Muutamia yleisiä äänestykäyttäytymiseen liittyviä kysymyksiä koskien näitä tulevia vaaleja (vastaa tai ole vastaamatta).
- Aiotko äänestää näissä tulevissa kuntavaaleissa (miksi, miksi et)?
- Äänestätkö puoluetta vai henkilöä (miksi näin)?
- Poikkeaako äänestyskäyttäytymisesi kunta- ja EK-vaaleissa toisistaan (miksi)?
- Mitä tapahtuu Keskustalle, pelastaako maakuntahimmeli vai tuhoutuuko hallitusyhteistyön myötä?
- Vaikuttaako Haavisto-case negatiivisesti Vihreiden kannatukseen vai onko usko yhä vahva?
- Kuinka paljon Marinin hahmo tukee Demareita kuntavaaleissa vai tukeeko lainkaan?
- Mitä tapahtuu Kokoomukselle? Löytyykö vielä äänestäjiä lepsusta oppositiopolitiikasta huolimatta?
- Entä Perussuomalaiset - kantaako kriittinen maahanmuuttopolitiikka myös kuntatasolla?
- Mistä puolueesta valuu äänestäjiä mihinkin puolueeseen? Äänestysvilkkaus, miten vaikuttaa kokonaistulokseen?
- Helsinki - onko kyse pormestari- vai kuntavaalista?
Erittäin hyvä kysely, vastaan nyt kun on aikaa.
1. Kyllä. Äänestän aina. Jos on vaalivajetta, äänestän vaikka HOK-Elannon vaaleissa ja seurakuntavaaleissa.
2. Paha kysymys. Olen ensisijaisesti äänestänyt aina puoluetta ja sitten vasta henkilöä, mutta käsitykseni puolueistakin ovat vaihdelleet. Puolue on tärkeä syy tehdä äänestyspäätös, mutta en ole puolueuskovainen. Silti hyvääkään ehdokasta on vaikea äänestää, jos puolue on vastenmielinen.
3. Tuskin poikkeaa paljon. Jossain pienemmässä kunnassa voisi poiketa, kun voisi äänestää vain kepua.
4. Luulen, että kepu tekee kuntavaaleissa kuitenkin ihan siedettävän tuloksen, jota Saarikko kuvailee torjuntavoitoksi. Ei se jäätävän kova kuntakannatus hetkessä murene, vaikka trendi olisi alaspäin.
5. Ei vaikuta paljoakaan. Ne jotka vihreitä kuntatasolla äänestävät, eivät pidä tätä ratkaisevana. Jos ja kun Haavisto-case vaikuttaa, niin se vaikuttaa ennemmin valtakuntatasolla kuin kuntatasolla.
6. Marin on aina hyödyksi demareille, missä tahansa. Hän on koko ajan esillä, ja lähes poikkeuksetta myönteisessä valossa. Kyllä tämä otetaan paikallistasollakin esille, ja miksi ei otettaisi. Suomen politiikan suurin tähti Niinistön ohella.
7. Tuskin kokoomuksenkaan kannatus heilahtelee hirveästi kuntatasolla, vaikka oppositiotaival on ollut tuskainen. Jos heilahtelua tulee, se näkyy isoissa kaupungeissa. Niiden koetaan olevan lähempänä valtakunnanpolitiikkaa. Nämä ovat toki kokoomukselle tärkeitä äänten lähteitä.
8. Persujen menestys riippuu siitä, miten hyvin puolue pystyy kääntämään keskustelun valtakunnantason asioihin. Tämänhän puolue on ihan oikeasti myöntänyt taktiikakseen, ja lopputulosta harva osaa arvata. Persujen kuntapolitiikka on aika ohkaista. Jos siitä puhutaan, niin eivät ole niin kovin vahvoilla. Ehdokasmateriaali lienee sitä samaa karvaperseduunaria, jotka eivät asiakysymyksissä pärjää vuosia kuntapolitiikassa marinoituneille kepulaisille.
9. Äänestäjien valuminen puolueesta toiseen on uusi normaali. Riippuu kuntavaaleissa täysin paikkakunnasta. Jos jotain pitää veikata, niin kepuista persuihin, mutta laajuutta on vaikea ennustaa. Liikehdintää nähdään myös kokoomuksen ja vihreiden välillä, mutta voi olla molempiin suuntiin. Tässä mielessä todella vaikeasti arvattavat vaalit.
10. Kyse on molemmista. Pormestarivaalilla saadaan kiinnostusta kuntavaaleihin. Tottakai tämä henkilöityy, mutta aika näyttää, miten paljon. Pitää myös muistaa, että puolueet saattavat jopa halutakin sitä, että vaali henkilöityy.