Kotiteollisuus

[lake79]

Uusi Emmauksen tiellä-sinkku tuli kuunneltua ja voi jeesus mitä skeidaa. Pakko se on kai luovuttaa nykykotarin suhteen, kun joka saatanan single on tätä helvetin radiopoppia ja lallattelua, eikä nykyiset "raskaat" biisitkään ole säväyttäneet aikoihin kuin korkeintaan jollain olankohautuksella ja "mjaa, ihan ok ehkä"-kommentilla. Kai tää nykymalli sitten myy hiton hyvin tai jotain, en tiedä. Kappale löytyy Spotifysta.

 

[UnenNukkuja]

Pakkohan tuo oli kuunnella. Pakko myös olla samaa mieltä tuosta radiopoppi-kommentista. Jos ei tuntisi Kotiteollisuuden tuotantoa, tuosta erästä pätkää jopa sietäisi. Mutta kun vuosia tuli kuunneltua joskus, niin ei, ei vain pysty...

 

[Jakke76]

Onhan Kotiteollisuus nykyään aivan täyttä SuomiPop paskaa. Ei enää se bändi jota aikoinaan kuuntelin. Nykyään lähes täyttä skeidaa.

 

[Joe Plop]

Ei se yhtään sen paskempaa ole kuin ennenkään. Tuolla konseptilla vaan tahtoo tulla ne samat piisit aina uudestaan eikä uudistumista juurikaan tapahdu. Siksi se ei enää nappaa kun ne "uudet" piisit on jo kuultu moneen kertaan.

 

[Pavlikovsky]

Kyllä lähes kaikki rock-yhtyeet pyrkivät uudistumaan jollain tapaa uransa aikana (paitsi toki AC/DC ja Motörhead), joten lienee luonnollista että yhtyeen tekemä musiikki saa uudenlaista särmää ja lähestymiskulmaa kuin ne 10-20 vuotta sitten tehdyt biisit. Toki en mä halua Kotiteollisuuden kuulostavan Jonne Aaronilta, mutta pahempaakin "tyylinmuutosta" on nähty rockin historiassa. Niin kuin Joe yllä sanoo niin Kotiteollisuus työskentelee raskaassa rockissaan melko kapealla, ei niin melodisella, sektorilla, jossa on luotetaan muutamiin musiikillisiin vankooihin kulmakiviin, joten sektorin rajalla oleminen kuulostanee tältä. Kyllä mäkin ihmettelin kun Maailmanlopun nimikkobiisi julkaistiin, että ei helvetti mitä iskelmäheviä, mutta levyllä tuo kuulostaa hyvältä ja ihan Kotiteollisuudelta vaikka riffi on vohkittu röyhkeasti The Cultilta. Ei nyt teilata vielä, mun mielestä "Helvetti Jäätyy" kuulosti juuri sellaiselta runttaukselta, joka livenä nostaa rajusti osakkeitaan.

 

[Ikävänkantaja]

Mielestäni Kotiteollisuus on sikäli merkillinen yhtye, että se on nykyisin lähinnä parodia 12 vuoden takaisesta itsestään.

Oikeastaan vain Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus on kyenyt Suomessa aiemmin vastaavaan, ja Viikate on valinnut saman suunnan.

 

[Joe Plop]

Niskalaukaus sentään ymmärsi lopettaa ajoissa...

 

[Ahar]

Makuasioita. Pidin kotiteollisuudesta ja Trio niskalaukaksesta jo 1900 -luvulla ja pidän edelleenkin. Viikate tuli kuvioihin 2000-luvun alussa, ja sekin toimii edelleen. Ehkä minussa on jotain vikaa, ja/tai sitten en ymmärrä musiikista mitään. Toisaalta siinä tapauksessa olen tyytyväinen siitä, että en ymmärrä musiikista mitään.

 

[lake79]

Niskalaukaus sentään ymmärsi lopettaa ajoissa...

Sama tuli mieleen kun biisiä kuuntelin. Mutta jos Kotiteollisuus tekee rahaa levyillä ja keikoilla, niin hölmöähän se olisi lopettaa. Toiset tykkää tästä radiopopista ja se on näkynyt myös porukassa keikoilla, miten se keikkayleisön yleiskuva on vaihtunut vuosien varrella.

