Kuinka nuorena joit itsesi ensimmäisen kerran humalaan?

[wilco]

Viestin lähetti Master God
Toinen aine on erään bussikuskin auliisti tarjoama italialainen kansallisjuoma, jonka nimeä en nyt kuolemaksenikaan muista.

Jotain grappaahan se taitaa kuitenkin olla...

Että silleen...

 

[masaman]

heti oltiin perseet

jotta ties!!! ekaa kertaa elämässäni vetäsin putkeen sixpackin puoleentoista tuntiin ja ikää oli se 14. Ei ollu herkuu mutta kuitenkin:confused:

Enkä vaihtais päivääkään pois!!!!!! kyllänäio!

 

[Smoerrebroed]

En kertaakaan tähän mennessä - tai noh, enpä nyt sitten noista "sokerihumalatiloista" tiedä, kun colaakin tulee litkittyä aika reippaasti ja kaikkea (hymiö?).

 

[mauri]

Kyllä on tuo...

...totaalinen "kännääminen" vielä jäänyt kokematta. Olen ennemminkin sellainen tissuttelija; punaviiniä tuon tuosta lasi kaksi...

 

[Kumipatja]

Ensimmäiset kännit vedettiin yläasteen ensimmäisenä talvena, eli seiskalla ja 13-v.
Mentiin kaverin kanssa "hakikselle" ja tulos oli 5 koffia per nuppi. Kalja maistui silloin suussa aika pahalle ja osa olusista päätyikin lumihankeen,mutta sen verran meni kurkustakin alas että kyllä tuntui päässä. Paikallinen disco kutsui ja sekoilu alkoi, oltiin tosi kovia.
Yläasteella tuli "nautittua" näitä green-lime, omppuvinkku, pisang ambon, salmari, metsämansikka -litkuja ja pelkkä ajatteleminenkin oksettaa näin jälkeen päin.
Pussikaljaa vedettiin puistoissa vaikka kovillakin pakkasilla. Kaiken huippu oli kun yritettiin sulattaa pulloon jäätyneita kaljoja sytkärillä. Voiko säälittävämpiä teinejä enää olla? Kaikkea sitä tekeekin!
Mutta hetkeäkään en vaihtaisi niistä ajoista!
Oli se kyllä hauskaa!

 

[punaiset_lasit]

14 vuotiaana silloisessa Leningradissa. Olimme fudisjengimme kanssa turneella pelaamassa Neuvostoliiton mestaria vastaan. Berioskat (vai miten se kirjoitetaan?) eivät olleet lainkaan kiinnostuneita kuinka nuorille myivät, joten me nassikat ostimme sitten vodkaa ja whiskeytä aimo lekat. Niitä tuli sitten siemailtua raakana! Minulla oli oikein hauskaa, mutta huonekaverini oksensi huoneemme täyteen ja seuraavat 2 yötä nukuimme sitten kavereiden huoneen lattialla, koska haju oli omassa huoneessa hirveä.

Seuraavana päivänä puolet joukkueesta ei päässyt pahan olonsa vuoksi ylös sängystä pelaamaan ja toinen puoli (esim. minä) pelasi muuten vain hiukan heikolla hapella. Turpiin tuli 15-3! Meillä oli sitten edessä toinen matsi parin päivän päästä näitä samoja mestareita vastaan. Tuolloin päätimme olla dokaamatta edellisenä päivänä. Ja yllätys yllätys hävisimme "vain" 2-0 tiukan väännön jälkeen. Kyllä vastapuoli hieman ihmetteli, että onko toi se sama jengi kuin toissa päivänä?? Urheilu on terveellistä ja opettaa terveille tavoille...

Master God:

Toinen aine on erään bussikuskin auliisti tarjoama italialainen kansallisjuoma, jonka nimeä en nyt kuolemaksenikaan muista.

Sehän tietenkin Grappaa!! Nyt tiedät sitten nimen, mutta sen suloista makua ja hajua tulet tuskin koskaan unohtamaan! Olet siunattu...

 

[Snakster]

Ekan kännini vedin seiskaluokan syksyllä eli olin juuri täyttänyt kolmetoista. Juomana toimi kaverin isän baarikaapista pöllitty finlandia vodka ja hienoa oli tulla känniin. Eka kännini oli siinä mielessä poikkeuksellinen, että en oksentanut, vaan olin mukavassa hiprakassa.

Ekan kännin jälkeen olenkin sitten vetänyt koko lailla viikoittain. Kaiken lisäksi välillä juominen olemaan sellaista bulimia-tyyppistä, että juodaan niin paljon ja nopeasti kuin suinkin, sitten oksennetaan ja jatketaan jne. Viime vuosina olen kuitenkin ehkä vähän oppinut järkevän juomisen saloja.

 

[Ted Raikas]

22-vuotiaana se oli. Lähinnä olut, siideri ja lonkerojuomilla. En nyt muista että oliko mukana mitään vahvempia, tuskin? Vappu kuitenkin silloin oli. En missään kaatokännissä ollut, mutta kuitenkin huomattavasti hilpeällä tuulella.

 

[Paitselo]

Just juu. Yritin äänestää mutta kone näyttää tekstin "olet jo äänestänyt"... miten minä tässä iässä voisin noileesti tajuta että kyseessä on edelleen se sama vuodentakainen äänestely?

Sanon kuitenkin edelleen, että minä en juo viinaa enää koskaan tänään. Huominen on sitten jo eri asia.

 

[Mike]

Taisin olla 13 kun ensimmäisen kerran olin _oikeasti_ humalassa. Kotibailuissa vanhemmilta kundeilta pohjia ja jokunen bisse. Vieläkin muistan kun ensin oli kivaa ja sitten oli vähän vähemmän kivaa kun mahassa alkoi möyrimään ja laatta lensi urakalla. Jossain vaiheessa muistan korisseeni siellä frendin saunan lattialla ja oli helvetin paha olo. Ajatuksissa oli varmaan sama juttu kun nykyään pahoissa krapuloissa: ei koskaan enää mitään - ainakaan ennen seuraavaa kertaa.

Jopa seinäsaletti kiinnijääminenkin tiedostaen oli pakko sitten lopulta soittaa mutsi plokkaamaan mut pois sieltä ja omaan sänkyyn nukkumaan. Se ensimmäinen kerta kyllä opetti ja heti seuraavana viikonloppuna otettiin uusiksi ilman övereitä. Sitä oppi kerralla lopettamaan siinä vaiheessa, kun tosiaan tunsi jo olevansa kohtuullisessa flänässä.
Sittemmin tuo taito tietysti on unohtunut, mutta eipä toisaalta nykyään enää koskaan lennä laattakaan ennen krapula-aamuja ja sammumisessa nyt ei mitään vikaa ole. Kuuluu välillä ihan asiaan.

Sääli, että toleranssit nousevat harjoitellessa. Sitä pääsisi varmaan vähemmällä kun olisi tuo ensimmäinen toimintamalli tallella. Kankkuset olisivat kevyttä kamaa ja fyrkkaa säästyisi roppakaupalla.

 

[lintu]

Aiijjjaiai, vaikka aikaa tästä ei ole kuin kolmisen vuotta niin väliin mahtuu vähän päälle 100 kertaa... Kyllä se alkoholi on hienoa tuotetta. Eka kerta oli siis kolme vuotta sitten 13-vuotiaana. Oltiin böndellä ja meillä oli juhlat (vanhemmilani). Siellä sitten vuotta vanhemman perhetuttavani kanssa tuli Koffia, punaviiniä ja Bailey:siä vedettyä. 8 bissee, viinilasillisen verran Baileys:iä ja pari viinilasia, niin ihan hyvin päästiin "taivaaseen". Oli niin hyvät fiilikset että seuraavana päivänä piti koittaa uudestaan. Se että omat vanhemmatkin olivat "huppelissa" todellakin esti kiinnijäämisen.

Nykyään tarvitsee jo aivan hillittömiä määriä jos aikoo vetää perseet! Viinapää on kai aluksi todella huono. Kun vetää reilusti parin vuoden ajan se on älyttömän hyvä. Kun taas olet noin 20-vuotias se huononee. Nyt ollaan siis huonossa iässä.

Pahimmat kännit tuli vedettyä viime kesänä eestissä. parikyt stobee ja puolisen tusinaa shotteja sen 5,5 tunnin eestissä-olon aikana ja huuuuhhhuuuh. Sehän johti siihen että ei melkein päästy laivaan takaisin. No, elämä on elämisen arvoista.

 

[toniy]

Päivää vailla 18-vuotiaana tuli vedettyä ekat kännit ja aamulla olo oli hivenen huono......

 

[PeteX]

15 ja risat. Banaanilikööriä ja kossua kaltseilla. Muistan vieläkin hihitelleeni ilmeisesti onnesta, mutta muuta en siitä illasta muistakkaan. Tämän jälkeen tuli vedettyä aika harvoin, mutta siinä vaiheessa kun huomasin että muijia saa paremmin jurrissa niin kuppia alettiin ottaa enemmän. Kankkuset alussa olivat kovat ja hyvä niin. Nykyjään lärvat korkeintaan janottavat aamulla.

Joku poliisimestari muuten totesi, että vanhemmilla on syytä olla huolestunut jos kotibileitten jälkeen asunnosta ei löydy tyhjiä pulloja. Hän tarkoitti tällä nykynuorison pillereitten ja pirtun käyttöä. Eikä keskari enää riitä?

 

[Poison]

Olin 13-vuotias, kun join ensimmäisen kerran itseni humalaan. Koko homma kävi hieman vahingossa, minulla oli nimittäin aluksi vain kaksi pulloa siideriä. Vaihdoin kuitenkin jonkun kaverini kanssa toisen siiderini puoleen litraan 11% Ofeliaa, ja se sitten riittikin...

Ylpeänä itsestäni voin sanoa, että en ole koskaan menettänyt kunnolla muistiani, oksentanut tai sammunut mihinkään puskaan alkoholin takia. Yhdessä vaiheessa elämässäni oli kausi, jolloin tuli leikittyä liikaa alkoholin kanssa, mutta onneksi sekin on jo historiaa. Tämän vuoden puolella olen ollut huimat kaksi kertaa humaltuneena, tuosta käy hyvin ilmi se, että enää en todellakaan ryypiskele kovinkaan paljoa.

 

[Miguel]

Ensimmäisiä kertoja juotiin kavereiden kanssa sillä tavalla, että kaverit saivat jokusen siideripullon porukoilta ja sitten saatettiin pölliä salaa heiltä lisää. Minä en äidiltäni uskaltanut pyytää eikä hän edes tiennyt noista maistajaisista, mutta kaverini porukat olivat melko myötämielisiä. Ensimmäisen kerran taisin olla kunnollisessa humalassa millennium-yönä eli 14-vuotiaana, tuotteena siideri ja jotain viinejä vähän päälle. Laatta lensi pariinkin kertaan. Hauskinta oli, kun minä menin nukkumaan muiden kavereiden jäädessä juttelemaan aikuisten kanssa. Toinen kavereistani halusi tarkistaa olinko nukkumassa, mutta patja olikin tyhjä. Sen sijaan kylppärin lattia oli miehitetty ja pöntössä oli yrjöä. Enkä minä muista mitään tuollaista. Krapulaa ei tuolloin tainnut olla, enkä ole tähän päiväänkään asti siitä taudista kovin kummoisesti joutunut kärsimään.

Ensimmäisen kerran kun äitini sai varmuudella tietää juomisestani, oli peruskoulun päättymispäivä. Humala oli silloin varmaan suunnilleen kolmen promillen vahvuinen. Sammuin, ja sitten oksensin perkeleesti. Onneksi minulla on kuitenkin loistavat ystävät, jotka kantoivat ruhoani ympäri Lahden Karirantaa. He yrittivät pistää minut taksiin, mutta - yllätys yllätys - taksi ei huolinut minua. Sitten he etsivät käsiinsä nuorisotyöntekijät, jotka soittivat äidilleni. Äitini oli vasta tulossa Helsingistä, joten eräs perhetuttumme haki minut. Autossa kuulemma örvelsin ensin jotain epämääräistä ja sitten puhuin väliin kirjakieltä. Hyvän kuvan annoin joka tapauksessa itsestäni pitkästä aikaa näkemälleni perhetutulle.

Jos kysymys kuuluisi, "milloin olit ensimmäisen kerran baarissa", vastaukseni olisi "minun piti olla eilen". Vietettiin epävirallisesti synttäribileitäni kaverini kämpässä(!), ja tarkoitus oli mennä myöhään illalla baariin. Vaikken omasta mielestäni hirmuisesti juonutkaan, homma meni hitusen överin puolelle ja laatta lensi useampaan kertaan. Sitten olikin niin paska olo, ettei baariin lähtö enää kiinnostanut (enkä välttämättä olisi päässyt sisäänkään siinä kunnossa), vaan menin kaupunkiin päästyäni baarin sijasta kotiin nukkumaan.

Varoituksen sana aloitteleville: älkää juoko tyhjään mahaan. Eilenkin sain ruokaa vasta parin lonkeron jälkeen, ja siinä vaiheessa oli kolissut poikkeuksellisen paljon juoman määrään nähden. Siinä voi olla osasyy huonoon kuntooni.

 

[äijä]

Jäävi äijä vastaa...

Olen kykenemätön vastaamaan.
En nimittäin muista ikääni milloin oikeasti join ekan jurrini.
Kyllähän sitä tuli yläasteella säädettyä välillä vähän liikaakin: Menneniä kahviin ja sitä rataa...

Onneksi tulin sittemmin järkiini ja täytyypä tässä yhteydessä kehaista, että kaveripiiristäni huolimatta en koskaan edes kokeillut pilveä tai muuta sellaista!

Silloinkin kun täytin 18-vuotta, taisin olla juovuksissa jopa viisi kertaa kyseisen vuoden aikana. Messissä olin, vaan ei dokaaminen napannut!

Nyttemmin olen kyllä ottanut vahingon takaisin.

 

[Veikko]

Viime kesänä 15-vuotiaana tuo tuli koettua...luonnollisesti urheilu oli mukana kuvioissa. Eli oltiin Unkarissa Szolnokin (tai jotain sinnepäin, jurrissa tuo ääntyy yllättäen paljon helpommin) kaupungissa futisturnauksessa.

Siellä kun tuo kalja (viina) ei paljoa maksa niin täytyihän sitä tutustua taikajuomiinkin. Ainoa kerta kun kysyttiin ikää, tapahtui ollessamme hakemassa väkevämpiä ja siitä selvittiin kun lyötiin mopokortti tiskiin...

Tuona taivaallisena iltana kasaantui mahalaukkuun pienoinen lampi. Myöhemmin päättelimme sen olleen itse nuoruudenlähde, sillä se tuntui nuorentavan entisestään ja loppuillasta olimmekin siellä 2-vuotiaan tasolla...

Olutta ties kuinka paljon, vodkaa, viskiä ja aivan helvetin hirveätä brandya, saattoi siinä jotain muutakin mennä..yöllä virtsarakko tyhjeni noin 50sekuntia..

Ihme kyllä laatta ei lentänyt, eikä oikeastaan krapulaakaan ollut. Aamulla tosin oli vatsa täynnä jotain punaisia näppylöitä.

Seuraavan päivän peli meni paljon paremmin kuin edellinen, joten sama rumba jatkui kunnes palattiin Suomeen.

 

[Bif]

Äänestin tuohon 14-16 vuotta koska 14-vuotiaana tuli joutua 1,5 litraa sellasta kiljua että huh huh... Seuraava päivä vietettiinkin sitten pytyn ääressä. =)
Toisaalta ensimmäisen kerran olen ollut humalassa 6-vuotiaana, jolloin vein omalla takapihalla kaksi isän avattua saunaolutta. Pääseeköhän tällä kärkeen? =)

 

[Janos]

13- vuotiaana tuli tuo koettua. Enkä muuten hyvällä muistele. En kyllä muista mitä join, jälkeenpäin siitä sain kuulla sittemmin. Tuleville teini-ikäisille: ensikänninne tulee koittamaan, ennemmin tai myöhemmin. Aikaa teillä on ihan miten paljon haluatte, älkää sortuko ulkopuoliseen painostukseen. Odottakaa edes siihen asti, kun olette tarpeeksi kypsiä kokemaan kaiken maailman kännäämiseen liittyvät probleemat. Ja nyt meinaan ennemmin henkisellä tasolla. Olin itse 13-vuotiaana jo useampiin samanikäisiin verrattuna vanhemman oloinen, mutta en siltikään ollut oikein valmis siihen. Joten venatkaa.

 

[Shane]

Omalta osaltani humalatila on kokematta, ja sellaiseksi se melkoisella varmuudella jääkin. Ei kiinnosta sitten pätkänkään vertaa.

 

[Tökö]

Olisinkohan ollut silloin 14 vai 15? Joka tapauksessa 8. luokka oli päättynyt ja porukalla lähdettiin viettämään iltaa taivaskalliolle. Ei muuta, kun Shelliltä sixpack koffia ja matkaan. Pikkuhiljaa nuo tuli juotua (ja vähän muutakin) ja olin sitten niin sekaisin, että juttua riitti vielä syksylläkin... Ja kyllä hävetti.

 

[Lone Wanderer]

13-vuotiaana mustan pitsin yössä.
Join 4 kaljaa, puoli litraa siideriä ja kossuvotkapaukun.
Aika kovassa kännissä olin, eikä ollu ees rapula.
Ja sen jälkeen sitä alkoholia onkin valunut aika paljon kurkusta alas...

 

[Mdawg]

15-vuotiaana tuli heiluttua pienessä pierussa koulun päättymisen jälkeen jossain päin Otanlahtea. Sen jälkeen on tullut kulutettua tuota viisasten eliksiiriä vähän liiankin kanssa.

Armeijassa koko homma alkoi mennä jo välillä överiksikin kun joka saatanan iltalomalla piti vääntäytyä legendaariseen ViisSeiskaan tai Metropoliin. Oli meinaan sen verran usein herätyksen aikoihin klo 5.50 jokseenkin huono olo, että oksat pois.

 

[LaCew]

15-vuotiaana tuli muutaman siideri kaadettua hitaaseen tahtiin kaverin kotibileissä, mutta kummoista myrkytystilaa näillä en kuitenkaan saanut.

Ensimmäiset kunnon kännit tuli vedättyä Miguelin tapaan tuolla teinien taivaassa, Lahden Karirannassa. Onneksi minultakin löytyi pari kaveria, jotka raahasivat minua sitten perässään, kun tasapaino alkoi pettää. Mutta hakemaan ei onneksi tarvinnut sentään ketään soittaa.

 

[Cramer]

Meillä oli aikoinaan hieno tilanne, kun pelasin joukkueessa (lajia en kerro). Valmentaja kertoi, ettei halua nähdä meitä kartsalla pyörimässä humalassa, joten meillä oli monesti vuokrattuna mökki, jossa saimme rauhassa kokeilla alkoholia, niin "turvallisesti" kuin mahdollista. Mukana oli vähintään kaksi täysi-ikäistä, jotka pitivät huolta väsähtäneistä, vaikkakin meitä valistettiin mikä on kohtuus, mutta joskus ne neuvot unohtui. Mökkireissuilla ei tietenkään ollut pakko juoda mitään mikäli ei halunnut. Valmentaja kieltäytyi ostamasta juomaa alaikäisille, joten ne piti kaikkien hommata itse. Vanhemmat eivät tietenkään tienneet mitä mökillä tapahtui, mutta olemme kertoneet niistä myöhemmin. Ajatuksena mökkireissut oli ihan hyvä. Parempi se oli sammua valvotussa seurassa kuin jossain kaupan takana. Näin jälkeenpäin hymyilyttää kun muistelee kuinka valmentaja piti hiuksiani (silloin ne oli niiiin pitkät) kun valmistelin ensimmäistä oksennusta.