisen Paysage d'Hiverin kanssa.

 

[sivurauta]

Uuta Moonsorrowta tässä on yli kuukauden enempi vähempi luukuttanut ja levy kuulostaa koko ajan vaan paremmalta. Vajaa kaksi viikkoa enää ja pääsee Klubille katsomaan onko live- esiintyminen parantunut sitten viime näkemän. Levyllä toimii ainakin ihan saatanan hyvin. Jotunheim ja Pimeä potkivat pärsettä todella kovaa tältä levyltä.

 

[jesse72]

Uusin Kreator Enemy of god ollut nyt teho kuuntelussa ja alkaa pikkuhiljaa avautua. Ei yllä Extreme Aggressionsin tasolle, mutta hyvä läytty. Tulee 90-luvun alun Coma of Souls aika paljon mieleen..Hieno bändi joka tehnyt kaikkien aikojen trashlevyn elikkä Extreme Aggressions.

Tämä uutukainen vaatii kuuntelua ja kuuntelua, mutta aina sieltä jotain uutta ja kivaa löytyy..suosittelen!

 

[Stonecold]

Viimepäivinä on tullut pyöritettyä Kamelotin uusinta The Black Halo:a

Perhana, Khan kolleegoineen todistaa jälleen aikasta mukavasti, että yhdistelmä Germaani ja nahahousut on jonkinlaisen laadun tae. Ei nyt ihan dynamiittia mutta jysähtelee tasaisesti.

Levy on kuten edeltäjänsä Epicakin, että ekalla kuuntelulla ei aukea kuin osittain ja vaatii kierroksia masiinassa ennenkuin nuo mausteet aukeavat. Hyvä tunnelma kokonaisuudessaan.