Kuka KJ:n tilalle?

  • 733 527
  • 2 613

stroh80

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Reilu 60 vuotta vierähtänyt ensimmäisestä pääsarjaesityksestä ja mestaruuksia on 6 kappaletta ja hävittyjä finaaleita 2 kappaletta. Näillä resurseilla erittäin surkuhupaisaa.

Tarkoittaako nuo statsit, että IFK on itse asiassa ollut hyvä kääntämään isoja matseja? Oikea voittajaluonne siis;)
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Täällä menee vähän taas omenat ja appelssiinit sekaisin; eihän se ole Kojo joka pelaa HIFK:n näköistä kiekkoa vaan ne tietyt pelaajat siellä. Petrell pelaa HIFK näköistä kiekkoa vaikka siellä olisi Alpo Suhonen penkin takana noin kärjistetysti (tosin Alpon kohdalla se voi olla siinä ja siinä), samoin Turo Järvinen.

Minusta Kojo ei ole tuonut mitään tiettyä "brändi" elementtiä HIFK:n peliin vaan ne ovat ne tietyt pelaajat joiden tyyliin se kuuluu. Eli HIFK pelaa brändikiekkoa Kojosta huolimatta koska hänen tyyliin se ei ole koskaan kuulunut.
 

Bismarck

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Minusta Kojo ei ole tuonut mitään tiettyä "brändi" elementtiä HIFK:n peliin vaan ne ovat ne tietyt pelaajat joiden tyyliin se kuuluu. Eli HIFK pelaa brändikiekkoa Kojosta huolimatta koska hänen tyyliin se ei ole koskaan kuulunut.

Tottakai ne pelaajat siellä laatikossa kiekkoa lätkii, mutta kyllä ne Kojon oppien mukaan menevät. Pleijareissa nähdyt asiat olivat nähtävissä läpi runkosarjan. Ei siellä mitään omia sovelleta. HIFK on ollut nyt fyysisempi näissä pleijareissa, kuin esim. Erkan aikana. HIFK on ollut brändin ykkösasian mukainen eli voitontahtoinen ja periksiantamaton. Kojon pelikirjaan on tällä kaudella kuulunut voimakas kahdella paineistaminen niin kotona kuin vieraissa. Ei muuten tuolloinkaan kaudella 97/98 kuittailtu tähtipelaajien kurmuutuksia pleijareissa. Mm. Jokinen sai tuolloin muilutusta Ilves-sarjassa useampaan otteseen ja kuittivihko oli jossain ties missä eli jos joku jaksaa tulla muistuttamaan Väänänen-MG -episodista, niin se ei ole mitään. Ja edelleen tämän kauden HIFK ei ole Kari Jalonen, mutta hän on ansainnut kannuksensa hienona valmentajana, joka on hoitanut postinsa tällä kaudella erinomaisesti. Tämän kauden HIFK-kiekko rakentuu monista tekijöistä ja valmentaja on yksi niistä ja tässä ketjussa kirjoitellaan siitä valmentajasta. Ja vuosikaudet täällä on vedottu nimenomaan valmentajan vastuuseen HIFK:n näköisen kiekon osalta.
 
Viimeksi muokattu:

Konalan Kettu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mm. Jokinen sai tuolloin muilutusta Ilves-sarjassa useampaan otteseen ja kuittivihko oli jossain ties missä
Eikä muuten saanut muilutusta! Hän oli päällikko! Pällikköä ei voi muiluttaa!
Etkö muista legendaarista taukohaastattelua? meni jotenkin näin (Jokinen siis juuri taklattu naama edeellä kaukalon reunaan):

Toimittaja: ilves tuntuu tulevan kovaa?
Jokinen puolihuutoa: EI NE MITÄÄN KOVAA TULE, mun mummokin osaa taklata selkään (tjsp.)

Olisi kiva tavata Jokisen mummo.

Aivan legendaarinen... snif tulee ihan nostalgiseksi

Edit: siis jos nyt joku nykynuorisosta ei tajua jutun pointtia, niin tuohon aikaan oli täysin välttämätöntä nöyristellä haastatteluissa kuinka vastustaja on kova ja me tällä pelillä pärjatä... diipadaapa ja sitten tämä nulikka huuttaa toimittajalle, että ei noi meille pärjää... no, eivät pärjäneet
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Tottakai ne pelaajat siellä laatikossa kiekkoa lätkii, mutta kyllä ne Kojon oppien mukaan menevät. Pleijareissa nähdyt asiat olivat nähtävissä läpi runkosarjan. Ei siellä mitään omia sovelleta. HIFK on ollut nyt fyysisempi näissä pleijareissa, kuin esim. Erkan aikana. HIFK on ollut brändin ykkösasian mukainen eli voitontahtoinen ja periksiantamaton.

