Pitää erottaa kaksi asiaa:
1) Poliittinen argumentointi, jossa kansaan vetoaminen on ikiaikainen retorinen tehokeino. Kaikessa politiikassa on ripaus populismia
2) Populistiset puolueet. Niille on selkeät kriteerit: kansan ja eliitin vastakkainasettelu, vanhojen puolueiden kritisointi ja kansan nimissä esiintyminen.
Vappusatanen on toki retorinen heitto, mutta se pohjautuu reaalipolitiikkaan; sdp ajaa eläkeläisten asiaa, joten se haluaa luvata eläkeläisille etuuksia. Tavanomaista politiikkaa, siis.
Populismille on monta määritelmää, joista useisiin liittyy tuo kansan ja eliitin vastakkainasettelu. Olivatko Persut sitten eliittiä ollessaan hallituksessa? Sanoisin, että demaritkin ihan mielellään edustavat ns. "tavallista kansaa". Itse olen lähtenyt ajatuksesta, että populismi on vetoamista "kansan syviin riveihin" "kansankiihotusta" kärjistäen monimutkaisia asioita helpoita kuulostaviin ratkaisuihin. Siinä mielessä tuo vappusatanen käy minulle kelpo esimerkiksi populismista. Mutta, toki, termin voi kukin määritellä itselleen sopivalla tavalla. Minulle ei ole merkitystä sillä, onko joku puolue uusi tai vanha, silloin kun arvioin puolueiden ulostulojen realistisuutta / kansansuosion tavoittelua.
Yleisen tason sivuhuomautus poliittisesta retoriikasta, ei Walrusin viestiin erityisesti:
Tässä on yksi asia, mikä (noin yleiselle tasolla) ärsyttää puhuttaessa Persuista (en ole koskaan äänestänyt Persuja): Jos Persuista tullut näkemys ei miellytä, se usein torpataan esittäjään kohdistuvalla negalla. "Persut ovat rasisteja", "Persut ovat populisteja". En ymmärrä tätä. * Jo lastentarhassa lapsille opetetaan, että asioista saa sanoa, mutta henkilöä ei saa negata. (Jani-Petterin heittäessä puurot lattialle sanotaan, että "olipa hölmösti tehty, Jani-Petteri", eikä "oletpa tyhmä Jani-Petteri".
*Tai siis ymmärrän: kun argumentit loppuvat, niin aina voi pelata natsi-kommari-rasisti-populisti-ja_mitä_niitä_nyt_onkaan-leimakortin". Se kertoo enemmän sanojasta kuin sanottavasta. Em. toimintatapa on vahingollista keskustelulle, joka mua politiikassa eniten kiinnostaa (vähän kuin tiede, paras argumentti voittakoon). Jos Persuilla on asiallinen näkemys jostain, se helposti sivuutetaan, koska "leimakortti".
Hyvä esimerkki mielestäni on maahanmuuttajien a) oman kulttuurin säilyttäminen vs. b) kotoutuminen. Mitä enemmän painotetaan kohtaa a, sitä enemmän kohta b jää toteutumatta. Jos maahanmuuttajilta vaadittaisiin suomen kielen osaamista vaikkapa kolmen vuoden jälkeen (poislukien poikkeukset, kuten vammaiset, vanhukset tms.) niin kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja mahdollisuudet työllistyä paranisivat huomattavasti. Jos taas tarjotaan tulkkipalveluita henkilöille, jotka ovat olleet maassa vuosikausia, niin tässä tehdään karhunpalvelus sekä omalle yhteiskunnallemme että myös niille maahanmuuttajille. Mutta: koska tämä seikka on otettu esiin persuleiristä "rasistit" "monokulttuuristit", niin asialle (kielitaitovaatimus) ei tehdä mitään. (Oikaiskoon mua viisaammat, jos levitän misinformatiota tässä.) Asiallinen argumentointi on siis noiden heittojen jälkeen vaikeampaa (puolin ja toisin), ja tämä on osaltaan Persujen nousun takana, sillä heidän ihan valideihinkin argumentteihin vastaus on "ei käy, koska Persu". TaaviTavallinen on nähnyt mielestään asiallisen argumentin, ja vastaus on ollut "populismia" "rasisti" tms. tyhjää, jossa itse argumentti sivuutetaan. Siispä TaaviTavallinen mieltää argumentin "voittajaksi". Ikään kuin Persujen argumentointia vastaan voitaisiin edelleen pätevästi käyttää retoriikkaa, jolla saattoi kritisoida Tony Halmeen kommentteja. Se aika meni jo.
Boldaus minun. Tuo on sinun käsityksesi asiasta. On kuitenkin ihan perusteltua opponoida persujen maahanmuuttopolitiikkaa, jossa puhutaan vain menoeristä ja uhkakuvista. Maahanmuutto on paljon muutakin. Esim. itse kannatan hyvin vahvasti maahanmuuton lisäämistä, koska näen, että Suomi ei menesty mitenkään muuten kuin parantamalla huoltosuhdetta ja kansainvälistä kiinnostavuutta.
Tälle on ihan faktapohjaiset perusteetkin, jotka eivät ole mistään humanistin ABC:stä, vaan taloustieteellisistä arvioista. Vertailukohtaa voi katsoa länsinaapurista, jonka pitäisi persuanalyysien mukaan olla jo uponnut mereen kaikesta siitä painolastista, jonka mamut ovat tuoneet.
Se, mistä maahanmuuttopolitiikassa puhutaan, on humanitaarinen maahanmuutto. Näemmä myös sinun osaltasi. Se osio, jossa tänne halutaan osaajia, on sama kaikilla puolueilla. Tai sitten ymmärsin kirjoituksesi jotenkin väärin.
Huoltosuhteeseen liittyen: sitä ei voi jatkuvasti parantaa tekemällä lisää lapsia tai haalimalla maahanmuuttajia. Tellus on jo nyt ylikansoitettu, ja Afrikan väestön ennustetaan nousevan miljardista neljään miljardiin vuosisadan loppuun mennessä. Kuinka paljon maahanmuuttajia tänne pitää ottaa, jotta kansan määrällä voitaisiin jatkuvasti vastata kasvavien eläkeläismassojen ylläpitämistä? Jossain vaiheessa raja tulee vastaan. Pidentyneet eliniät johtavat siihen, että eläkeikää on nostettava. Se, että kansa kouluttautuu 25-vuotiaiksi, tekee duunia 40 vuotta ja jää eläkkeelle 65-vuotiaina ei vaan toimi, jos kansan keskimääräinen elinikä lähentelee kohta 90 vuotta. Minusta tuo huoltosuhde-argumentti on huono, se perustuu kansan määrän jatkuvaan lisäämiseen, jotta eläkeläiset voivat olla kymmeniä vuosia eläkkeellä, työntekijöiden maksaessa ylläpidon. Mutta se siitä, ei liity kuntavaaleihin, vaan johonkin toiseen ketjuun.