No tässäkin asiassa taitaa olla yhtä monta puolta kun on laskijoita.
Että sitä tätäkin joutuu vielä jälkikäteen rautalangasta vääntämään…
Hankkeen taustalla Ei ollut nykyisen Hatanpään putsarin riittämättömyys, vaan Hatanpään alueen tonttipohjan arvo. Hatanpäät olisi pitänyt rempta uusien typenpoistosäädösten takia, kyllä, mutta tuo olisi maksanut murto-osan uuden laitoksen tekemiseen nähden.
Väestönlisäyksestä johtuva lisäkapasiteetti olisi ollut edullisempaa , ja ennen kaikkea ympäristökuormitukseltaan hallitumpaa tehdä hajautetusti. Mutta mutta, tamperelaiset veronmaksajat eivät olisi ymmärtäneet pelkkää Hatanpään siirtoa, koska se olisi olut niin kallis. niinpä keksittiin idea, jossa ympäristökuntienkin jätevedet johdettaisiin yhteen suurputsariin, ja sellainen ei Hatanpäälle mahdu, joten rakennamme sen muualle.
Naapurikaupungit kutsuttiin neuvonpitoon, mutta siellä esiteltiin niin, että tämä tehdään ja te tulette mukaan. Ei neuvottelua millä ehdoilla, ennekuin soraäänet pikkukaupungeita nousivat esiin.
Puhdistamolle Tampereen Vesi esitti neljää vaihtoehtoista paikkaa, joista ainoana Tampereen omalla alueella oli peltsun perämettiin jo aiemmin (-tana vuosikymmeniä sitten) sopimattomaksi merkattu kallio. No yllättäen esitutkimus paljasti, että ainoat paikat on Nokian Koukkujärvi ja Pirkkalan lentokentänalue.
Koukkujärvi olisi ollut täysin absurdi paikka, sillä se olisi ollut ylempänä kuin yhdenkään osallistuvan kunnan jätevesiverkosto, joten olisi tarvittu 10 pumppuasemaa (joidn varavoimajärjestelmät jätettiin ”vahingossa” laskelmista pois, eikä pumppuasemien ohijuoksutuspaikkoja määritelty jne. jne).
Pirkkalankin versioon olisi tarvinnut louhia valtavat kalliotunnelit, joiden kustannuksissa ei otettu huomioon pumppuasemine ohipurkuputkia eikä niiden varavoimaloita eikä syntyvän kallioluheen sijoittamista.
Purkutukiasiasta vääristellään koko ajan heittämällä lausuntoja, kuten että ”mitä sen väliä missä se on, samaa vettä sieltä tulee kuitenkin alavirtaan”. Tämä on paskapuhetta. Mikäli purkupisteet on pienempiä ja hajautettuja, on riskikin halittavampi. Purkuputkeahan meinattiin laitaa Meloon for cryin out loud. Jokainen, joka vähänkään tuntee alueen vesistöjä, tietää että tuo olis ollut katastrofi ensimmäisen ohijuoksutustilanteen tapahduttua. JA se pudistettukaan vesi ei siis ole mitään puhdasta juomakelposta vettä, vaan sitä teknistä vettä, jota täällä Nokialla juotiin joulun alla 2007. Tapaus tunnetaan nimellä Nokian Vesikriisi. Tätä sitten olisi pitänyt lorotella matalan vesistöön, jossa kesäisin on virtaama 0 (joka vääristeltiin Tampereen Veden virtausmittauksissa, käymällä mittaamassa keskivirtaus kevättulvien aikaan).
Nyt kun purkuputki on Pyhäjärvellä, ehtii laimenemista tapahtua tarpeeksi, ja tulevan sulkavuoren putsarin vesimäärät ovat muutenkin huomattavasti pienempiä, kuin aiotun suurputsarin.
Purkuputkea ehdotettiin vietäväksi merelle… se olis maksanut, joten siitä Tamrpeen Vesi teetti TAMK:ssa lopputyö (puoli ilman opiskelijalla), jossa linjaus oli vedetty Porin tien kylkeä pitikin. Ei niin, kuten taloudellisesti olis ollut järkevää, kiertämään kuntia matkalla merelle, jotta nämäkin osallistuisivat hankkeeseen. Tampereella vaan ajateltiin, että jälleen lisää neuvoteltavaa, joten ei me semmoiseen lähteä.
Hanketta ajettiin kuin käärmettä pyssyyn. Tampereen Vesi ei halunnut kuulla mitään vaihtoehtoja, ja se käytti dataansa luovasti (prkl, sanotaan suoraan, valehteli) omaa kantansa esiintuodakseen. Nokialle tuli huomattavasti edullisemmaksi investoida omaan putsariinsa, kuin ottaa suurputsari koukkujärvelle. Siis ihan puhtaasti taloudellisesti ilman, että ympäristöriskejä edes tarvitsi ottaa esiin. Tampreen Veden laskelmat näyttävt ihan toista, mutta ne onneksi kumottiin puolueettomilta tahoilta monellakin suulla. ei jää siitä enää kinaa…
Hauska yksityiskohta oli, että Tampereen Veden esitutkimusraportin teki ympäristökeskuksen vesi-insinöörit ja tutkimus julkaistiin ympäristökeskuksen julkaisuna. Ekalla sivulla heti mainittiin että tämä ei ole ympäristökeskuksen tutkimus, vaan yksityinen. Miksi sen sitten teki ympäristökeskus ympäristökeskuksen julkaisuna? Tampereen Vesi siis maksoi ympäristökeskuksen tukijoille rahaa tästä tutkimuksesta. Ihmisille, joiden sitten jatkossa olisi arvioitava viranomaisena hankeen ympäristövaikutuksia. JOS Tampere olisi jatkanut käärmeen pysyyn ajamista, olisi hanke kaatunut tai ainakin piiitkittynyt tähän eriskummalliseen viranomaisen kaksoisrooliin (esim Nokia esitti Tavasehankeen tapaan, että YVA käsittelyn tekisi keskisuomen ympäristökeskus mahollisten jääviysongelmine takia, no hake kaatui, ei tartte sitäkään enää kaivaa. TAVASE (tekopohjavesihanke) meni käsittelyyn keskisuomeen, jotta Tampereen Veden m a h d o l l i s e t suoravaikutusmahdollisuudet ei vaikuttaisi viranomaisharkintaan.
Että Semmosta kivaa. hieno projekti, oikein ylikunnallisen yhteisprojektin malliesimerkki… NOT