Miksi Kojon oppien mukaan ei menty aikaisemmin? Miksi runkkarissa mentiin eri tavalla? Miksi viime vuonna pleijareissa brändistä ei ollut tietoakaan? Mikä on oikeasti muuttunut?

Onko tässä käynyt niin että vedetään yhtäläisyysmerkit voittavan joukkueen ja brändikiekon välille vain sen takia että sitä suurin osa faneista haluaa ajatella?

Minä en ole nähnyt HIFK:n pleijareissa mitään sellaista *systemaattista* brändikiekkoa joka ei ole pelaajista lähtöisin. Ei siellä kukaan pelaaja (omasta mielestäni siis) ole muuttanut tyyliänsä mihinkään.

Moni on kääntänyt takkinsa (tai siis myöntänyt olevansa väärässä) mutta minä näen että se johtuu vain siitä että joukkue voittaa. Siinähän ei ole mitään pahaa ja näin pitääkin tehdä mutta tämä hehkutus että nyt pelataan brändikiekkoa jotenkin kalskahtaa aika ontolta.

Se että Kojo huutelee ämmää tai vittuilee rusettiluistelulle ei mielestäni kerro brändikiekosta mitään.
 

BOL

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Miksi Kojon oppien mukaan ei menty aikaisemmin? Miksi runkkarissa mentiin eri tavalla? Miksi viime vuonna pleijareissa brändistä ei ollut tietoakaan? Mikä on oikeasti muuttunut?

Onko tässä käynyt niin että vedetään yhtäläisyysmerkit voittavan joukkueen ja brändikiekon välille vain sen takia että sitä suurin osa faneista haluaa ajatella?

Minä en ole nähnyt HIFK:n pleijareissa mitään sellaista *systemaattista* brändikiekkoa joka ei ole pelaajista lähtöisin. Ei siellä kukaan pelaaja (omasta mielestäni siis) ole muuttanut tyyliänsä mihinkään.

Moni on kääntänyt takkinsa (tai siis myöntänyt olevansa väärässä) mutta minä näen että se johtuu vain siitä että joukkue voittaa. Siinähän ei ole mitään pahaa ja näin pitääkin tehdä mutta tämä hehkutus että nyt pelataan brändikiekkoa jotenkin kalskahtaa aika ontolta.

Se että Kojo huutelee ämmää tai vittuilee rusettiluistelulle ei mielestäni kerro brändikiekosta mitään.

Ensiksi pitäisi selvittää, mitä arvon Daespoo pitää brändikiekkona. Minulle brändikiekkoa edustaa periksiantamaton pelityyli, järkevät ratkaisut kentällä myös tiukan paineen alla, laitojen ryske, hienot maalit, yhtenäinen joukkue jne. Vain muutamia mainitakseni. Mulle tappelut eivät koskaan ole edustaneet mitään brändikiekkoa, vaan pikemminkin niillä on yritetty paikata jotain sellaista, mitä pelaamalla ei pystytä saavuttamaan: yleisölle viihdettä, kenties?

Kyllä minäkin tunnen kuittivihkon ja pidän sen käyttämistä jopa toivottavana. Tosin se on vahvasti tilannesidonnainen. Jos se edistää voittamista, ehdoton kyllä. Jos sen käytön tarkoituksena taas on näyttää haupitsia ja sekoittaa oma peli keskittymällä epäolennaisuuksiin, antaa olla. Paras tapa vittuilla vastustajalle on voittaa peli. Näyttää, että ei tunnu missään. Kyllä vastustajaa vituttaa enemmän se, että IFK ei "vastoin brändiään" lähde sekoittamaan omaa peliään tilanteessa, missä lopputulos on auki. Ennen se oli helppoa riisua IFK aseista: hämmentää ja kiristää tahtia. IFK lähti mielellään leikkiin mukaan, pakka meni sekaisin ja vastustaja poistui kaukalosta pinnat mukanaan. Kuka tästä hyötyi? Ei IFK:n joukkue ainakaan. Sikailut pitää kuitata, mutta kaikelle on aikansa ja paikkansa. Kuitti voi myös tulla muuten kuin tappelemalla. Maali esimerkiksi, on aina hyvä keino näyttää vastustajalle, kuka käskee. Tai rehdit taklaukset.

