Kohta lähdetään äänestämään. Ensi kertaa ääni menee tuttavalle. Hänen edustamansa puolueen ehdokasta ei kyllä tulisi muutoin äänestettyä, vaikka en mikään kovin puolueuskollinen olekaan. Itse asiassa kolmen muun puolueen ehdokasta on tullut aiemmin äänestettyä. Tuttavan läpimenoon en vielä näissä vaaleissa usko, mutta onhan se mukava seurata kuinka hänen orastava poliittinen uransa kehittyy.
Minä en äänestäisi tuttavaa, ystävää, lähiomaista tai edes mahdollista vaimoa tai lasta (jos vaimo ja lapsi joskus siunaantuisi), jos nämä edustaisivat asioita ja näkökantoja, jotka kokisin itselleni vääriksi. Ainoa syy äänestää tuttavaa jostain puolueesta on jos tämä tuttava on kyseisen puolueen paikallisosaston/ryhmän johtaja ja pystyy saunaillassa määrittelemään, miten rivimiehet ja muut napinpainajat saavat äänestää.
Ne hyvät tyypitkään kun eivät voi omien näkemyksiensä mukaisesti äänestää, vaan he painavat nappia niin kuin käsketään. Tästä syystä ainoa syy äänestää tietyn puolueen edustajaa on se, että kyseisen puolueen yleislinja vastaa parhaiten omia näkemyksiä.
Suomeen pitäisi saada Ruotsin mallin mukaisesti suoraan listavaalit, jossa äänestettäisiin vain puoluetta, ei henkilöä, koska päätöksentekokin menee pääosin puolueen linjan mukaisesti, ei henkilön oman linjan mukaisesti. Vihreät aina ylpeilevät puoluekurin puuttumisella, mutta kummasti vain hekin esim. Turussa äänestävät pitkälti sen mukaan, miten on pääpuolueiden kesken diilattu. Eikä tässä sinänsä ongelmaa olisikaan, jos/kun vain siirryttäisiin suoraan listavaaleihin, niin ihmiset tajuaisivat, että kunnallisvaaleissa kyse on puoluepolitiikasta ja puolueiden saamista valtuustopaikoista, ei yksittäisten kumminkaimojen äänestämisestä.