 

[Kirjoittelija]

Kai tää nykymalli sitten myy hiton hyvin tai jotain, en tiedä. Kappale löytyy Spotifysta.

Minusta on täysin ymmärrettävää, ettei pitkällä viidettäkymmentä käyvä ukko jaksa enää karjua samaan malliin kuin bändin breikkaamisen aikoihin. Sikälihän tämä on ikävää, että laulajana Hynynen on surkea, mutta karjujana minusta varsin hyvä.

 

[lake79]

Minusta on täysin ymmärrettävää, ettei pitkällä viidettäkymmentä käyvä ukko jaksa enää karjua samaan malliin kuin bändin breikkaamisen aikoihin. Sikälihän tämä on ikävää, että laulajana Hynynen on surkea, mutta karjujana minusta varsin hyvä.

Sehän se Kotarin juttu on aina ollutkin + tää "tykitys" soittimilla. Aina tykännyt ja koskaan en kyllästy vanhaan Kotariin.

 

[Pavlikovsky]

Paljon on Kotiteollisuus saanut murskakritiikkiä siitä, että homma olisi nykyään varsinaista iskelmäheviä, mutta kai mussa on joku vikana koska tämä uusin Kruuna/Klaava putoaa mulle tosi hyvin. Yksi kitara ja ylipäätään jäsen lisää yhtyeeseen on raikastanut hommaa soitannollisesti ja sen kyllä kuulee. Yllättäviä ideoita ja melodisuutta uutukaiselta pystyy kuulemaan, Aaltosen kädenjälki kyllä kuuluu ja näkyy. Yhtye on monipuolistunut mukavasti ja tämä on vanhoille puritaaneille liikaa, sillä kuolleen kukan nimeähän Hynysen pitäisi nauhoittaa kerrasta toiseen hamaan loppuun saakka. Nyt on nopeampaa ja vähän raskaampaa raitaa mukana, mutta hitaammat sovitukset tasapainottavat kokonaisuutta liialliselta tasapaksuudelta. Kyllä tästä edelleen hien, vittuuntuneisuuden, kaljan ja naurun röhötyksen voi aistia, se tiedoksi tosifaneille. Tähän mennessä suosikit leiki kuollutta, kuoleman kurviin ja Kruuna/Klaava. Ostoon menee.

 

[Pavlikovsky]

Se piti vielä sanoa, että harmi ettei kokoelmakiekolle tehtyä "Helvetti jäätyy"-vetoa sisällytetty tälle levylle. Olisi kappaleena hyvin täydentänyt muun levyn biisiosastoa, mutta meneehän se näinkin. Lyriikat ovat tuttua Kotiteollisuutta, Hynystä on aina kiinnostanut isojen massojen tyhmyys ja sen voi tältäkin levyltä aistia. Tietynlaista sananeroutta tuokin.

 

[aceman81]

Äijät on neljävitosia, se näkyy ja kuuluu. Biisintekijä kyllästy biisintekoon vuosi takaperin ja Aaltosen ottaminen isommalle vastuulle nytkäytti hommaa eteenpäin. Sitten vissiin käsittelemättä jääneitä traumoja parisuhteiden päättymisestä.

Leiki kuollutta, Huomisen jatkot, Piru lukee raamattua....erityisesti silmille hyppäävät Kruuna/klaava, Itsemurhalentäjä, Laulu kuolleille ja Pakko on vain kuolla.

Melodioita on voinut tulla lisää, silti tuntuu että huumoria ei liiaksi viljellä. Tai sitten en osaa lukea rivien välistä. Enää.

Tekijöidensä näköinen levy. Aikansa näköinen levy. Mitään odotuksia ei oikeestaan ole muutamaan levyyn ole ollut, mutta aina sieltä tulee jotain hyvää. Joka muutaman kuuntelukerran/vuoden jälkeen avautuu. Se on kyllä totta että dynaamisia hittejä ei liikaa ole. Mutta näillä mennään. Ihan voisin fiilispohjalta 4/5 heittää.

 

[Pavlikovsky]

Jos paikkakunnalle sattuu pysähtymään Duo Kummitusjuna - niminen karavaani, niin kannattas mennä tsekkaamaan. Niin ja jos pitää Kotiteollisuuden tuotannosta ylipäätään. Kyseessä Hynysen ja Miitrin viritelmä, jossa ukot akustisesti vetävät uudempaa ja vanhempaa Kotiteollisuuden tuotantoa. Tarjolla toki myös vuoropuhelua yleisön kanssa ja pakolliset vyönalus-huumori. Kotiteollisuuden vahvuus korostuu tuossa mielestäni eli Hynysen synkeähkö lyriikka pääsee paremmin edukseen, kun sitä ei haudata turboahdetuilla särökitaroilla. Käyty katsomassa ja hyväksi todettu.

Yhtyeeltä muuten tulee uusi pitkäsoitto syksymmällä. Aaltosen tulo yhtyeeseen virallisena jäsenenä on potkinut Hynystä, Sinkkosta ja Hongistoakin eteenpäin, joten uutta raikkautta hommassa on nyt jos tuota adjektiivia voi tämän yhtyeen kohdalla käyttää. Kruuna/Klaava on oikeasti hyvä hevilevy, ei alkupään tuotannon veroinen, mutta aikuisten miesten murea ja taidokas teos särmineen ilman hienosteluja. Samaa odotan nytkin.

 

[pernaveikko]

Samaa odotan nytkin.

Olisiko jotain nimiä tai tubelinkkejä? Toistakymmentä kertaa nähty livenä, mutta nyt on syystä tai toisesta hieno bändi jäänyt unholaan. Koskaan ei kai ole liian myöhäistä hypätä takaisin kelkkaan.

 

[pernaveikko]

Jopas:

Kotiteollisuudesta elokuva - vetonaulana Hynysen hanuri | Dome.fi

 

[KingNothing]

Kotiteollisuus - Viinamäki - YouTube

tuossa on tulevan levyn eka lohkaisu. Musiikin osalta kuulostaa paremmalta ku aikoihin mutta sanat nyt on mitä on. Mutta parempaan suuntaan mielestäni menossa ku pari edellistä levyä.

 

[arvee]

Suomessa on ollut kotiteollisuusopistot Lahdessa, Jaakkimassa ja Wetterhof Hämeenlinnassa.
Kotiteollisuusopisto – Wikipedia

Kotiteollisuuteen liittyvää infoa, eiks je.

 

[UnenNukkuja]

Kotiteollisuus - Viinamäki - YouTube

tuossa on tulevan levyn eka lohkaisu. Musiikin osalta kuulostaa paremmalta ku aikoihin mutta sanat nyt on mitä on. Mutta parempaan suuntaan mielestäni menossa ku pari edellistä levyä.

Örinä-säkeistöt + melodinen kertsi tosiaan viittaa hieman positiivisemmin vanhoihin hyviin aikoihin. Lyriikat kyllä vähän niin ja näin, mutta tällä vedolla voisi odottaa jotain ihan ok tuotantoa.

 

[PataJaska]

Tässäkin on taas esimerkki, että kun pitäisi vain osata lopettaa ajoissa. Ei kait kukaan enää oikeasti odota näin väsyneeltä bändiltä mitään? Edellisistä melkein kokonaan onnistuneesta levystä on kulunut jo 11 vuotta (eli siis albumi 7), ja edellisestä aikuisten oikeasti hyvästä levystä jo 14 vuotta (Kuolleen Kukan Nimi). Ainakin kolme edellistä studiolevyä ovat täysin kuuntelukelvottomia vaikka promillejakin olisi veressä miten paljon, ja sitten taas esimerkiksi Iankaikkinen ja Ukonhauta ovat sellaisia, että poimimalla molemmista parhaat biisit saisi kasaan yhden tasoltaan ihan ok -levyn

Suomessa on vaikka kuinka paljon juuri tällaisia bändejä, jotka kitkuttelevat surkeiden levymyynti lukujen puristuksessa vuosikausia ihan henkitoreissaan ja unohdettuina. Etenkin niissä tilanteissa se on käsittämätöntä, kun kaikki kuitenkin näkevät, että juna meni jo kymmenen vuotta sitten..

 

[Pavlikovsky]

kun kaikki kuitenkin näkevät, että juna meni jo kymmenen vuotta sitten..

Kuka tykkää mistäkin, kuka äidistä ja kuka tyttärestä.

Melko vahvaa paaluttamista Patajaskalta yhtyeestä kuitenkin, joka on kerännyt kotimaan mittapuulla kohtalaisen hyvin mainetta (no mammonasta en tiedäkään sitten) ja jonka levymyynnit ovat olleet kuitenkin kansallisella tasolla ihan hyvällä tolalla + yleinen suosio keikkabookkauksista päätellen aina klubeista festareille. Lisäksi yhtye on kuitenkin luonut kannuksensa varsinkin uran alkuvaiheissa suoraviivaisella ja konstailettomalla hevillä kera kekseliäiden lyriikoiden, jota ei todellakaan voi pitää itsestäänselvyytenä jokaisen yhtyeen kohdalla. Vaikka välillä bändi on käynyt hitaammalla sen takia, että Hynysellä koetti tyhjyys kappaleiden säveltämisen ja luomisvimman suhteen, niin eteenpäin on kuitenkin menty ja Miitri Aaltosen mukaantulo on piristänyt koko hommaa monella tapaa niin soitannollisella kuin stagen ulkopuolisella sektorilla. Tästä Kruuna/Klaava - pitkäsoitto oli kuitenkin todiste, jossa oli jo Maailmanloppuun nähden erittäin hyvää yritystä. Viinamäki on sopivan rosoisena ja tymäkän jyräävänä biisinä steppi taas juurille tai ainakin alkuvuosien suuntaan, mistä hatunnosto yhtyeelle, mutta ilmeisesti siinäkin on nyt jotain vikaa. Kestokriitikoita ei hiljennä totutusti mitään, mutta sekin on ison ja puhuttelevan yhtyeen merkki, kun bändi kerää ympärilleen marisijoita ja sormen heristelijöitä kuinka pitäisi jo lopettaa ynnä muuta. Ymmärtäisin lopettamishömpytykset, jos Hynysen tilalle tulisi joku juntti Lappeenrannasta esittämään Hynystä Jounin todellisuudessa keskittyessä kirjallisuuteen.

Mutta haters gonna hate.

 

[PataJaska]

Mutta haters gonna hate.

En missään nimessä ole mikään "hater", en nyt toki silti myöskään mikään bändin hc-fani. Minulla on kuitenkin hyllyssä kaikki studiolevyt väliltä Tomusta Ja Tuhkasta-Ukonhauta (eli kuusi levyä, Sotakoirahan ei ole "oikea" levy). Tosin esimerkiksi Iankaikkisen ja Ukonhaudan ostin vasta ehkä kolme vuotta sitten jostain Anttilan "kolme CD:tä 15 eurolla" -kampajasta, mutta yhtä kaikki.. eli perspektiiviä on kuitenkin sanoa bändin musiikista ja sen kehityksestä tuo mitä sanoin

 

[alwahla]

Masentavaa huomata, kuinka paljon Hynysen julkinen persoona on muuttunut näiden vuosien aikana. Äijämäisyyttä saa etsiä, sillä tilalle on tullut nyhverö, joka päätti mennä vielä heivaamaan exänsä ja lastensa äidin jonkun näyttelijän vuoksi.

Pari uusinta albumia on mennyt kokonaan ohi, sillä en ole kokenut mitään tarvetta kuunnella niitä, sillä musiikillinen mahalasku on bändillä ollut tällä vuosikymmenellä todella jyrkkä. Iankaikkinen oli viimeinen KT:n albumi, joka toimi. Ukonhaudassa on muutama hyvä biisi, mutta loput ovat saman toistoa.

 

[UnenNukkuja]

Kotiteollisuudella pätee hieman samat dilemmat kuin lempibändilläni Viikatteella. Kuuntelijoissa vakkareita ovat nykyään varsinkin naiset. He käyvät keikan kuin keikan ja vastaanottavat ilolla uudetkin levyt. Haluavat hypettää näitä miehiä.

Ne alkuaikoina bändeihin perehtyneet herrat ovat pettyneet uusimpiin levyihin, mitkä molemmilla menee hieman "humppaosastoon", jolla saisi radiosoitantaa. Kotiteollisuus ei ole minun kuuntelulistallani ollut vuosikausiin. Biisien tarinat eivät enää yhtä vahvasti täytä mieltymystäni. Sen sijaan jos keikalle menisin ja kuulisin siellä biisin Satu Peikoista, olisin varmaan tippa linssissä. Siinä oli se jokin, mikä joskus upotti minut Kotiteollisuuden saloihin.