Note to myself...
Harvoin tänne kirjoittelen, tai parun muutenkaan kamalaa oloa, mutta nyt on ihan pakko jättää jälkipolville testamentti tämän hetkisestä olotilasta ja mietteistä.
4:40 näytti kello kun saavuin kotiin pokeri-illasta. Olin käynyt krilliltä hakemassa pari hampurilaista ja makkaraperunat, eli yhdelle ihmiselle varsin riittävät eineet. Mässyt naamaan ja sitte meni taju. Heräsin tunti sitten kellon herätykseen ja tiesin heti, että nyt ei ole kyllä kaikki ranskalaiset vatsanpohjalla.
Keräilin siinä itseäni ja löysin sängystäni saavin ja yhden kappaleen lenkkitossua, älkää kysykö, en tiedä itsekään. Vessassa odotti seuraava rasti, eli oksennuksella vuorattu kaakelilattia, joka tietenkin piti pestä. Lattialta muuten löytyi myös ne ranskanperunat.
Haju oli aivan vitun jäätävä ja samalla krapulapaska odotti jo vuoroaan, mutta eihän sitä raukkaa voinut päästää ulos, kun piti siivota vessa.
Vessa on nyt onneksi siivottu ja suoli tyhjennetty. Enää on helpot jäljellä, eli klo. 11:03 lähtee juna turkuun ja olo on aivan kauhea.
Ulkona paistaa aurinko, minä en halua nähdä ihmisiä, eikä ihmiset varmasti minua. 2 tuntia pitäis istua junassa, jonka jälkeen pitää taas alkaa dokaamaan, kunnes onkin taas jo sunnuntai ja tämä sama vitun olotila jonka lisäksi maanantai onkin jo heti seuraavana vuorossa.
Ei vittu että pelottaa ajatella, kun pitää lähteä tallaamaan kohti juna-asemaa, aurinko paistaa ja ihmiset katsoo päin ja kaikki tämä pitää tehdä kahteen kertaan.
Lue tämä, kun seuraavalla meinaat vetää lärvit ja tiedät että seuraavana päivänä on menoa.