Koulutuksesta

[Hemingway]

Minä luulen, että koulutusohjelmista vastaavat tahot tietävät meittiä paremmin, miksi ovat päätyneet esim. sairaanhoitajien n. 3,5 vuotta kestäviin opintoihin

Älä ole noin hävyttömän naiivi. Mitä enemmän opettajille ja opetukseen liittyville ihmisille annetaan valtaa, sitä enemmän he keksivät kaikenlaista "tarpeellista".

Ei pidä luulla, että pakkoruotsi on ainoa mätäpesäke. Oppilaitoksissa oppiminen ja työelämään pätevöityminen on toissijainen tavoite. Ensisijainen tavoite on järjestää opetus- ja organisointityötä siitä elantonsa saaville ihmisille.

 

[Mauri-Antero]

En lähtisi mihinkään luokanopettaja- koulutukseen, kun mun näistä apinan hommistakin maksetaan 42000€/ vuosi. Se on sitten asia erikseen opettaa yliopistossa, josta voi jotain saadakkin, kun tarpeeksi kauan lukee.

 

[Kirjoittelija]

Älä ole noin hävyttömän naiivi. Mitä enemmän opettajille ja opetukseen liittyville ihmisille annetaan valtaa, sitä enemmän he keksivät kaikenlaista "tarpeellista".

Ei pidä luulla, että pakkoruotsi on ainoa mätäpesäke. Oppilaitoksissa oppiminen ja työelämään pätevöityminen on toissijainen tavoite. Ensisijainen tavoite on järjestää opetus- ja organisointityötä siitä elantonsa saaville ihmisille.

Jos koulutusta yritetään karsia alalta, jolla koulutusta on reilusti liikaa työmarkkinoiden tarpeeseen nähden, niin kyllähän siellä oppilaitosten henkilökunta organisoi melkoiset protestit ja opiskelijat ovat innolla mukana.

En lähtisi mihinkään luokanopettaja- koulutukseen, kun mun näistä apinan hommistakin maksetaan 42000€/ vuosi.

Kai luokanopettaja sentään enemmän tienaa kuin tuon? Eikä sitten tähän vastaukseksi mitään taulukkopalkkoja kiitos, vaan se lukema, jonka ne keskimäärin todellisuudessa kaikkine lisineen saavat.

 

[August]

Kai luokanopettaja sentään enemmän tienaa kuin tuon? Eikä sitten tähän vastaukseksi mitään taulukkopalkkoja kiitos, vaan se lukema, jonka ne keskimäärin todellisuudessa kaikkine lisineen saavat.

Ei kyllä luokanopettaja tienaa yli 3500€/kk

 

[sampio]

Ei kyllä luokanopettaja tienaa yli 3500€/kk

Jos ylitunteja ei ole eikä muita vastuita, ei todellakaan tienaa. Eikä tienaa aineenopettajakaan peruskoulussa, lukiosta en osaa sanoa. Ylitunneilla ja erinäisillä lisävastuilla, kuten kerhojen pitämisellä tai atk-laitteiden hoitamisella voi kartuttaa tilipussia jonkin verran. Paras minun kuulemani liksa yläkoulun aineenopettajalle vastuiden kanssa on 60000/vuosi. Tosin oli sillä aika täysi lukujärjestyskin.

Hemingwaylle sen verran, että juu, on tutkinnoissa varmasti ilmaa, mutta edelleen uskon opetusta järjestäjien tahojen tuntevan pätevöitymisen vaatimukset maallikoita paremmin.

 

[Hemingway]

Hemingwaylle sen verran, että juu, on tutkinnoissa varmasti ilmaa, mutta edelleen uskon opetusta järjestäjien tahojen tuntevan pätevöitymisen vaatimukset maallikoita paremmin.

Ennen luokanopettajat koulutettiin kahdessa vuodessa, nykyään viidessä, joskus kai ylikin.

Eikö kahden vuoden peruskoulutus riittäisi? Kyllä sillä lasten opettaminen sujuisi.

Jos haluaa pätevöityä lisää, se voisi näkyä palkassa, mutta pätevöitymisen ei tarvitsisi merkitä maisterin tutkintoa vaan suoraan opetustyöhön yhteydessä olevaa täsmäkoulutusta.