Tottakai siellä pelaajat pelaavat. Eihän Jalonen mitään muuta ole toitottanutkaan. Ehkäpä ensimmäistä kertaa vuosikausiin, IFK:lla on tekemisissään joku ihan oikea järki ja päämäärä, mikä on pelaamalla mahdollista saavuttaa. Ja kun tulee onnistumisia pelaamalla, pelaajat saavat ekstrapaukkuja myös niihin pieniin juttuihin kentällä, jotka todellisuudessa ovat joukkuepelin kannalta isoja ja ratkaisevia juttuja. Kenties Kojo on tuonut tuohon joukkueeseen sellaisen kulttuurin, missä tekeminen on mielekästä ja itse peliä ja pelaamista ja sitä kautta tulosta edistävää.

Se, että Kojo haukkuu Erkan ihan aiheesta ämmäksi tai kutsuu muodostelmaluistelun MM-kisoja kissanristiäisiksi, näyttää olevan suurempi juttu monelle muulle kuin IFK-faneille. Moni on sanonut nauraneensa kommentille ja heittää kehuja Kojolle. So what? Voihan tänne tulla heristämään Kari-sedälle sormea, notta soo, soo, noin ei saa sanoa. Mutta ihan samalla tavalla täällä voi sanoa ymmärtävänsä, miksi Kari-setä niin sanoi. Siellä on pleijarit nyt, IFK meni finaaliin! Ja joukkue on evakossa omasta hallistaan. Ei varmaan muille iso juttu, mutta IFK:lle tämä tuli aika pahaan saumaan. Ei sillä varmaan lopulta ole mitään merkitystä, mutta valmentajan duuniin se varmaan eniten vaikuttaa.

IFK pelaa voittavaa lätkää, joka viihdyttää yleisöä. Vastarannankiiskejä löytyy aina, mutta en oikein ymmärrä, mitä merkitystä sillä on muiden joukkueiden kannattajille. Onko se joltain pois, jos IFK-fanit sanovat IFK:n vuosimallia 2010-11 pelaavan "brändinnäköistä" lätkää?

Taitaa vain muita pelottaa ylivoimainen HIFK ;)...
 

Bismarck

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Miksi Kojon oppien mukaan ei menty aikaisemmin? Miksi runkkarissa mentiin eri tavalla? Miksi viime vuonna pleijareissa brändistä ei ollut tietoakaan? Mikä on oikeasti muuttunut?

Onko tässä käynyt niin että vedetään yhtäläisyysmerkit voittavan joukkueen ja brändikiekon välille vain sen takia että sitä suurin osa faneista haluaa ajatella?

Minä en ole nähnyt HIFK:n pleijareissa mitään sellaista *systemaattista* brändikiekkoa joka ei ole pelaajista lähtöisin.

Runkkarissa mentiin, kuten jo sanoin ihan vastaavalla tavalla kokonaisuudessaan. Tottakai pleijareissa väännetään ruuvi kireämmälle ja meno tiivistyy. Nokan nykyinen systeemi tuo systemaattisesti peliin enemmän fyysisyyttä, kuin keskiverto HIFK-valmentajalla. Nokka motivoi äijät tekemään työtä ja ne on tehnyt sitä systemaattisesti Nokan alaisuudessa ja menetelmin. Totta kai ne pelaajat tekevät siitä lopulta sen "brändikiekon" tai mikä se nyt onkaan. En ole keskustellut voitoista. Olen keskustellut tyylistä ja vihdoin sen jalostamisesta myös menestykseksi. En myöskään ole maininnut mitään Nokan verbaliikasta.

Tuolla ajattelutavalla ei siis ole väliä onko Alpo Suhonen, Sakari Pietilä, Petri Matikainen, Doug Shedden tai ketä tahansa penkin takana? Pelaajien pitäsi siis jo automaattisesti osata pelata jo nähdysti? Toisin sanoen HIFK:n ongelma brändikiekon etsimisessä ei ikinä ole ollut valmentaja, vaan ainoastaan pelaajat. Valmentajan positio on siis tässä kontekstissa suht turha ja onkin parempi alkaa syytää fyrkkaa pelaajien kouluttamiseen, jalostamiseen ja pulpetin takana istumiseen aiheen tiimoilta?

Voittamisen tahto ja periksi antamattomuus on nähty runkosarjassa, kun joukkue on noussut monia kertoja viimeisessä erässä tasoihin tai voittoon. Tällä kaudella ei ole usko mennyt viimeisen erän alkaessa missään vaiheessa. Viimeisten erien voittoprosentti on myös hyvä. Fyysisyys-aste on ollut myös erittäin hyvällä tasolla jo runkosarjassa nähtyjen taklausten määrässä, kaksinkamppailujen voittamisessa, maalinedustoilla pelaamisessa ja eritoten voimakkaan ja aggressiivisen karvauksen muodossa. Nämä ovat minulle sitä brändikiekon perustaa. Pleijareissa voitontahto on nähty viime hetkien tasoituksissa, voitoissa ja jatkoaikavoitoissa. Fyysisyys on ollut huippuluokkaa varsinkin Jokerit-sarjassa, jossa itse näin eniten taklauksia mitä koskaan missään liigasarjassa ja Jokerit toi tähän oman osansa hienosti. Itse en voisi kuvitella näkeväni yhtään korkemman tason HIFK-kiekkoa ja totta, se lähtee pelaajista, mutta heitä on ohjattu systemaattisesti tähän suuntaan valmentajan toimesta. Paskan syöminen tai spartateemalla onanoiminen ei kuulu mun maailmassa brändikiekkoon, vaan teot kentällä. Uskon tulevan valmentajan myös jalostuvan tässä mielessä.
 
