joskus historian hämärässä kun olin yläasteella, jouduin kestämään muutaman tyypin taholta jatkuvaa tönimistä, tavaroiden vandalisointia, henkistä prässiä ym.. kaverit olivat "kovia" lätkäjunnuja ja tätä kesti 7-9 luokan ajan. Taisin muutaman kerran ottaa neniinkin, tosin annoin takaisinkin mutta 1 vs 3 matsit päättyivät aina huonosti.
No vajaa vuosi takaperin seisoin vakio irkkupubini tiskillä nauttimassa yhtä Kilkennyä, perjantain nyrkkeilytreeni oli takana, vain kotona suihkussa käyty ja suoraan baariin (eli Suomeksi otsassa ja naamassa vähän hiertymiä, rystyset punaisina ja hellinä)
Sattui eräs näistä kiusaajista olemaan vieressä, en ollut tyyppiä nähnyt varmaan 10 vuoteen. Se moikkasi ja sanoi että mehän oltiin samaan aikaan yläasteella. Totesin että niinhän me oltiin.. kysyi että mitä minulle kuuluu nykyään.
Vastailin kaverille (katselin alaspäin, kun oma varsi on 186 sentin korkeudessa nykyään ja tyyppi oli päätä lyhyempi) että hyvin tässä menee, kunnon duuni jne.. sitten sanoin että just tulin nyrkkeilytreeneistä, että olen kohta 12 vuotta matsannut ja valmentanut. Että sinähän tapasit tehdä mun yläasteajasta melkoista helvettiä.. tyyppi oli ihan hiljaa, katselin suoraan ja kauniisti hymyillen sanoin "oli mukava nähdä, voit olla varma että tapaamme vielä uudelleen"
Tyypin ilme "priceless"
Äh, enhän mä sille mitään tee, enkä oikeastaan edes uhannut, mutta olen varma että tyyppi mietti muutaman illan nukkumaan mennessä asiaa ja jatkossa kävelee kadun toiselle puolelle kun tulen vastaan.