 

[Turha Kaukalo]

Löytyykö palstaveljistä mahdollisesti ketään historiaa yliopistossa lukenutta?

Joo.

Ei historian opiskelu "kannata" mutta ei sitä siksi vissiin opiskellakaan. Yleissivistyksellisesti aivan erinomainen aine ja jos mielit poliitikon uralle niin sopii koulutusohjelmaan. Itellä oli opiskelukaverina mm. Niinistön Jussi, tuo tahattoman huumorin ammattilainen.

Joku jo sanoikin sivuaineiden tärkeydestä. Ne pitkälti määrittelee mikä susta ns. tulee. Rikastumaan ei pääse, muttei se kaikille ole elämän tärkeimpiä asioita. Jos tahtoo hyvätuloiseksi, kannattaa mennä tehtaalle vuorohommiin. Virkamiehenä pärjää ja niitä jos jonninmoisia virkamiehiä historiaa opiskelleista tulee opettajista Ulkoministeriön monituisille osastoille.

Eli suhteet: niitä luodaan ja päädytään jonnekin. Itse asiassa historiaa opiskelevalla on todella paljon mahdollisuuksia, enemmän kuin lääketieteen opiskelijalla josta tulee lääkäri. Historiaa opiskelleesta voi tulla mitä tahansa paitsi lääkäri.

Rikas ala tällä viisiin historia on, tietenkin fuksia jota nykyajan tapaan painostetaan "työllistymisestä" ahdistaa kun ei tiedä miksi päätyy kun ei tiedä miksi haluaa. Jos sulla on taipumuksia talousalalle niin sinne sitten. Sulla on hyvät näkymät, tiedät jo näkymiäsi. Historia, tradenomiksi valmistavat opinnot, kansantaloustiede, taivas on rajana.

Niin joo, huonot tavat mulla, unohtui onnitella. Onneksi olkoon. Saakeli jos Klingen Masa tietäs.

 

[Kirjoittelija]

Ei kyllä luokanopettaja tienaa yli 3500€/kk

Ei kai 42 000 euron vuosituloihin yli kolmen ja puolen tonnin kk-tuloja tarvitakaan.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Ei kai 42 000 euron vuosituloihin yli kolmen ja puolen tonnin kk-tuloja tarvitakaan.

Ei, mutta niillä haminoilla ollaan kuitenkin. Jos vuosipalkka on yhtä kuin 12,5 kertaa kk-palkka, niin 42 000 euron vuosituloja vastaava kk-palkka on 3 360 euroa. Tasan 3 500 euron bruttomääräisillä kk-tuloilla vuosipalkka olisi 43 750 euroa.

Sivumennen kirjoittaen, monilla yksityisillä aloilla osa vuosipalkasta koostuu erilaisista tulospalkkioista. Siksi vuosipalkan ilmoittaminen ei aina ole etukäteen yksiselitteistä. Bonukset maksetaan vielä tyypillisesti seuraavan verovuoden alussa, jolloin esim. vuoden 2013 aikana ansaitut bonukset ovat vuoden 2014 tuloa. Sillä tavoin tietysti voidaan sanoa, että monella päätoimesta saatavat tulot ovat koko vuoden osalta tiedossa jo alkuvuodesta, koska vuosibonukset edelliseltä vuodelta on jo saatu ja lisää ei välttämättä makseta ennen kuin vuoden päästä. Siis edellyttäen että kk-palkka ei vuoden aikana muutu esimerkiksi palkantarkistuksen seurauksena.

Palatakseni ketjun otsikkoon, määrätietoinen kouluttautuminen on aina kannattavaa. Joka väittää muuta on täysin kassalla. Jos esimerkiksi kahden tutkinnon maisteri ja erilaiset täydennyskoulutukset matkan varrella suorittanut henkilö joutuu työttömäksi ja mielestään sivuraiteelle työuralla, niin syy tuskin on henkilön oletetussa ylikoulutuksessa. Ei kukaan ole palkkaamatta tällaista henkilöä siksi että tällä on liikaa koulutusta tai osaamista.

On kuitenkin eri asia jos haetut tehtävät ja oma osaaminen eivät kohtaa. Tyypillisesti syvällinen kouluttautuminen vahvistaa työllistymismahdollisuuksia kyseisten ammattialojen määrättyihin tehtäviin, mutta tämä ei välttämättä päde jos haetaan töitä aivan muulta alalta. Näin voi olla jos omalta ammattialueelta ei juuri sillä hetkellä tunnu avautuvan työmahdollisuuksia.

Palkkaava osapuoli haluaa vakuuttua hakijan motivaatiosta. Ihanteellista on jos koulutustausta ja työuran polku ovat linjassa haetun tehtävän kanssa. Toisin sanoen hakijalla on esittää järkevä tarina miksi haettu tehtävä kiinnostaa, ja siihenastinen tausta tukee tätä tarinaa.

 

[sampio]

Jos haluaa pätevöityä lisää, se voisi näkyä palkassa, mutta pätevöitymisen ei tarvitsisi merkitä maisterin tutkintoa vaan suoraan opetustyöhön yhteydessä olevaa täsmäkoulutusta.

Yksi Suomen koululaitoksen menestyksen syitä on ollut se, että opettajat ovat hyvin koulutettuja. Toki opekoulutuksen voi jollain ihmeellä varmasti pariin vuoteen tunkea, mutta aika ympäripyöreää päivää saa tehdä. Perusvauhdilla siihen menee 4-5 vuotta, riippuu tietysti ihan siitä, miten paljon ainepätevyyksiä haalii. Mä olen parhaillaan kolmen ja puolen vuoden vauhdissa töiden ohessa.

Mutta kun Hemingway ja Kirjoittelija tunnutte tietävän niin hyvin, että opettajat ovat turhaan maistereita, niin kertokaa, mistä päästä opetusta karsitaan. Googleen hakusana weboodi ja HY:n linkki tulee ensimmäisenä. Sieltä sitten "opinto-oppaat" ja käyttäytymistieteelliseen, humanistiseen tai minne tykkäätte kahlaamaan opettajanopintoja lävitse.

 

[Kirjoittelija]

Mutta kun Hemingway ja Kirjoittelija tunnutte tietävän niin hyvin, että opettajat ovat turhaan maistereita

Missä kohtaa noin sanoin?

 

[sampio]

Missä kohtaa noin sanoin?

Ymmärsin tämän viestisi ensimmäisestä kappaleesta sen suuntaista: Jatkoajan keskustelupalsta - Yksittäisen viestin lukeminen - Koulutuksesta

Jos olin väärässä, niin entschuldigung sie, bitte.

 

[Kirjoittelija]

Ymmärsin tämän viestisi ensimmäisestä kappaleesta sen suuntaista: Jatkoajan keskustelupalsta - Yksittäisen viestin lukeminen - Koulutuksesta

Ei opettajia minun käsittääkseni työttömiksi kouluteta, ja jos koulutetaan, niin ongelman ratkaisussa olennaista on minusta aloituspaikkojen vähentäminen eikä koulutuksen pituus.

Jotain tradenomi- ja medianomihommia sen sijaan voitaisiin Suomessa opiskella vähän vähemmänkin.

entschuldigung sie, bitte.

Se on entschuldigen Sie bitte.

 

[sampio]

Se on entschuldigen Sie bitte.

Joo, voi olla. Yläastepohjalta heitin, kun tuntui niin kivalta. Mutta eikös entschuldigung kuitenkin toimi jossain kohtaa?

 

[DAF]

Ennen luokanopettajat koulutettiin kahdessa vuodessa, nykyään viidessä, joskus kai ylikin.

Kyllä kai opettajaseminaarikin aikanaan (eli kansakoulunopettaja) oli kolmevuotinen jo Cygnaeuksen ajoista. Luokanopettajakoulutus on ollut sen nimisenä aina pidempikin.

 

[iibor]

Kysytääs nyt sitten täältä.

Eli onko palstaveljissä tai -siskoissa henkilöä, joka olisi suorittanut AMK-tutkinnon aikuislinjalla käyden samanaikaisesti töissä. Eli minkä verran noita intensiiviviikkoja on, milloin on oltava koulussa paikalla ja kuinka hyvin saitte sujumaan opiskelun sekä normaalin työssäkäynnin?

 

[redlate]

Riippuu hiukan ko. AMK:n käytännöistä. Haaga-Heliassa intensiiviviikoille oli yleensä järjestetty ylimääräisiä kursseja, jotka henk.koht. jätin väliin, koska intensiiviviikkojen jälkeisille viikolle osui usein muiden kurssien tehtäväpalautukset ja intensiiviviikolla oli aikaa niitä pakertaa. Läsnäolo on välttämätön ensimmäisellä kokoontumiskerralla, mutta, riippuen kurssista, myös kurssin keston aikana joillain tietyillä kerroilla. Työtä täytyy tehdä toki, mutta määrä on ihan riippuvainen siitä, miten hyvin haluat opinnoissa menestyä. Myös ikä ja työkokemus vaikuttavat. Ei kannata ahnehtia liikaa. Kolme iltaa viikossa oli minulle riittävä. Oppilaitosten sivuilla on tod.näk. julkaistu jo kurssitarjotin ja kurssikuvaukset löytyvät myös, joita kannattaa käydä lukaisemassa. Suosittelen opiskelua työn ohessa, vaikka aika ajoin onkin työlästä.

 

[Ira Cooperstein]

Kysytääs nyt sitten täältä.

Eli onko palstaveljissä tai -siskoissa henkilöä, joka olisi suorittanut AMK-tutkinnon aikuislinjalla käyden samanaikaisesti töissä. Eli minkä verran noita intensiiviviikkoja on, milloin on oltava koulussa paikalla ja kuinka hyvin saitte sujumaan opiskelun sekä normaalin työssäkäynnin?

Täällä on suoritettu!

Aika vaikea homma oli ainakin omalta kohdalta. 2007 tuli aloitettua 35-vuoden iässä ja edellisistä opiskeluista olikin kulunut sen toistakymmentä vuotta; 90-luvun puolessa välissä oli saatu opiskeltua silloinen Teknillinen Koulu. RI:n paperit sain ulos reilu vuosi sitten ja 5,5-vuotta siihen suttaantui. Ja tuona aikana tuli oltua yrittäjänä ja työllistettyä parhaina aikoina viitisentoista ukkoa. Kaksi lastakin syntyi koulun aikana. Ei tarvinnut hirveästi miettiä vapaa-ajan kuvioita. Mutta tulihan hoidettua; helvetin hyvät fiilikset on vieläkin tuosta suorituksesta.

Meillä oli noita viikon intensiivi jaksoja kerran syksyllä ja kerran keväällä. Muuten mentiin aikalailla tahtia joka toinen viikonloppu pe ja la koulua. Ja kyllähän tuolla oli käytännössä pakko käydä: muuten kyllä tippui kelkasta. Myös paljon tehtiin harjoitustöitä joita olisi käytännössä ollut todella vaikea tehdä ilman tunneilla oloa. Itsellä nuo ensimmäiset kolme vuotta sujui suht hyvin mutta kun nuo pakolliset istumiset oli suoritettu ja piti hoitaa loppukoulu itsenäisesti ilman ryhmän tukea niin silloin meinasikin tyssätä. Pariin kymmeneen viimeiseen opintopisteeseen sekä lopputyöhön tuhraantuikin tosiaan se 2,5 vuotta.

Jos tuommoiseen ruljanssiin rupeaa niin ei kannata missään tapauksessa jättää noita rästejä roikkumaan. Mitä pitemmälle menee sitä vaikeampaa niitä on jälkikäteen hoitaa, varsinkin kun työ ja perhekuviot vaativat kuitenkin suurimman osan omasta ajasta. Tunnen paljon porukkaa jotka ovat lopettaneet koulun juurikin noiden tekemättömien rästien takia. Ja olipa siellä kursseilla tyyppejä jotka olivat aloittaneet opiskelun 8-10 vuotta aikaisemmin ja vieläkin roikkuivat epätoivoisesti mukana. Tokkopa niistäkään moni on vieläkään valmistunut.

Ei muuta kuin onnea vaan mikäli meinaat aloitella opiskelun. Perslihaksia se vaatii.

 

[Hemingway]

Tämän voi yleistää koskemaan koulua yleisemminkin. Enimmäkseen silkkaa ajanhukkaa, yliopistossakin ainakin joillakin aloilla.

"Olen käynyt vuoden ammattikoulua ja toinen on alkamassa. Uskon, että olisin voinut oppia ensimmäisen vuoden aikana oppimani asiat vain neljännesvuodessa."

Kannattaa lukea kommentitkin: http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/kolumni_amiksessa_ei_opi/

Viikolla oli Ylen aamuteeveessä juttu kotikoulusta. Lapset kävivät koulua tunnista kahteen päivässä ja menestyivät paremmin kuin koulussa opiskelevat. Osaaminen varmistettiin kokeilla.

Olis kirveelle töitä.

 

[tomageeni]

Tämän voi yleistää koskemaan koulua yleisemminkin. Enimmäkseen silkkaa ajanhukkaa, yliopistossakin ainakin joillakin aloilla.

Peruskoulun puolella "tehottomuus" johtuu varmaan osin siitä että siellä mennään heikoimman mukaan eteenpäin. Kyllä minäkin muistan että peruskoulu meni ihan hyvillä arvosanoilla läpi aika lailla istumalla vain tunneilla paikalla, opiskelematta juurikaan aktiivisesti.

Yliopiston voikin sitten suorittaa/tenttiä parissa vuodessa läpi, jos suunnitelman mukainen eteneminen tuntuu ajanhukalta. Ainakin useimmilla aloilla.

AMK ja ammattikoulu-puolella toivoisin tähän ongelmaan jotakin ratkaisua. Typerää istuttaa väkisin siellä kursseilla ihmisiä, kun jotkut pystyvät opiskelemaan asiat nopeammin ja tehokkaammin itsenäisesti. Käytännön harjoitukset sitten erikseen.

 

[cottonmouth]

Tämän voi yleistää koskemaan koulua yleisemminkin. Enimmäkseen silkkaa ajanhukkaa

Jaa tuon kirjoituksen perusteella vai? Perusfiksu jannu tylsistyy amiksessa = Suomen koululaitos on enimmäkseen silkkaa ajanhukkaa. Ylipäätään näihin nuorten kommentteihin siitä mikä on ajanhukkaa ja mikä ei kannattaa suhtautua hyvin hyvin varauksella, koska kompetenssi kommentoida tuota on aikalailla nollatasoa vielä tuossa iässä.

Amiksen opettajien tasoon en osaa ottaa kantaa ja jos meininkin on tuollaista kuin mainuttua, niin huhhuh.

 

[Hemingway]

Suomen koululaitos on enimmäkseen silkkaa ajanhukkaa

Tuskin se koskee ainoastaan Suomea. Ongelma on yleismaailmallinen ja muuallakin tunnistettu.

Kehotan opiskelijoita mittaamaan, kuinka paljon he tekevät päivässä intensiivistä, keskittynyttä työtä, jossa uudet asiat pyritään yhdistämään vanhaan tietoon ja jossa tehdään paljon toistoja.

Useimmilla varsinaiseen kovaan oppimistyöhön käytetty aika pieni. Sen sijaan aika kuluu koululle valumiseen, laiskanletkeään kuunteluun luennoilla (aina ei edes kuunnella), huokailevaan lukemiseen lukusalissa, kahvilassa ja ruokalassa käymiseen, ryhmätöiden erittäin tehottomaan tekemiseen ja niin edespäin.

Päivä saattaa vaikuttaa paperilla pitkältä, mutta silti siitä varsinaista oppimistyötä on vain pieni osa. Kouluympäristö on huono oppimiseen sikälikin, että siellä on aivan liikaa hälyä ja sosiaalisia kontakteja, jotka ehkäisevät ulkopuolisilta ärsykkeiltä suojaavan oppimismaailman syntyä.

 

[cottonmouth]

Useimmilla varsinaiseen kovaan oppimistyöhön käytetty aika pieni. Sen sijaan aika kuluu koululle valumiseen, laiskanletkeään kuunteluun luennoilla (aina ei edes kuunnella), huokailevaan lukemiseen lukusalissa, kahvilassa ja ruokalassa käymiseen, ryhmätöiden erittäin tehottomaan tekemiseen ja niin edespäin.

Osin samaa mieltä, mutta toisaalta tässä nousee esiin nimenomaan se opiskelijan oma vastuu miten sen aikansa käyttää. Sitä jos on ihan rehellisesti laiska, ei pidä kaataa koulun niskaan. Tämä tosin ei tietenkään koske kaikkia opiskelijoita, mutta ihan perinteinen laiskuus on edelleen todella kovassa kurssissa ja vastuu siitä vieritetään usein muualle jonkinlaisen defenssimekanismina. Lisäksi kun puhutaan skaalasta amis-yliopisto, niin yleistäminen on muutoinkin melko vaikeaa.

Päivä saattaa vaikuttaa paperilla pitkältä, mutta silti siitä varsinaista oppimistyötä on vain pieni osa. Kouluympäristö on huono oppimiseen sikälikin, että siellä on aivan liikaa hälyä ja sosiaalisia kontakteja, jotka ehkäisevät ulkopuolisilta ärsykkeiltä suojaavan oppimismaailman syntyä.

Toisaalta esim. lukiossa nämä sosiaaliset kontaktit ja ylipäätään toimiminen toisten ihmisten kanssa on myös tärkeässä asemassa itse opetuksen ohella. Kursseja voi jokainen tenttiä, jos siltä tuntuu ja luoda "ulkopuolisilta ärsykkeiltä suojaavan oppimismaailman". Siitä miten paljon se sitten työmaailmaan valmistaa voi olla montaa mieltä, mutta kukin tavallaan. Osalle varmasti toimii ja siihen on heille annettu mahdollisuus.

 

[TosiFani]

...Päivä saattaa vaikuttaa paperilla pitkältä, mutta silti siitä varsinaista oppimistyötä on vain pieni osa. Kouluympäristö on huono oppimiseen sikälikin, että siellä on aivan liikaa hälyä ja sosiaalisia kontakteja, jotka ehkäisevät ulkopuolisilta ärsykkeiltä suojaavan oppimismaailman syntyä.

Oppilailla on erilaisia tapoja oppia. Itse opin tunnilla ja kaverini totesi, että luennot ovat laiskoja varten.

Peruskoulu on parkki, jonne vanhemmat tuovat lapsensa päiväksi. Näin totesi Helsingin Yliopiston kasvastustieteiden professori Jukka Husu luennollaan. Minä olen tästä täysin samaa mieltä.

En tiedä oletko sinä erakko, koska näet sosiaaliset kontaktit huonona asiana, kun kovin negatiivisesti niitä kommentoit. Peruskoulussa on paljon parannettavaa, mutta tässä ketjussa esitetyt kärjistykset ovat... kärjistyksiä.

 

[julle-jr]

Useimmilla varsinaiseen kovaan oppimistyöhön käytetty aika pieni. Sen sijaan aika kuluu koululle valumiseen, laiskanletkeään kuunteluun luennoilla (aina ei edes kuunnella), huokailevaan lukemiseen lukusalissa, kahvilassa ja ruokalassa käymiseen, ryhmätöiden erittäin tehottomaan tekemiseen ja niin edespäin.

Päivä saattaa vaikuttaa paperilla pitkältä, mutta silti siitä varsinaista oppimistyötä on vain pieni osa.

Näinhän se ainakin yliopisto-opiskelussa oli, ainakin Aaltoyliopistossa tai silloisessa TKK:ssa, josta itse valmistuin. Työtä en todellakaan keskimäärin tehnyt kovin intensiivisesti, vaikka valmistuinkin viidessä vuodessa. En oikein tästä syystä osaa vastustaa esimerkiksi näitä tukikuukausien vähentämisajatuksia. Melko helpolla ehtii valmistua viidessä vuodessa ja siltikin vielä tukikuukausia oli jäljellä.

Oli siellä kuitenkin niitäkin kavereita, jotka vetivät koulun läpi 2-3 vuodessa. Eihän sitä ainakaan yliopistotasolla estetäkään. Kukin saa itse päättää hengaileeko koulun läpi vai tekeekö oikeasti hommia. No, ehkä 2 vuodessa valmistuminen ei ole ihan pelkästään omasta työnteosta kiinni, se vaatii jo vähän poikkeuksellista oppimiskykyä.