Viimeksi muokattu:

VT

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ei rotsin käännössä ole mitään vikaa. Sehän vain kertoo ihmisen "suuruudesta" että pystyy myöntämään olleensa väärässä.
Yritä nyt jumalauta ymmärtää, että ei fanien tarvitse myöntää mitään. Jos KJ on puusilmänä aikaisemmin ryssinyt asiat niin eivät fanit ole väärässä, jos Nokka muuttaakin toimintatapaansa. Ei tarvitse mitään rotseja kääntää.
 

Stigu

Jäsen
No niin, kevään normaali aihe, eli Brändi on taas nostettu esille.

IFK:n Brändi niinkuin mikä muu tahansa mielikuva tai ominaispiirre on tietyllä tavalla subjektiivinen asia, eli riippuu osittain havainnoijasta. Itse aloin seuraamaan lätkää ja IFK:ta vuonna 1969, ja niistä ajoista itselleni syntyi IFK:sta mielikuva, että joukkue on Intohimoinen, Fyysinen ja pitää kiinni Kunniasta, johon kuului voittaminen, periksiantamattomuus, omien puolustaminen, edelläkävijyys ja tietynlainen omien polkujen kulkeminen.

Jos miettii sitä IFK:ta, joka pelaa kentällä nyt 42 vuotta myöhemmin, niin ensinnäkin täytyy muistaa, että koko peli (ja maailma pelin ympärillä) on muuttunut aika rajusti noista ajoista. Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet pelin nopeudessa, pelaajien taidossa ja tuomaritoiminnassa. Esimerkiksi samanalaista fyysistä peliä, tai ylilyöntejä ei tänä päivänä voisi harrastaa ilman, että joukkue saisi Sakkoja Saatana tai joutuisi Eduskunnan kulttuuri- ja kansalaisten yleisen turvallisuusvaliokunnan hampaisiin.

Tätä taustaa vasten Kari Jalosen IFK pelaa mielestäni Brändin näköistä lätkää noin 80%:sti. Peli on :
- voittavaa (IFK on finaaleissa ensimmäisen kerran 12 vuoteen)
- intohimoista (vapaamatkustajia ei ole, jokainen antaa kaikkensa kentällä)
- fyysistä (molempien maalien edustoilla IFK on erittäin vahva, on nähty hienoja taklauksia, pari avojääpommiakin)

Se, mikä Nokan nyky-IFK:sta oikeastaan puuttuu, liittyy suurelta osin tuohon Kunnia-aspektiin: vielä astetta kovempi fyysisyys, ylilyönnit, omien puolustaminen (case Väänänen) ja tietty edelläkävijyys (joka oikeastaan syntyisi itsestään, jos nuo edellä olevat asiat toteutuisivat) . Uskon, että nämä on vielä mahdollista jonain päivänä sisällyttää tuohon IFK:n kokonaispakettiin.

Toisaalta, noiden puutteiden tilalle on tullut uusia elementtejä:
- joukkueen kurinalaisuus , mikä sekin on hienoa katseltavaa: varsinkin piipuhyllyltä näkee, miten tuo viisikko pysyy hienosti kasassa kuin kalaparvi
- vauhti :IFK ei ikinä ole ollut tunnettu vauhdistaan
- six passes break any defense-tyyliset klap-klap-klap-klap-klap-klap-kuviot

Sum summarum: Itse en valita, olosuhteet (Nokka+pitkä lamakausi+Dinot, jotka melkein tappoivat IFK:n) huomioonotaen IFK pelaa juuri nyt nautittavaa lätkää. Jotain tuosta alkuperäisestä brändistä puuttuu, mutta jotain on myös tullut tilalle.

Vielä anekdoottina: Olen myös huomannut että moni ei-IFK:lainen kaipailee IFK:n Brändi-kiekoksi sitä Tutinaa-Tötinää-kiekkoa, jossa IFK aina hävisi kentällä, mutta voitti jäähyboxi-istunnot. Mistäköhän tämä mahtaisi johtua?
 

punainenpeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NYR
Hieno kirjoitus Stigulta, johon melkein yhdyn täysin. Ei paha.

Niin minäkin. Tosin ylilyönnit kuuluvat vain runkosarjaan, jossa haetaan asemia pleijareita ajatellen. Niihin ei ole pleijareissa varaa kuin poikkeustapauksissa. Näissä pleijareissa tulee lähinnä mieleen sika-Ossi, jota olisi ehdottomasti pitänyt "kurittaa" Micken telomisesta. Kurittamisenkin olisi pitänyt tapahtua samassa matsissa.
 
Suosikkijoukkue
Chelsea FC
Näissä pleijareissa tulee lähinnä mieleen sika-Ossi, jota olisi ehdottomasti pitänyt "kurittaa" Micken telomisesta. Kurittamisenkin olisi pitänyt tapahtua samassa matsissa.

Mutta loppujen lopuksi, kuritus tuli vielä ihanammalla tavalla, laitettiin sika-Ossin jengi kesälomille. Tuo ajelu voidaan hoitaa seuraavassa paikallisottelussa. Siitä voidaan saada aikaiseksi Colorado-Detroit meininki, tosin, sen olisi voinut aloittaa jo pleijareissa, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

edit. siinä ei siis ole mitään väärää, jos joku HIFKin pelaajista käy Ossin kimppuun ekassa paikallisessa, ei tarvitse kysyä tappeluhalukkuuta, se pitää mennä sillä mentaliteetilla, että nyt sattuu. Samaansyssyyn voivat muutkin HIFK-pelaajat hakea vastapuolelta oman kohteensa ja aloittaa todellisen pätkimisen. Tämä olisi hieno näky kaikkien muiden mielestä, paitsi tietysti täällä JA:ssa se tuomittaisiin täysin, mutta mitä väliä.
 
Viimeksi muokattu:

JHag

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Leijonat vm. -88 ja -92
HIFK-brändin hauskuus kulminoitui mielestäni eräässä Tamin kommentissa koskien Kankea: "Hän on HIFK:n näköinen pelaaja". Piste. Entäpä Jukka Jalosen ohje Lennulle EHT-turnauksessa: "Odotan häneltä HIFK-tyylistä peliä". On kaksi maailmaa. Nettinäpyttelijät ja sitten ne jotka ovat kaukalossa ja/tai kiekkobisneksen ytimessä. Sillä ei ole mitään merkitystä, että jollain fucking nettipalstalla jokunen nimimerkki narisee tosissaan siitä, että HIFK-brändi on kuulkaas myytti. Nyt on ilmeisesti käynyt niin, että pelaajat ja valmentajat eivät ole lukeneet Jatkoaikaansa! Mitä ne horisee HIFK-tyylistä? Jukka Koivu on myös ahkera tämän termin käyttäjä. Onko heillä kompetenssia selitellä tällaisia verrattuna nettipalsta X:n nimimerkkien "Skede_93", "Hooceejokerit4ever" ja "Teme9" syväanalyyseihin? Karavaani kulkee, mäyräkoirat räksyttää perässä.

Olen Daespoon kanssa kuitenkin samaa mieltä siitä, että nimenomaan pelaajat siellä tööttejä jakavat ja se on pirun paljon helpompaa tietyille pelaajatyypeille (Petrell, Liivik, Wärn, Järventie, Kanki...) kuin toisenlaisille pelaajille (Koskenkorva, Kovanen, Korhonen...). Kojo on töihintullessaan hyväksynyt sen, että työnantaja haluaa nähdä tietynlaista pelityyliä ja mielestäni Nokka on suhteellisen eleettömästi hyväksynyt tämän. Joukkue on suurelta osin hänen kokoamansa ja joukkueen pelaajaprofiili on kertakaikkiaan sellainen, että sillä olisi melko mahdotontakin pelata ilman kontaktihakuisuutta. HIFK:ssa on tuo ensinmainittu pelaajatyyppi selvästi enemmän edustettuna kuin kovien K-veljesten ketju. Noilla pelaajilla ei voi välttyä asialliselta taklauspeliltä ja propsit Urheilulehdelle siitä, että he tekivät hippasen kaikenlaisia karhuherroja asiantuntevamman analyysin HIFK:n pelistä. Nyt en puhu monelle mällin lentämistä aiheuttaneesta Kojon mollaamisesta. Kannattaa erottaa se osio siitä, mitä jäällä tapahtuu ja tämä on täysin ylivoimaisen vaikeaa ihan liian monelle kirjoittajalle täällä. No, UL:n kiekko-osiossa ylistettiin Järventietä "Rantasen alistajana" ja kerrottiin kuinka yksi taklaus muutti koko playoffsarjan suunnan. Luultavasti joku angstinen "Spede77" löytää tästäkin niinku/mutku -jubinalle aihetta. Samoin siitä kuinka UL kuvaa HIFK:n pelinkuvaa ohi Kojon henkilöstä marmattamisen: "Nyt HIFK:ssa ei hyväksytä pelkurimaista kiekon roiskimista. Valmentaja ei hyväksy lainkaan, että HIFK:n pakit eivät tuo peliä rohkeasti jalalla ylös ja anna helppoa syöttöä keskikaistalle sentterin lapaan. HIFK pelaa nyt paremmin kuin kertaakaan 2000-luvulla". Nostan hattua aiemmin mollaamalleni Esko Seppäselle. Hänen Kojo-kaunansa on ennallaan ja se on itse asiassa noussut jo uusiin ulottuvuuksiin. Mutta näköjään Seppänen on lätkäjätkä, joka osaa erottaa itse pelin omaksi osa-alueekseen. Vaikka valmentaja olisi itse Saatana, kiekosta tajuava katsoo kuitenkin pelaajia ja pelinkuvaa. Täällä on useita kirjoittajia joiden mielestä kaukalossa pelaa yksinään Kari Jalonen.

En koskaan väheksyisi minkään seuran hardcorefaneja. He ovat osa kiekkokulttuuria. Mua niiiiiiin vituttaa spedet, joilla on asiantuntemusta kertoa minkälainen on oikeasti Jypin pelinkuva ja mikä on HIFK:n taklauspelin tilanne tänä päivänä ja kuinka tylsä Kalpa onkaan. Oma seura on yleensä joku muu ja sitä seurataan todella pitkä runkosarjan kaari. Kovimmat die hard -fanit saattavat nähdä 40-50 oman joukkueensa peliä per kausi. He tietävät oikeasti mikä on oman joukkueen tämän kauden pelinkuva. Ja pikkuisen vituttaa, kun joku nettipoliisi tulee nillittämään isoja totuuksia nähdessään oikeasti alle 5 peliä per kausi mollaamaltaan joukkueelta. Mulla ei ole pokkaa sanoa, että Jyp pelaa robottikiekkoa. Mä en tiedä pelaako? Mulla ei ole aikaa / kiinnostusta seurata Jypin kautta, aika menee pelkästään HIFK:n parissa. Nettispedejä tällainen ei haittaa. Jos turkulainen tulee kertomaan, että eipä ole HIFK enää fyysinen, itse näin syyskuussa ja helmikuussa, niin kova on kaverin analysointikyky niin pienellä otannalla kuudestakymmenestä matsista. Ja siinä ei tosiaan ole mitään pahaa, että diggaa oman joukkueensa pärjäämistä. Sellaista fania ei olekaan, joka ei syty kun oma jengi on finaalissa. Summasen puolustusvoittoinen peli vei narrit aikanaan kultaan ja sitä kutsutaan pakittelukullaksi. Mä en kutsu, koska tiedän, että kultaa ei voiteta koskaan, jos joku näistä peruselementeistä puuttuu täysin: taito-kovuus-tahto-taktiikka. Päivittäkää kalenterinne. Ne ajat taisivat jäädä 90-luvun alkuun, jolloin joukkueen ei tarvinnut osata aivan kaikkia pelin osa-alueita mennäkseen korkealle.
 

penalalli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK, Leeds United
Stigulle propsit

Menköön nyt kiittelyosastolle, mutta Stigu (ikätoveri) kiteytti nyky-IFK:n toiminnan minun mieleeni. IFK pelaa järkevämpää kiekkoa kuin koskaan, jälkeen kauden 68-69 siis. Joukkue on valmis menestymään, valmis voittamaan, ylilyönnit siirtäen oikeaan ajankohtaan.
Tutinat Ossille sitten ensi kaudella, tapahtumaa ei tarvitse unohtaa....
 
Suosikkijoukkue
En gång HIFK, alltid HIFK. Real Madrid
Menköön nyt kiittelyosastolle, mutta Stigu (ikätoveri) kiteytti nyky-IFK:n toiminnan minun mieleeni. IFK pelaa järkevämpää kiekkoa kuin koskaan, jälkeen kauden 68-69 siis. Joukkue on valmis menestymään, valmis voittamaan, ylilyönnit siirtäen oikeaan ajankohtaan.
Tutinat Ossille sitten ensi kaudella, tapahtumaa ei tarvitse unohtaa....

Stigulle propsit myöskin, mutta on pakko tarttua lillukanvarsiin. Nimittäin esim Ossille ei tarvitse tai ole tarvinnut antaa mitään erikoiskohtelua. Herranen aika kaveri suojeli omaa maaliaan. Eihän tuossa ole mitään vikaa. Ei jokainen IFK-pelaajaan kohdistunut taklaus ole automaattisesti kuittaukseen menevä asia. Jos joukkue pelaa kovaa, niin kaiken järjen mukaan myös vastustaja ainakin pyrkii siihen vastaamaan. Jos taklaat kovaa, niin myös omat ottaa osumaa. Fyysisyys vaikka kuuluu IFK:n imagoon ei ole seuran omistusoikeudessa. Tosin HIFK on kyllä kaikesta marmatuksesta huolimatta vuodesta toiseen liigassa se jengi joka on a) iso moniin muihin verrattuna b) taklaa huolella&paljon.

Jos kerran puhutaan brändistä, niin tuo Väänäsen tapaus kannattaisi tosiaan unohtaa. Ihan perus tilanne pleijareissa mikä vedetään loppuun asti. Olisi naurettavaa ja imagon halveksuntaa lähettää joku kolmimetrinen mörkö kauden ekassa paikallispelissä Ossin kimppuun. Kuittivihko sitten esiin, kun sitä oikeasti tarvitaan.
 
Suosikkijoukkue
Chelsea FC
Jos kerran puhutaan brändistä, niin tuo Väänäsen tapaus kannattaisi tosiaan unohtaa. Ihan perus tilanne pleijareissa mikä vedetään loppuun asti. Olisi naurettavaa ja imagon halveksuntaa lähettää joku kolmimetrinen mörkö kauden ekassa paikallispelissä Ossin kimppuun. Kuittivihko sitten esiin, kun sitä oikeasti tarvitaan.

Tottakai se oli pelitilanne, niin oli Lemieux:n taklaus Draperiinkin ja siitä saatiin parin vuoden viha päälle Coloradon ja Detroitin välille. En minä ainakaan laita pahakseni, jos Ossia käydään kurmoottamassa tuosta tilanteesta ensi kaudella, kyseessä oli kuitenkin meidän tähtipelaaja. Asialle ei tarvita mitään mörköjä, niitä tuskin HIFK:ssa tullaan enää koskaan näkemään...
 
Suosikkijoukkue
En gång HIFK, alltid HIFK. Real Madrid
Tottakai se oli pelitilanne, niin oli Lemieux:n taklaus Draperiinkin ja siitä saatiin parin vuoden viha päälle Coloradon ja Detroitin välille. En minä ainakaan laita pahakseni, jos Ossia käydään kurmoottamassa tuosta tilanteesta ensi kaudella, kyseessä oli kuitenkin meidän tähtipelaaja. Asialle ei tarvita mitään mörköjä, niitä tuskin HIFK:ssa tullaan enää koskaan näkemään...

Niin oli Väänänen vs Granlund pelitilanne, eikä varsinainen sikailu. Jos joku kuitti olisi haluttu antaa, niin se olisi pitänyt jo tehdä saman kauden aikana. Ainoa minua kiinnostanut asia tuossa tilanteessa oli ykkössentterin terveys. Ja kun kärkipelaajia alkoi tulla saikulta, niin HIFK vei 5 pelistä 4. Granlund itse osoitti vahvuutensa, että nousi taas päähän kohdistuneen vamman jälkeen omalle tasolleen.

En tiedä, mutta minusta olisi aika noloa lähteä hakemaan ensi kauden paikallispelissä Väänästä tanssilattialle kun koko Granlundkin voi olla jo muissa sarjoissa. Eri asia olisi taas joku Peltoseen kohdistunut polvitaklaus jne.
 

Stigu

Jäsen
Stigulle propsit myöskin, mutta on pakko tarttua lillukanvarsiin. Nimittäin esim Ossille ei tarvitse tai ole tarvinnut antaa mitään erikoiskohtelua. Herranen aika kaveri suojeli omaa maaliaan. Eihän tuossa ole mitään vikaa.
No joo, oikeastaan näinhän se on. Ehkä tuo kuittaus olisi mennyt enemmänkin sinne ylilyönti-osastolle, mutta tuo on mielestäni juuri se puuttuva 20% ideaalisesta Brändi-kiekosta. Ja ehkä muistelin liikaa vanhoja hyviä aikoja: Aikoinaan kun eräs Archie Jokinen kiusasi henkisesti (siis koskematta sormellakaan) meidän isointa ja ilkeintä pelaajaa (Lalli) , niin pelkästään hänen kiinniottamistalkoihinsa osallistui 2 muuta pelaajaa. Mutta ne olivat eri aikoja ne.

Itse muuten vierastan nykylätkässä tätä " kostetaan se pelissä X kahden kuukauden kuluttua" ajattelua. Kyllä kosto pitää tehdä samassa pelissä.
 

BOL

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Täytyy tuossa Ossin ja Miken tilanteessa muistaa kuitenkin se, että Mikke itse meni kuolemaa halveksuen maalille. Ihan niin kuin kuuluukin. Mutta Ossi myös, luultavasti sen enempää miettimättä, teki juuri sen, mitä kuuluikin. Tottahan minäkin pidin sitä aluksi todella törkeänä jne., mutta seurattuani Miken ahnasta maalille menoa hieman tarkemmin mm. seuraavissa otteluissa, olen suorastaan hämmästynyt, miten vähän Mikelle on case-Osseja sattunut. Mikkehän ei ihan hirveästi mieti toimintansa järkevyyttä, vaan vetää maalinteon himo silmissään sata lasissa. Arvostan kovasti, joskaan noilla raameilla se ei ehkä aina ole se kaikkein fiksuin vaihtoehto terveyden kannalta. Mutta ei siellä kentällä ole aikaa liikoja funtsiakaan.

IFK:n brändiin kuuluu mun mielestä myös se, että jokaisesta ikävästä pelin tiimellyksessä sattuneesta loukkaantumisesta tai pimenemisestä ei aloiteta elämää suurempaa itkuvirttä, vaan osataan katsoa myös "tilanteiden taakse". Tottakai omien puolta pidetään aina, eikä meitä vastaan saisi sikailla ilman jälkiseurauksia, mutta kuten itsekin tiedämme, rapatessa roiskuu. Itse pidän aika tärkeänä myös sitä, miten esim. IFK:n pelaajaa satuttava vastustaja itse asiaan suhtautuu. Jos on aidosti pahoillaan ja kyse on pelitilanteesta johtuvasta loukkaantumisesta, ylilyönnistä tms., saa aika paljon anteeksi. Jos sen sijaan rotsit auki naureskelee vetäneensä hifkipifkin pystyyn ja väheksyy oman toimintansa seurauksia, niin sanoisin, että turpaan vaan. Kunnolla.
 
Suosikkijoukkue
Chelsea FC
En tiedä, mutta minusta olisi aika noloa lähteä hakemaan ensi kauden paikallispelissä Väänästä tanssilattialle kun koko Granlundkin voi olla jo muissa sarjoissa. Eri asia olisi taas joku Peltoseen kohdistunut polvitaklaus jne.

No ei tietenkään mitään kuittailua tarvita, jos rikottu pelaaja ei ole edes enää joukkueessa. Mutta itse kaipaisin näihin paikallisiin hiukan väriä, nythän näiden joukkueiden välillä ei ole minkäälaista rivalry-meininkiä (en tarkoita mitään joukkotappeluita), salkut käteen ja kaukaloon on parempi kuvaus. Ainoa asia, joka jollain tavalla voisi tuollaista sytyttää, oli tuo Ossin taklaus Granlundiin. HIFK-Blues otteluissa on oikeasti jotain sähköä ja tapahtumia huomattavasti enemmän. Mitä sitten tapahtuu, kun Matikainen koutsaa HIFKiä?
 

BOL

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Myös Naisasialiitto Unioni on osallistunut keskusteluun kannanotollaan...

Nyt täytyy kyllä sanoa, että hävettää olla ämmä =).

Miksi ihmiset puuttuvat asioihin, joista eivät mitään ymmärrä? Miksi pitää aina olla niiiiiiin herkkähipiäinen? Eikö todellakaan ole mitään tärkeämpiä asioita, mihin puuttua tai pyrkiä vaikuttamaan?

Hame päälle Naisasialiitto Unioni! Ja minä saan näin sanoa, koska olen hameväkeä itsekin :P.
 

JHag

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Leijonat vm. -88 ja -92
Nimittäin esim Ossille ei tarvitse tai ole tarvinnut antaa mitään erikoiskohtelua. Herranen aika kaveri suojeli omaa maaliaan. Eihän tuossa ole mitään vikaa.

Juuri näin. Ossi on hieno pakki, joka sattuu pelaamaan väärässä joukkueessa. Mutta HIFK-paidassa hän olisi äärimmäisen pidetty pelaaja. Ei voi mennä niillä säädöillä, että fyysisyys on hieno homma - mutta vain niin, että HIFK:ta ei sitten taklata.

Päivän huumoripläjäyksen kuulin, kun toisen salibandyfinalistin valmentaja arvioi vastustajan "erittäin fyysiseksi" joukkueeksi. Voi jumalauta, mihin tää pullamössömaailma on menossa? Saadaanko pian jalankulkukypärät?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös