Hallituksessa kannatus yleensä laskee. Osasyy sille on se, että monipuoluejärjestelmässä hallituksessa olevat puolueet joutuvat tekemään kompromisseja.Ainakin heidän kannatus laski kuin lehmän häntä. Näin käy useimmiten, kun kovia puheita ei lunasteta.
Se, joka määrittelee termit, on hyvin pitkälti määrittänyt myös muun sisällön. Populismi voidaan määritellä monella tapaa. Samoin feminismi. Joidenkin mielestä jälkimmäinen tarkoittaa sukupuolten välistä tasa-arvoa, toiset ovat sitä mieltä, että ko. sana mielellään määritellään "virallisesti" noin, mutta termi on laajentunut tarkoittamaan naisten suosimista. Tämän tietysti kiistävät ne, jotka selkeästi ajavat naisten suosimista, sillä feminismi on sanana käyttökelpoisempi "neutraalina" sukupuolten tasa-arvoa tarkoittavana sanana.Boldauksessa on ongelmansa. Kun jokin termi vesitetään tarkoittamaan melkein mitä tahansa, siltä katoaa selitysvoima.
Sillä ei lopulta ole itselleni hirveästi väliä (eikä pitäisi olla muillekaan), miten "populisti" määritellään. Se on sanana leimakirves, jota käytetään, kun muut argumentit loppuvat. Ja sikäli se on siis sisällyksetön sana. Sen voi argumentoinnissa sanana pääosin jättää pois kokonaan, ja käyttää sanoja "valheellinen" tms. jotka paremmin kuvaavat jonkin ulostulon asiasisältöä tai sisällöttömyyttä.
Kaikki politiikka on (osin) populistista, siitä olemme samaa mieltä. Se, että joku puolue voitaisiin leimata populistiseksi ja toinen ei, -siitä emme ole. Sen myönnän, että Persut ovat olleet ulostuloissaan enemmän populistisia kuin joku toinen puolue, ja samalla sitä arvioitaessa tulee myös huomioida se, että Persut ovat myös olleet enemmän oppositiossa. Vappusatanen oli populismia, sen tiesi Rinnekin sen sanoessaan. Nevögonnahappen.Kaikki politiikka on toki osin populistista, koska politiikalla haetaan hyväksyntää ja kannatusta omille tavoitteille. Kaikki puolueet eivät kuitenkaan ole populistisia, vaan yleensä niillä on jokin selkeä intressiryhmä tai tavoiteohjelma.
Mainituilla demareilla on esim. hyvin selkeitä eturyhmiä (eläkeläiset, palkansaajat, toimihenkilöt) sekä aatteellisia tavoitteita (hyvinvointivaltio, kohtuullinen tulotaso työläisille jne). Siihen peilaten tuo vappusatanen on pikemminkin perinteistä intressipolitiikkaa, jossa ajetaan omien äänestäjäryhmien etuja sekä poliittisia tavoitteita.
Populistipuolueilla, kuten persuilla, on joukko keskenään ristiriitaisia tavoitteita ja ideoita, jotka ovat usein vaikeasti toteutettavissa. Populismi toimiikin parhaiten oppositiosta käsin, kun voi haukkua kaikkien muiden yritykset, mutta samanaikaisesti välttyä likaamasta omia käsiä.
Siltä osin kuin maahanmuutto ei koske humanitaarista maahanmuuttoa, eri puolueet ovat siitä ymmärtääkseni suurin piirtein samoilla linjoilla. Eli tervetuloa tänne kaikki "hyvät veronmaksajat". Ongelma vaan on siinä, että korkeasti koulutettu väki, jota tänne mielellään haalittaisiin, tienaa muissa maissa ns. "vitusti enemmän" kuin Suomessa. Lisäksi ongelmana on suomen kieli, pohjoinen eristyksissä oleva sijainti ja sää. Miksi huippuproffa tulisi tänne jollain 6-8k€ palkalla, kun muualla huippuproffa voi saada tuplat tai triplat, jopa enemmän?Päinvastoin, itseäni kiinnostaa maahanmuutto kokonaisuutena. Humanitäärinen osuus on siitä melko pieni.
Itse en näe, että Suomi olisi jotenkin erityisen monokulttuurinen. Täällä on ollut keskenään erilaisia "kantasuomalaisia" (varsinais-suomalaiset, hämäläiset, savolaiset, karjalaiset yms.), puhuen eri murteitaan, käyttäytyen eri tavoin, ja erot näkyvät edelleenkin. Ei ole liioiteltua sanoa, että kateus näkyy Pohjanmaalla positiivisena voimana (jos naapurin isännällä on Mersu, kyllä meilläkin on siihen varaa, tehdään sitten vaikka lisää duunia) ja Itä-Suomessa (joka on köyhempää aluetta ylipäätään) kateus näkyy negatiivisena kyräilynä. Savolaiset ovat puheliaita, hämäläiset hitaita ja harkitsevia... Lisäksi meillä on ollut tataareja, romaneja, juutalaisia ja venäläisiä sekä ruotsia äidinkielenään puhuvia iät ja ajat. Kaikki ovat mahtuneet suuren katon "suomalaisuus" alle. Joo, suomalaiseen (länsimaiseen) kulttuuriin kuuluu tiettyjä fundamentteja, mutta niihin en olisi koskemassa.En myöskään näe, että maahanmuutosta voisi poimia vain rusinat pullasta. Jos Suomi on monokulttuurinen ja erilaisuutta karsastava, tuskin tänne hakeutuu sankoin määrin edes niitä saksalaisia insinöörejä.
Kaikki kulttuurit eivät mielestäni ole samanarvoisia. Olen sitä mieltä, että esim. naisten asema on Suomessa (suhteellisen) hyvä, enkä kaipaa asiaan muiden kulttuureiden "isä päättää", "kunniaväkivalta" "tytär ei saa seurustella ennen avioliittoa" "naisten ympärileikkaus" yms. asioita tänne. Siinä mielessä olen kulttuurirasisti. Mulle on ihan sama, minkä värinen iho jollakin ihmisellä on, mutta tiettyjä tapoja pidän yksiselitteisesti vanhakantaisina jäänteinä 2020-luvun Suomessa, enkä niitä toivo tänne. Monikulttuurisuuden puolestapuhujat ovat ymmärtääkseni näissä asioissa paljolti samaa mieltä kanssani. Mitä se monikulttuurisuus sitten on? Rusinat pullasta - värikkäitä vaatteita ja mausteista ruokaa? Joo-o, ne ovat olleet täällä aiemminkin sallittuja, sillä ne eivät ole mitenkään horjuttamassa oman länsimaisen kulttuurimme peruskiviä.
Monokulttuurisuus esteenä tänne muuttamiselle? Sorry, en oikein tunnista tuota. Se, että työelämässä pärjätäkseen vaaditaan usein hyvää suomen kielen taitoa on varmasti yksi este. Onko se sitten monokulttuurisuutta, (ehkä ?). Oy Suomi Ab on houkutteleva sille saksalaiselle insinöörille, jos Suomi tehdään houkuttelevaksi. Tällä hetkellä ison pääoman ihmiset ovat enemminkin lähtemässä maasta kuin tulossa tänne. Yksi ilmeinen syy on verotus. Toinen on tietysti kielitaito: täältä on helppo lähteä, kun lähes joka heppu osaa suomen lisäksi englantia (ja ruotsia), sekä usein vielä saksaa, ranskaa, espanjaa tms. maailman valtakieltä, etenkin koulutettu väki. Tänne tuleminen ja täällä työllistyminen edellyttää usein suomen taitoa. Jos puhumme varakkaista (omistavan luokan) henkilöistä, niin Suomi ei ole ykkös- eikä edes kakkosvaihtoehto: verotus, sijainti (sää, eristys Keski-Euroopasta) ja kieli pitävät siitä huolen.
Huoltosuhteeseen liittyen: sitä ei voi jatkuvasti parantaa tekemällä lisää lapsia tai haalimalla maahanmuuttajia.
Minusta tämä ongelma (huoltosuhde) on itse aiheutettu, ja korjaus tulisi myös tehdä itse. Se, että siirretään ongelmaa seuraavaaville sukupolville ei ole ratkaisu. Se on ongelman siirtämistä. Huoltosuhteen ongelma on pidentyneet eliniät. Kuten aiemmin totesin, ongelma on siinä, että 0-25 -vuotiaat ja yli 65-vuotiaat ovat elätettäviä. Mitä pidemmäksi odotettavissa oleva elinikä nousee, sen pidemmiksi työelämässä olon tulee nousta.Miksei voisi?
Käytännössä Suomen ikärakenne ei korjaannu muutoin kuin luettelemillasi keinoilla. Ihmisiä ei voi pakottaa lisääntymään, joten maahanmuutto on "helpompi" skenaario. Toki huoltosuhteen kannalta myös tuottavuuden kasvu on yksi mahdollisuus, mutta sekään ei ole helppo tie.
[Huoltosuhteen yksi ongelmista on se, että vanhusten määrän kasvuun ei varauduttu "juuri mitenkään" suurten ikäluokkien kohdalla. Lyhyesti: eläkejärjestelmä toimii siten, että työssä käyvät maksavat eläkemaksuillaan nykyisten eläkeläisten eläkkeet. 1970-luvulla suuret ikäluokat maksoivat palkoistaan 5 % eläkemaksuja, (jolla määrällä voitiin maksaa edellisen sukupolven eläkkeet), (joista osa oli jäänyt rintamalle). Järjestelmä toimi hyvin siihen asti, kunnes väki alkoi vähenemään. Nykytyöläiset maksavat 25 % palkoistaan maksaessaan nykyeläkeläisten eläkkeitä. Ongelman voi ratkaista kahdella tapaa: a) pyramidipelinä, jossa työläisiä on aina enemmän kuin eläkeläisiä -> tehdään lisää lapsia tai hankitaan maahanmuuttajia tekemään duunia ja elättämään eläkeläiset. Kuten kaikki ponzi-huijaukset, tässäkin tulee pää vetävän käteen jossain vaiheessa. (Viimeistään siinä vaiheessa, kun Suomessa asuu Telluksen kaikki 12 miljardia ihmistä). Hymiö. Toinen tapa on "suu säkkiä myöden", eli joko b1) pidennetään työikää, eli nostetaan eläkkeelle pääsyä (johonkin 70 vuoteen) tai b2) maksetaan eläkeläisille vähemmän eläkettä. Vaihtoehto b2 on sikäli huono, että suurelta osaa eläkeläisistä ei voida enää laskea eläkettä (ovat lähes perustulolla jo nyt) ja muiden osalta eläkkeen pudottaminen pudottaa motivaation tehdä töitä, kun eläke on kuitenkin se "perustulo". ]
"Tuottavuuden kasvu" ei ole vaihtoehtona helppo, mielestäni se on vaihtoehtona lähinnä diipadaapaata, taikuri hokkuspokkuksen populistinen "tulevaisuudessa rahaa sataa taivaalta"- höpinää. Jälkiteollisena globalisaation aikanan tuottavuuden kasvu tarkoittaa lähinnä työpaikkojen siirtymistä halpamaihin ja/tai koneellistumisen myötä työpaikkojen katoamista kokonaan. Ei tarvita enää talkkareita lapioimaan (lunta/hiiltä) joka taloyhtiöön, kun yksi huoltoyhtiön ukko voi traktorilla ajaa monen talon lumet ja säätää lämmöt taloyhtiöihin puhelimestaan.
Viimeksi muokattu: