Koulutuksesta

  • 44 240
  • 363

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Aika paljon täällä tuntuu olevan koulutukseen liittyen sellaista ajattelua vallalla, että kouluttaumisen suhteen mietitään vai sitä, millä tavalla koulutus suoranaisesti hyödyttää tai mikä on se minimitaso, mikä minkäkin tehtävän hoitamiseen tarvitaan. Selvää tietysti on, että koulutuksella on ensisijaisesti juuri mainitun kaltainen välinearvo. Opiskelet jotain ja saat vastineeksi tietyn duunin ja tietyt valmiudet.

Minusta aivan liian vähän kuitenkin arvostetaan nykyisin koulutuksen sivistyksellistä arvoa ja laajan koulutuksen mukanaan tuomaa laajaa sivistystä, jolla minusta on ihan itseisarvoisesti paljon merkitystä. Arvelisin, että vaikkapa sairaanhoitajien lukemat yleissivistävät aineet vaikuttavat esimerkiksi sosiaaliseen siirtymään ja mahdollisuuksien tasa-arvoon. Uskon myös, että laaja sivistys, myös suorittavan portaan työntekijöiden keskuudessa, tekee yhteiskunnasta lähtökohtaisesti paremman ja ehkäpä myös kilpailukykyisemmän.

Samoin nykyään aivan liian vähän arvostetaan vapaata sivistystyötä, jonka merkitys alempien kansankerrosten sivistämisessä on ollut suunnaton menneinä vuosina. Olen esimerkiksi kohtuullisen varma, että jos matalasti koulutettu äitini ei olisi käynyt aikanaan työväenopiston kirjallisuuspiirissä, niin kotini ilmapiiri olisi ollut hieman toisenlainen, enkä olisi itsekään niin helposti lähtenyt kouluttautumaan.
 

J-Ko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Minusta aivan liian vähän kuitenkin arvostetaan nykyisin koulutuksen sivistyksellistä arvoa ja laajan koulutuksen mukanaan tuomaa laajaa sivistystä, jolla minusta on ihan itseisarvoisesti paljon merkitystä.

Täysin samaa mieltä. Jotenkin tuntuu että moni ajattelee "kyllähän sitä ruuvia pystyy vääntämään vähemmälläkin yleistiedolla". Voi olla että pystyykin, mutta nykyaikana ihan tehtaan lattiallakin tarvitaan ymmärrystä isosta kuvasta ja yleissivistys astuu kuvaan siinä vaiheessa. Puhumattakaan siitä, kuinka paljon rikkaampaa elämä on henkisellä puolella kun on paremmat perustason tiedot ympäristöstä, yhteiskunnasta ja avunannosta. Oikeastaan, yhteiskuntarauha taataan pitämällä kansan sivistystaso korkeana.

Ihan käytännön esimerkkinä sanoisin, että itse usein yhdistän yhdyssanavammaiset alemman koulutustason porukaksi. Onko tuo ongelma yhdyssanojen kanssa vain yksi oire, mitä jos samalla porukalla on vaikeuksia ymmärtää lukemaansa? "Älä välitä pikkuseikoista", minulle on sanottu. Onko se pikkuseikka jos ei osaa kirjoittaa?
 
Olen esimerkiksi kohtuullisen varma, että jos matalasti koulutettu äitini ei olisi käynyt aikanaan työväenopiston kirjallisuuspiirissä, niin kotini ilmapiiri olisi ollut hieman toisenlainen, enkä olisi itsekään niin helposti lähtenyt kouluttautumaan.
Oikeastaan kun katsahdan omaa elämänpolkuani, niin sen tähän asti merkittävimmäksi käännekohdaksi nousee ehdottomasti korkeakouluun hakeutuminen. Eikä laisinkaan ammatillisten seikkojen vuoksi, vaan sen sivistyksen johon vähitellen korkeakouluympäristön myötä sosiaalistui. Oppikin tarkastelemaan maailmaa ja ihmistä tieteellisesti, tiedostamaan yhteiskuntaa ja ymmärtämään sen ilmiöitä, oppi opiskelemaan, oppi vuorovaikutustaidot, kehittyi ajattelussa ja kaikkea muuta hyödyllistä jota ei osannut odottaa.

Pohjoismaisista arvoista, korkeasti koulutetuista opettajista ja siitä että koulutus on oikeasti koko kansan saatavilla (eli ilmaista) on pidettävä kiinni kynsin hampain.
 

Hemingway

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sapko
Minusta aivan liian vähän kuitenkin arvostetaan nykyisin koulutuksen sivistyksellistä arvoa ja laajan koulutuksen mukanaan tuomaa laajaa sivistystä

Minä arvostan sivistystä, ja koulutukseen saa mielestäni kuulua myös yleissivistävää ainesta, JOS sen osaaminen myös vaaditaan ja mitataan.

Valitettavasti yleissivistävä osuus tarkoittaa nykyään pääosin turhaa palkanmaksua opettajille, koska useimmille opiskelijoille se on pakollista pakkopullahuttua, joka vain suoritetaan alta pois siihen sen syvemmin paneutumatta.

Koska edessä ovat kovat ajat ja kaikesta joudutaan supistamaan, olisi tärkeää todeta tosiasiat myös koulutuksesta. Hyvinvoinnin aikaan koulutusten sisällöt ovat paisuneet ja irtautuneet käytännöstä. Sekä opettajien palkkoihin että organisaatioiden pyörittämiseen kuluu aivan turhaan rahaa, eikä ylimääräisistä kouluvuosista ole opiskelijoille iloa.

Yleissivistävä osuus voitaisiin tarjota vapaaehtoisena jossain muualla kuin oppilaitoksissa, esimerkiksi julkisesti rahoitettuina verkkokursseina. Puusepän opintojen pitäisi olla alusta loppuun jatkuvaa käsillä tekemistä eikä luokassa istumista näennäisen sivistymisen nimissä.

En sitten tiedä, onko opiskelija valtiolle halvempi kuin työtön? Siksikö tätä koulutuspyörää pidetään pyörimässä?
 

Karhunkulta

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Skellefteå AIK
Onko se pikkuseikka jos ei osaa kirjoittaa?

Heti alkuun sanon, että itse en ole mikään oikeinkirjoittaja. En tosin anna sen haitata, koska käsittääkseni sanomani tulee selväksi.

On sitten taas niitä, jotka eivät osaa edes mielipidettä kirjoittaa yhteen tai ylipäätään mitään muutakaan. Erään ihmisen Facebookissa olevia päivityksiä olen seurannut ja tullut siihen tulokseen, että en ole huonoimmasta päästä. Tosiaan, mielipide tai kanakastike ei ole hänen kirjoitusasussaan yhdyssana. Kouluun ei kuulemma peruskoulun jälkeen enää ehdi, asuu landella ja valittaa, että ei siellä ole mitään tekemistä, aina pummaa päivityksissään ruokaa, kahvia tai mitä milloinkin. Kouluun ei kuulemma enää "kerkeä" vaikka mitään tekemistä ei koskaan arkisin ole.

En haluaisi koskaan tuomita ketään koulutuksen perusteella, oli se sitten yliopistotaso tai peruskoulun, mutta siinä vaiheessa, kun ihminen jää lorvimaan kotiin ja odottaa, että joku elättää sinut tai sossu kyllä tukee, niin alkaa tulla mieleen, että mitä yhteiskunta tekee tällaisilla ihmisillä? Ehkä se koulu ja sinne patistaminen varsinkin nuorten kohdalla saisi olla paljonkin tiukempaa.
 

Jakedeus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Oikeastaan kun katsahdan omaa elämänpolkuani, niin sen tähän asti merkittävimmäksi käännekohdaksi nousee ehdottomasti korkeakouluun hakeutuminen. Eikä laisinkaan ammatillisten seikkojen vuoksi, vaan sen sivistyksen johon vähitellen korkeakouluympäristön myötä sosiaalistui. Oppikin tarkastelemaan maailmaa ja ihmistä tieteellisesti, tiedostamaan yhteiskuntaa ja ymmärtämään sen ilmiöitä, oppi opiskelemaan, oppi vuorovaikutustaidot, kehittyi ajattelussa ja kaikkea muuta hyödyllistä jota ei osannut odottaa.

Täysin samaa mieltä. Sitä voi kukin miettiä missä märin kyseiset ominaisuudet kehittyvät suorittamalla korkeakoulun läpi parissa vuodessa kirjoja tenttimällä ja kursseista mahdollisimman nopeasti kakkosilla läpi päässen.

Ja toisaalta väitän, että työtehtävissä joihin yliopistosta päästään, juuri harton kuvailemat ominaisuudet ovat niitä jotka erottavat ammattitaitoisen työntekijän epäammattitaitoisesta.

Ja tämän kaltainen humanistinen höpötys pätee toki myös teknilliselle puolelle. Esimiesasemassa oleva insinööri johtaa ihmisiä, ei koneita.
 

Jakedeus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Puusepän opintojen pitäisi olla alusta loppuun jatkuvaa käsillä tekemistä eikä luokassa istumista näennäisen sivistymisen nimissä.

Kerro tarkemman mistä puhut. Oletan, että ylläoleva esimerkki viittaa siihen, että mielestäsi ammatillisella puolella on liikaa yleissivistystä.

Kerro toki tällöin mitä sieltä pitäisi ottaa pois? Yhteiskuntatietoa? Kieliä? Äidinkieltä? Matikkaa? Ja siinä ne vaihtoehdot taisivat olla.

Tiedätkö kuinka paljon noihin muuten kulutetaan aikaa koko opiskeluajasta?
 

Karhunkulta

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Skellefteå AIK
Kerro tarkemman mistä puhut. Oletan, että ylläoleva esimerkki viittaa siihen, että mielestäsi ammatillisella puolella on liikaa yleissivistystä.

Kerro toki tällöin mitä sieltä pitäisi ottaa pois? Yhteiskuntatietoa? Kieliä? Äidinkieltä? Matikkaa? Ja siinä ne vaihtoehdot taisivat olla.

Vaikka kaikki, jos opetuksen taso on sama mitä minulla oli ammattikoulussa. Hauskaa oli, että esimerkiksi matikassa mentiin taaksepäin peruskouluun nähden. Peruskoulussa oli hyvä, jos sain edes 5- arvosanan, koska olen todella huono matikassa. Ammattikoulussa tuli nelosia (arvosteluasteikko oli 1-5) ja samoin monesta muusta aineesta vaikka välillä ei vaivautunut edes lukemaan, laiska juippi kun olin.

Taloustiedossa taas mentiin johonkin kauppakorkeakoulun tasolle ja piti laskea oikein tyyliin jonkun monikansallisen yrityksen vuoden tulos ja tase, velat debitit creditit. Ei muuten kovin moni tuosta päässyt läpi, minä mukaanlukien.

Kaipasin sinne kyllä hyvää yleissivistävää opiskelua, mutta siihen tarvittaisiin hyvä opettaja. Tai ehkä paremminkin hyvä opetussuunnitelma. Tuntui, että pidettiin meitä hieman hölmöinä eikä opetettu niin vaikeita asioita, kunhan pojat ja tytöt saadaan pois täältä kolmessa vuodessa periaatteella. Poislukien siis tuo taloustieto, joka oli peruskolun käyneelle hieman liian haastavaa.

Suunnitelmissa on kyllä kouluttautua ensi vuonna lisää, mutta se keskittyy täysin nykyisen työni esimiestehtäviin, turvallisuusalan lainsäädäntöihin ja vartiointiliikkeen pyörittämiseen. Yleissivistäviä aineita ei siis mukana ole, mutta kyllä sitä opiskella vieläkin haluaa, kun vain löytää jotain mikä itseä kiinnostaa ja voi samalla tehdä töitä opiskelun ohessa.
 
Ihan käytännön esimerkkinä sanoisin, että itse usein yhdistän yhdyssanavammaiset alemman koulutustason porukaksi. Onko tuo ongelma yhdyssanojen kanssa vain yksi oire, mitä jos samalla porukalla on vaikeuksia ymmärtää lukemaansa? "Älä välitä pikkuseikoista", minulle on sanottu. Onko se pikkuseikka jos ei osaa kirjoittaa?

Kyllä se monille on pikkuseikka. Uskotko itse osaavasi yhdyssanasäännöt? Ihminen voi pärjätä elämässään ihan hyvin, vaikka kirjoittaisi äidinkieltään huonosti. Esim. Hjallis Harkimo pesee CV:llään aika monet suomen kielen asiantuntijat (toki keskimäärin äidinkielensä hyvin taitava pärjää elämässä paremmin). Pääministerinä voi Suomessa toimia, vaikkei osaisi laskea edes vähää alusta. Ei kannata missään nimessä siis liikaa panna painoa sellaisille asioille kuin kirjoitus- ja laskutaito.

Eikä laisinkaan ammatillisten seikkojen vuoksi, vaan sen sivistyksen johon vähitellen korkeakouluympäristön myötä sosiaalistui. Oppikin tarkastelemaan maailmaa ja ihmistä tieteellisesti, tiedostamaan yhteiskuntaa ja ymmärtämään sen ilmiöitä, oppi opiskelemaan, oppi vuorovaikutustaidot, kehittyi ajattelussa ja kaikkea muuta hyödyllistä jota ei osannut odottaa.

Tärkeää yliopistossa on myös osata katsella alempia kansankerroksia ja niiden makuja ja mieltymyksiä nenänvartta pitkin. Ylivoimainen enemmistöhän sen tosin osaa jo yliopistoon mennessään.
 
Tärkeää yliopistossa on myös osata katsella alempia kansankerroksia ja niiden makuja ja mieltymyksiä nenänvartta pitkin. Ylivoimainen enemmistöhän sen tosin osaa jo yliopistoon mennessään.
Jos jatkaisin hassuttelulinjallasi, niin voisin kysyä että mitäköhän sinäkin vitun köyhä luulet merkittävämpien ihmisten elämästä tietävän?

Mutta vastataan nyt kuitenkin asiallisesti, että kyllä minä päinvastoin uskon suomalaisella sivistyskehityksellä (kansakoulu, peruskoulu, julkisen palvelun yleisradio, kaikille ilmainen koulutus, yms, yms.) olleen merkittävä vaikutus siihen, että meillä on täällä yksi maailman tasa-arvoisimmista yhteiskunnista, eli maailmasta tuskin löytyy kovin montaa kolkkaa jossa eri kansankerrokset katsoisivat toisiaan vähemmän nenänvartta pitkin.
 

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Taloustiedossa taas mentiin johonkin kauppakorkeakoulun tasolle ja piti laskea oikein tyyliin jonkun monikansallisen yrityksen vuoden tulos ja tase, velat debitit creditit..

Näin ihan ohimennen, yleissivistyksen vuoksi, kirjanpidossa se on debet ja kredit Suomessa :) Paitsi jos teillä oli nämä englanniksi, silloin ne ovat debit ja credit.
 
Mutta vastataan nyt kuitenkin asiallisesti, että kyllä minä päinvastoin uskon suomalaisella sivistyskehityksellä (kansakoulu, peruskoulu, julkisen palvelun yleisradio, kaikille ilmainen koulutus, yms, yms.) olleen merkittävä vaikutus siihen, että meillä on täällä yksi maailman tasa-arvoisimmista yhteiskunnista, eli maailmasta tuskin löytyy kovin montaa kolkkaa jossa eri kansankerrokset katsoisivat toisiaan vähemmän nenänvartta pitkin.

Jos Suomessa pitää tuulipukukansaa halveksua asteikolla yhdestä kymmeneen vaikka seiskan verran ja Englannissa chavejä kahdeksikon kiihkeydellä, niin en minä tätä kauhean merkittävänä erona näe.
 

Karhunkulta

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Skellefteå AIK
Näin ihan ohimennen, yleissivistyksen vuoksi, kirjanpidossa se on debet ja kredit Suomessa :) Paitsi jos teillä oli nämä englanniksi, silloin ne ovat debit ja credit.

Juu niinhän ne ovat. Mä en ole vieläkään perillä mitä se homo mulle opetti. On korrektia mielestäni käyttää hänestä sanaa homo, koska tällä herralla oli poikaystävä. Jotta ette nyt vallan hurjistu ilmaustani.

Nykyään nyt tajuaa jotain noista, mutta en mä vieläkään rupeaisi miksikään controlleriksi vai mitkä noita yritysten tuloksia kyttääkään. Noita juttuja mä en oo muuten koskaan ymmärtänyt. Miksi pitää ilmaista ihmisen koulutus ammattikorkeissa sun muissa esimerkiksi: Business controller of batchelor second hand buyer mastodon megashark curier manager of department store, vaikka kyseinen henkilö on todellisuudessa titteliltään myyjä tai palkanlaskija?
 
Jos Suomessa pitää tuulipukukansaa halveksua asteikolla yhdestä kymmeneen vaikka seiskan verran ja Englannissa chavejä kahdeksikon kiihkeydellä, niin en minä tätä kauhean merkittävänä erona näe.
Oleellista tässä keskustelussahan oli koulutuksen vaikutus eri kansankerrosten suhtautumisessa toisiinsa. Sinä väitit, että muiden halveksuntaa opitaan yliopistossa. Sinun logiikallasi siis tämä halveksunta vähenisi, jos korkeakoulutusta ei järjestettäisi. No, en kyllä edes usko että oikeasti olisit tätä mieltä.
 
Miksi pitää ilmaista ihmisen koulutus ammattikorkeissa sun muissa esimerkiksi: Business controller of batchelor second hand buyer mastodon megashark curier manager of department store, vaikka kyseinen henkilö on todellisuudessa titteliltään myyjä tai palkanlaskija?

Miksi Keeping Up Appearences -sarjan Hyacinth Bucket (suomeksi ämpäri) haluaa, että hänen sukunimensä äännetään ranskalaisittain sanan bouquet mukaan. Miksi Tankki täyteen -sarjan huoltoaseman emäntä vastasi puhelimeen näin: "Vilén puhelimessa. Emilia Vilén. Heittomerkillä!"
 

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Miksi pitää ilmaista ihmisen koulutus ammattikorkeissa sun muissa esimerkiksi: Business controller of batchelor second hand buyer mastodon megashark curier manager of department store, vaikka kyseinen henkilö on todellisuudessa titteliltään myyjä tai palkanlaskija?

Onhan ennenkin, merkonomit saattoivat olla juurikin Manager of directors of salemans. Ja sillä on hyvin yksinkertainen syy jos kyseessä on myyjä. Venäjän kauppa ja ulkomaankauppa, Venäjälle ei myyntimies saa tehtyä yhtään kauppaa, mutta kun nimi vaihdetaan manager/director ja jos vielä annetaan prokura niin kauppoja rupeaa syntymään. Tuolla on niin erilainen kulttuuri, ilman nimikkeitä ei kauppoja suostuta tekemään, joten käyntikortissa voi lukea juurikin tuo mastodon tyrannosaurus manager of master of business / myyjä.
 

Kampeaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Onhan ennenkin, merkonomit saattoivat olla juurikin Manager of directors of salemans. Ja sillä on hyvin yksinkertainen syy jos kyseessä on myyjä. Venäjän kauppa ja ulkomaankauppa, Venäjälle ei myyntimies saa tehtyä yhtään kauppaa, mutta kun nimi vaihdetaan manager/director ja jos vielä annetaan prokura niin kauppoja rupeaa syntymään. Tuolla on niin erilainen kulttuuri, ilman nimikkeitä ei kauppoja suostuta tekemään, joten käyntikortissa voi lukea juurikin tuo mastodon tyrannosaurus manager of master of business / myyjä.

Täysin totta ja tittelinkipeys on vielä Venäjääkin hurjempaa ainakin tuolla keski-Euroopassa...
 

Tuamas

Jäsen
Nykyään nyt tajuaa jotain noista, mutta en mä vieläkään rupeaisi miksikään controlleriksi vai mitkä noita yritysten tuloksia kyttääkään. Noita juttuja mä en oo muuten koskaan ymmärtänyt.

Niinno, perustason kirjanpitoa on hyvä opettaa ammatillisen koulutuksen yhteydessä, koska siellä on melkoisen paljon potentiaalisia yrittäjiä.

Vaikka yrittäjällä kirjanpitäjä hoitaisi kaiken kirjanpidon alusta loppuun, ei siitä nyt ainakaan mitään haittaa ole että yrittäjä itse osaa asiaa edes vähän alusta.
 

Vanhapuuma

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYPinkylä, Suomen maajoukkueet, IF Gnistan
Minä arvostan sivistystä, ja koulutukseen saa mielestäni kuulua myös yleissivistävää ainesta, JOS sen osaaminen myös vaaditaan ja mitataan.

Kerro toki, jos ymmärsin jotakin väärin tekstistäsi. Mutta itse en ole silti ihan samaa mieltä siinä, että esimerkiksi sairaanhoitajan tai metallimiehen ei edes tarvitsisi opiskella yleissivistäviä aineita, sillä mielestäni yhteiskunnan arvoa ei voida palauttaa pelkästään sen tuotannolliseen arvoon, ja sama analogisesti koskien yksilöä.

Koulutustahan nykyisin käsitellään mielestäni täysin liialti ammattiin valmistavana "välivaiheena", vain sen välineellisen arvon kautta. Näin ei ole aina ollut, eikä tarvitse mennä edes sadan vuoden taakse, kun koulutuksen tarkoituksena oli sivistää kansaa demokraattisten kansalaisoikeuksien ja -velvollisuuksien oppimisen vuoksi. Kyse oli siitä, että ihmisten tulee hallita tietyt kansalaistaidot, ymmärtää poliittista järjestelmää siten, että liberaali parlamentaarinen demokratia (erittäin nuori ajatus historiallisessa katsannossa) toimisi edes välttävällä tasolla. Jos kansan suurille massoille poliittinen ja yhteiskunnallinen tietämys on vajavaisella tasolla, myös demokratian idea vesittyy: kansan tulisi hallita itse itseään (teoriassa, josta toki voi olla montaa mieltä kuinka se on käytännössä implementoitu edustuksellisessa demokratiassa).

Ehkä olen vanhahtava, mutta pidän siis ensinnäkin yleissivistystä ja koulutusta itseisarvoisena päämääränä, josta ei tulekaan aina olla mitään välineellistä "hyötyä". Toinen konkreettisempi syy yleissivistyksen kannattamiselleni on siinä, että nykyaikainen demokratia on edelleen aika lapsenkengissään, Suomessa noin 100 vuotta vanha, ja, jos tarkemmin mietitään: koko maailmassakin (ehkä Yhdysvaltoja ja Ranskaa lukuun ottamatta, mutta näilläkin mailla on ollut omat ongelmansa muotoutua sellaisiksi demokratioiksi kuin ne nyt ovat). Nykyperspektiivistä kuulostaa varmasti oudolta todeta, että nykydemokratia olisi jotenkin lopullinen tai historian viimeinen yhteiskunnallinen vaihe, niin hyvässä kuin huonossa mielessä. Ei ole mitään takeita, että asiat tulisivat olemaan näin jatkossakin, esimerkiksi 100 vuoden päästä. Kansalaisten sivistyksellä on merkitystä tämän järjestelmän toimintakuntoisuudessa.

Toisin sanoen, jos (ja kun mahdollisesti/toivottavasti) pääsen näihin vaikuttamaan, olen varmasti yhtenä taustavoimana sille, että niin sairaanhoitajat kuin metallimiehetkin valitettavasti joutuvat opiskelemaan niitä helevetin tylsiä Pähkinäsaaren rauhoja, puoluejärjestelmiä ja Ranskan vallankumouksia, unohtamatta tietysti ritariperhosia, eroosioita, Big Bangeja, hypotenuusia, was ist Looosseja/jag är pojkia ja tietysti salmiakin tekoa kemian tunnilla.

Vielä lisäyksenä. Itse asiassa olisin kannattamassa jopa sitä, että filosofiaa tulisi opettaa jo aiemmin kuin vasta lukiossa. Villinä heittona: filosofista tapaa ajatella voisi jo alakoulussa tutustuttaa pikkuihmisille.
 
Viimeksi muokattu:

J-Ko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kyllä se monille on pikkuseikka. Uskotko itse osaavasi yhdyssanasäännöt? Ihminen voi pärjätä elämässään ihan hyvin, vaikka kirjoittaisi äidinkieltään huonosti. Esim. Hjallis Harkimo pesee CV:llään aika monet suomen kielen asiantuntijat (toki keskimäärin äidinkielensä hyvin taitava pärjää elämässä paremmin).

Uskoisin osaavani yhdyssanasäännöt tarpeeksi hyvin, en väitäkään osaavani niitä täydellisesti. Olin juuri tarttumassa tuohon kommenttiisi että ihminen voi pärjätä osaamatta yhdyssanasääntöjä. Tarttuminen on sinällään turhaa, koska myöhemmin toteat juuri sen mitä olin tulossa kirjoittamaan, eli keskimäärin hyvin äidinkielen osaava porukka pärjää paremmin.

Eilen oli telkkarissa vasemmisto, demari- ja kokoomusnuorten puheenjohtajat aamuteeveen haastateltavina. Demareilta tuli mielestäni fiksu ehdotus laajentaa oppivelvollisuus koskemaan myös toisen asteen koulutusta. Sen enempää asioihin perehtymättä tuo tuntuisi fiksulta. Väitän että yksittäisenä toimenpiteenä vähentäisi syrjäytymistä. Tietty, aina löytyy joku superhenkilö joka suoraan peruskoulusta luo hyvän uran, mutta silti se suurin osa joka peruskoulun varaan jää on syrjäytymisvaarassa.
 

Jeffrey

Jäsen
Jees, eli hallitus ojentelee kättänsä meille opiskelijoille:

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/08/1790831/hallituksen-kadenojennus-tehokkaille-opiskelijoille-hyvitys-opintolainasta

Opintolainan hyvitys astuu siis voimaan ensi elokuussa, samalla kun opintotuen maksuperusteet muuttuvat. Itselleni heräsi tästä kysymyksenä se, että koskeeko tuo opintolainan hyvitys ainoastaan ensi elokuun jälkeen nostettua lainaa, vai voiko sen saada myös takautuvasti? Ja toisekseen, mikä mahtaa olle nuo rajat jotta sen saa.

Itse aloitin vuosi sitten yliopisto-opinnot ja maksimissaan kaksi lukuvuotta menisi vielä, jotta maisteriksi valmistun. Tämä on tietenkin tiennyt sitä, että olen nostanut lainaa jo ekalta vuodelta täydet 12 kk, enkä näe syytä miksi en tulevina vuosina tekisi samoin. Kuvittelisin myös, että kolmessa vuodessa molemmat yliopistotutkinnot suoritettuani, olisin melko lähellä saada nuo täydet hyvitykset lainoista. Täydet hyvitykset tarkoittavat omavastuuosan 2 500€ ylittävästä osasta 40 prosenttia. Eli ainakin täällä tuo hyvitys lienee tuhansia euroja, mikäli sen siis takautuvasti saan koskien ennen 08/2014 otettua lainaa. Hieman olisi kusetettu olo, mikäli en saisi, tosin ymmärrän myös sen jos järjestelmälle luodaan jokin alkamispäivä.
 

MikGo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, Leijonat
Itse pitäisi valmistua ensi keväänä AMK:sta. Mielenkiintoista nähdä kuinka tuo aikaraja sitten määritellään. Vai pitääkö tässä lykätä valmistumista vielä ensi vuoden syksylle, jotta hyötyisi muutaman tonnin. Aikarajaa on kuitenkin sinne asti.
 

FourForty

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Minusta aivan liian vähän kuitenkin arvostetaan nykyisin koulutuksen sivistyksellistä arvoa ja laajan koulutuksen mukanaan tuomaa laajaa sivistystä, jolla minusta on ihan itseisarvoisesti paljon merkitystä. Arvelisin, että vaikkapa sairaanhoitajien lukemat yleissivistävät aineet vaikuttavat esimerkiksi sosiaaliseen siirtymään ja mahdollisuuksien tasa-arvoon. Uskon myös, että laaja sivistys, myös suorittavan portaan työntekijöiden keskuudessa, tekee yhteiskunnasta lähtökohtaisesti paremman ja ehkäpä myös kilpailukykyisemmän.

Laajat tutkinnot antavat myös paremmat edellytykset tehdä muita töitä siinä tapauksessa, että sen ammatin, johon on opiskellut, työtilanne muuttuu yhtäkkiä huonommaksi. Itse teen suhdanteiden heikennyttyä nykyään pääasiassa muita töitä kuin sitä johon minut on yliopistossa koulutettu, mutta koska tuli opiskeltua paljon muutakin kuin pääainetta ja tehtyä opintojen aikana ihan toisen alan hommia vielä jonkin verran, on näitä muita töitä ollut sen verran, ettei työtilanteessa kokonaisuutena ole ollut valittamista. Yrittäjänä tällainen eri alojen välillä sompailu tai eri alojen töiden samanaikainen tekeminen tietysti onnistuu paljon helpommin kuin jos haluaa vakipaikan ja kuukausipalkan, mutta ainakin mulla on irronnut toimeentulo näinkin.
 

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Saako udella että mihin olet koulutettu ja mitä teet nykyään? Ja tarkoitatko sivuaine-kokonaisuuksia vai sitten ihan hajautetusti vapaa valintaisia?
 

Karhunkulta

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Skellefteå AIK
Onhan ennenkin, merkonomit saattoivat olla juurikin Manager of directors of salemans. Ja sillä on hyvin yksinkertainen syy jos kyseessä on myyjä. Venäjän kauppa ja ulkomaankauppa, Venäjälle ei myyntimies saa tehtyä yhtään kauppaa, mutta kun nimi vaihdetaan manager/director ja jos vielä annetaan prokura niin kauppoja rupeaa syntymään.

Ok, tämä kuulostaa aivan järkeenkäyvältä. Taas oppii jotain uutta :)
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös