Kosketuksissa luonnon eläinten kanssa

[Alamummo]

Jonkun venäläisen kesäkissa, joka on potkastu pihalle ja tullut rajan yli Suomeen. Eikö tuo remppana kannattaisi loukuttaa ja viedä Korkeasaareen, ennen kuin kuolee pakkassäihin.

 

[Tadu]

Haminan mursu oli ja meni. Nyt Itä-Suomessa liikkuu 30 vuoden tauon jälkeen afrikkalainen kissapeto. Ihan leijonasta ei tällä kertaa ole kyse, vaan Joensuussa on riistakameraan jäänyt mitä todennäköisimmin servaali.

Korkeasaaresta kerrotaan, että servaali ei ole ihmiselle sen vaarallisempi kuin muutkaan kissaeläimet. Todennäköisesti tässä viitataan Suomen luonnosta löytyviin kissoihin, eli ilveksiin, sekä normaaleihin kotikissoihin - eikä viittaus pidä sisällään leijonia, tiikereitä, puumia tai leopardeja...

Riistakamerakuva erikoisesta kissaeläimestä hämmentää Pohjois-Karjalassa – asiantuntija epäilee afrikkalaiseksi servaaliksi

Pasi Kinnusen riistakamera tallensi torstaina kuvan kissaeläimestä, joka ei näytä suomalaiseen luontoon kuuluvalta. Epätavallisesta havainnosta kertoi ensimmäisenä sanomalehti Karjalainen.

yle.fi

Minkä joensuulainen riistakamera todellisuudessa tallensi? Eläinlääkäri epäilee hybridiksi

Valvontaeläinlääkärin mukaan Joensuun alueella asuvalla henkilöllä on lemmikkinä savannah-kissoja. Hän epäilee, että Joensuun Niittylahdessa havaittu eksoottinen kissaeläin ei ole aito servaali, vaan risteytys, eli hybridi.

www.is.fi

Todennäköisesti vain puoliksi servaali, eli kotikissan ja servaalin sekoitus, joita joku paikallinen pitää lemmikkeinä.

 

[Sistis]

Minkä joensuulainen riistakamera todellisuudessa tallensi? Eläinlääkäri epäilee hybridiksi

Valvontaeläinlääkärin mukaan Joensuun alueella asuvalla henkilöllä on lemmikkinä savannah-kissoja. Hän epäilee, että Joensuun Niittylahdessa havaittu eksoottinen kissaeläin ei ole aito servaali, vaan risteytys, eli hybridi.

www.is.fi

Todennäköisesti vain puoliksi servaali, eli kotikissan ja servaalin sekoitus, joita joku paikallinen pitää lemmikkeinä.

Sama tuli vastaan, ja jo eilen pohdin tuotakin vaihtoehtoa, kun luin noista "Savannah"-nimeä kantavista "kissoista".

Kielletty laji nykyään, mutta ilmeisesti lemmikkinä saa pitää "luonnolliseen kuolemaan" asti, jos kyse on ennen lain voimaantuloa hankitusta yksilöstä.

 

[Arnold]

Pari päivää sitten tuli bongattua metso eukkonsa kera. Autosta käsin turvallisesti, mutta jämerän näköinen otus.

 

[pettter]

Hitto noi taimenet säikäyttää krapulaista. Polskekin kuin ihminen olisi tippunut.

Syksy saa, minä en.

 

[Soutukorva]

Avin tarkastajat yllättivät Sulo Karjalaisen: Aina-karhunpentu löytyi häkkiloukusta eläintarhan tunkkaisesta varastosta

En nyt keksinyt muutakaan ketjua. Jonkun aikaa mietin mielessäni tätä keissiä. Tuntui hieman ajojahdilta vanhan miehen työtä kohtaan, mutta tämä viimeinen kertoo kyllä toista. Pieni karhu joutui kovin pienessä häkissä aikansa viettämään. Harmillinen tapaus.

 

[Alamummo]

Ei harmillinen tapaus vaan eläinrääkkäystä. Hyvä, että äijän tekemisiin on vihdoin havahduttu.

 

[Raid76]

Ei harmillinen tapaus vaan eläinrääkkäystä. Hyvä, että äijän tekemisiin on vihdoin havahduttu.

Olen käynyt tuolla kahdesti. Mitään olennaisesti erilaista ei esim. karhujen olosuhteissa ollut versus Ähtärin eläinpuisto, puhumattakaan vaikkapa Ranuan vastaava. Jälkimmäinen voitaisiin vaikka lakkauttaa, ellei joku satsaa siihen miljoonia. Sielläpä ei pahemmin tarkastajia käy?

Aika haastavaa on Kuusamossa ollut luonnonvaraisten suurpetojen hoidossa, se on selvä. Aina-karhulla oli kaiketi muunlaistakin oleskelua kuin pienessä häkissä oloa. En puolusta millään lailla eläinrääkkäystä, mutta ei meidän eläinpuistoissakaan esim. karhujen elämä ole juurikaan enemmän virikkeitä tarjoavaa, mitä se on/oli Kuusamossa.

Kuusamo kun lyödään nurin, ei taida juuri olla pedoille sen jälkeen paikkaa.

 

[Bruno]

Peuroja näkee nykyään melkein päivittäin. Kanta on melkoinen ainakin Uudenmaan ja Kanta-Hämeen alueella. Olen nähnyt peuran Helsinki-Vantaan lentoaseman nurkilla useampaankin otteeseen.
Tänään isokokoinen kettu jolkotteli tien ylitse ajellessani töihin neljän aikaan aamuyöstä.

 

[valkeaori]

Peuroja näkee nykyään melkein päivittäin. Kanta on melkoinen ainakin Uudenmaan ja Kanta-Hämeen alueella. Olen nähnyt peuran Helsinki-Vantaan lentoaseman nurkilla useampaankin otteeseen.
Tänään isokokoinen kettu jolkotteli tien ylitse ajellessani töihin neljän aikaan aamuyöstä.

Voisi olla jo aika lopettaa noiden syöttäminen ja kannan kasvattaminen metsästäjien toimesta. Alla Hesarin artikkeli aiheeseen liittyen ja muutama lainaus tekstistä.

HS Ympäristö | ”Aivan järjetöntä hommaa” – Suomeen tuotiin Amerikasta vieraslaji, jolle metsästäjät kantavat ruokaa miljoonia kiloja vuosittain

Metsästäjät päättävät paljolti siitä, montako peuraa Suomessa laukkaa. He ruokkivat valkohäntäpeuraa joka vuosi 17 miljoonalla kilolla ihmisten kasvattamaa ruokaa.

www.hs.fi

"Luken vuonna 2020 Suomen metsästäjille tekemän kyselyn mukaan keskimääräinen ruokkija vie peuroille 600 kiloa syötävää vuodessa. Viidennes vastaajista ruokki eläimiä yli tuhannella kilolla.

Kyselyyn perustuen tutkijat laskevat, että yhteensä valkohäntäpeuroille tarjotaan 17,6 miljoonaa kiloa ihmisen kasvattamaa ruokaa vuodessa.

"Se on järkyttävä määrä. Aivan järjetöntä hommaa, kun peuroja pitäisi samaan aikaan voimakkaasti vähentää", sanoo metsäeläintieteen emeritusprofessori, Luken vieraileva asiantuntija Heikki Henttonen."

”On surkuhupaisaa, että metsästäjät mainostavat suurta työmääräänsä peurakannan vähentämisessä samaan aikaan, kun eläimiä ruokitaan täydellä teholla.”


Artikkelissa on aika hyvin avattu tuota peurojen syöttämisen ja ruokintapaikalle ampumisen älyttömyyttä. Samaan aikaa esimerkiksi rauhoitettuja Ilveksiä metsästetään heikosti perustelluilla poikkeusluvilla huvin vuoksi, vaikka siinä olisi luontainen peurojen saalistaja.

 

[Arnold]

Avin tarkastajat yllättivät Sulo Karjalaisen: Aina-karhunpentu löytyi häkkiloukusta eläintarhan tunkkaisesta varastosta

En nyt keksinyt muutakaan ketjua. Jonkun aikaa mietin mielessäni tätä keissiä. Tuntui hieman ajojahdilta vanhan miehen työtä kohtaan, mutta tämä viimeinen kertoo kyllä toista. Pieni karhu joutui kovin pienessä häkissä aikansa viettämään. Harmillinen tapaus.

Kyseinen video on kuvattu toukokuussa. Ottakaapa se huomioon. Taitaa olla osittain espoolaisten elokapinalaisten ajojahti.

Eivät karhut metsässäkään harjaa sähköhammasharjalla suukalustoaan.

 

[Vesuri]

Voisi olla jo aika lopettaa noiden syöttäminen ja kannan kasvattaminen metsästäjien toimesta. Alla Hesarin artikkeli aiheeseen liittyen ja muutama lainaus tekstistä.

HS Ympäristö | ”Aivan järjetöntä hommaa” – Suomeen tuotiin Amerikasta vieraslaji, jolle metsästäjät kantavat ruokaa miljoonia kiloja vuosittain

Metsästäjät päättävät paljolti siitä, montako peuraa Suomessa laukkaa. He ruokkivat valkohäntäpeuraa joka vuosi 17 miljoonalla kilolla ihmisten kasvattamaa ruokaa.

www.hs.fi

"Luken vuonna 2020 Suomen metsästäjille tekemän kyselyn mukaan keskimääräinen ruokkija vie peuroille 600 kiloa syötävää vuodessa. Viidennes vastaajista ruokki eläimiä yli tuhannella kilolla.

Kyselyyn perustuen tutkijat laskevat, että yhteensä valkohäntäpeuroille tarjotaan 17,6 miljoonaa kiloa ihmisen kasvattamaa ruokaa vuodessa.

"Se on järkyttävä määrä. Aivan järjetöntä hommaa, kun peuroja pitäisi samaan aikaan voimakkaasti vähentää", sanoo metsäeläintieteen emeritusprofessori, Luken vieraileva asiantuntija Heikki Henttonen."

”On surkuhupaisaa, että metsästäjät mainostavat suurta työmääräänsä peurakannan vähentämisessä samaan aikaan, kun eläimiä ruokitaan täydellä teholla.”


Artikkelissa on aika hyvin avattu tuota peurojen syöttämisen ja ruokintapaikalle ampumisen älyttömyyttä. Samaan aikaa esimerkiksi rauhoitettuja Ilveksiä metsästetään heikosti perustelluilla poikkeusluvilla huvin vuoksi, vaikka siinä olisi luontainen peurojen saalistaja.

Tuo ruokkiminen näkyy täällä kotikulmillakin pohjoisella Pirkanmaalla. Aivan lähiseudulla törmännyt sienestysreissuilla useampaan ruokintapaikkaan joiden yhteydessä kyttäyskoju. Seurauksena näkee alueella peuroja päivittäin kun aikaisemmin näki yhden tai kaksi vuosittain jos sitäkään. Onneksi alueella on vahva ilveskanta joka pitää peurakantaa jollain lailla kurissa.

 

[Wiljami]

Voisi olla jo aika lopettaa noiden syöttäminen ja kannan kasvattaminen metsästäjien toimesta. Alla Hesarin artikkeli aiheeseen liittyen ja muutama lainaus tekstistä.

HS Ympäristö | ”Aivan järjetöntä hommaa” – Suomeen tuotiin Amerikasta vieraslaji, jolle metsästäjät kantavat ruokaa miljoonia kiloja vuosittain

Metsästäjät päättävät paljolti siitä, montako peuraa Suomessa laukkaa. He ruokkivat valkohäntäpeuraa joka vuosi 17 miljoonalla kilolla ihmisten kasvattamaa ruokaa.

www.hs.fi

"Luken vuonna 2020 Suomen metsästäjille tekemän kyselyn mukaan keskimääräinen ruokkija vie peuroille 600 kiloa syötävää vuodessa. Viidennes vastaajista ruokki eläimiä yli tuhannella kilolla.

Kyselyyn perustuen tutkijat laskevat, että yhteensä valkohäntäpeuroille tarjotaan 17,6 miljoonaa kiloa ihmisen kasvattamaa ruokaa vuodessa.

"Se on järkyttävä määrä. Aivan järjetöntä hommaa, kun peuroja pitäisi samaan aikaan voimakkaasti vähentää", sanoo metsäeläintieteen emeritusprofessori, Luken vieraileva asiantuntija Heikki Henttonen."

”On surkuhupaisaa, että metsästäjät mainostavat suurta työmääräänsä peurakannan vähentämisessä samaan aikaan, kun eläimiä ruokitaan täydellä teholla.”


Artikkelissa on aika hyvin avattu tuota peurojen syöttämisen ja ruokintapaikalle ampumisen älyttömyyttä. Samaan aikaa esimerkiksi rauhoitettuja Ilveksiä metsästetään heikosti perustelluilla poikkeusluvilla huvin vuoksi, vaikka siinä olisi luontainen peurojen saalistaja.

Metsästyskulttuurissa on kyllä korjattavaa näiden sankarien kohdalla ketkä järjestävät ruokittujen eläinten teurastajaisia elämysmatkailuna. Samaa touhua vesilintujen ruokinnan ja lahtaamisen kanssa. Moraalisen arveluttavuuden päälle tuossa on selvä tautiriskin kasvaminen kun luonnon eläimiä koulutetaan kerääntymään luonnottoman suurina laumoina ruokintapaikoille. Sorsalintujen tapauksessa sitten lisähauskana että saalistettavien lajien ohessa myös uhanalaiset kärsivät tuosta suoraan.

En metsästjänä kuvittelisi myöskään että pullasorsan tai -peuran ampuminen ruokintapaikalla olisi saalistuskokemuksen hakuun maksimaalisesti vastaava elämys.

 

[Kilgore Trout]

Tuo ruokkiminen näkyy täällä kotikulmillakin pohjoisella Pirkanmaalla. Aivan lähiseudulla törmännyt sienestysreissuilla useampaan ruokintapaikkaan joiden yhteydessä kyttäyskoju. Seurauksena näkee alueella peuroja päivittäin kun aikaisemmin näki yhden tai kaksi vuosittain jos sitäkään. Onneksi alueella on vahva ilveskanta joka pitää peurakantaa jollain lailla kurissa.

Hyvä ilvekset!

Tästä on Keskustorille alle 10 km, mutta luonto pyrkii iholle koko ajan. Peurat käyvät pihassa syömässä vihannekset ja muut istutukset sikäli mikäli ne ovat rusakoilta säästyneet. Harakat tekevät pelotta pesänsä kirsikkapuuhun ja varisten pakoetäisyys on alle 3 metriä. Kansakoulussa minulle opetettiin, että se on 30 metriä.
Toisaalta siihen aikaan kaikilla oli ilmakot, joilla oli toki kielletty ampumasta lintuja.

 

[444]

Tuli reilu kaksi viikkoa sitten otettua kosketusta peuran kanssa tiellä #25 Nurmijärven ja Vihdin rajaseudulla. Johtotähden keula viittä vaille lunastukseen, vaikka onneksi taisi olla metsäkauris tai kuusipeura eikä lentänyt lasille asti. Pysäyttävä kokemus silti, kun koko perhe oli kyydissä.

 

[rpeez]

Nykyään tuntuu, että monet eläimet on hoksanneet parhaimman paikan elää olevan asutuskeskuksien liepeillä. Metsästäjät ei ammu siellä, ja siksi meidän piha tuntuu olevan esim kauriiden ja kettujen suosiossa.

Yksi päivä hain postia postilaatikolta, kävelin kohti taloa ja huomasin että autotallin vieressä istuu hyväkuntoisen näköinen kettu kaikessa rauhassa ja katselee touhujani vajaan 20 metrin päästä. Aloin juttelemaan sille, ja kettu katselee muttei osaa puhua takaisin. Piti oikein testata kuinka lähelle päästää, oliskohan 15 metrin kohdalla hyppäsi neljälle jalalle. Lähdin sisään siinä vaiheessa, sillä jätän ketun rauhaan. Toivon että se pitää jyrsijät kurissa jatkossa, koska kissamme alkaa olemaan viittä vajaa valmis kuopattavaksi, niisk.

Viime kesänä lähistöllä asuva nuoli/tuulihaukka, en muista kumpi se on, tappeli harakoiden kanssa pihallamme useita kertoja. V-mästä porukkaa nuo varikset ja harakat petolinnuille, käyvät porukalla niiden kimppuun.

 

[Fordél]

Nykyään tuntuu, että monet eläimet on hoksanneet parhaimman paikan elää olevan asutuskeskuksien liepeillä. Metsästäjät ei ammu siellä, ja siksi meidän piha tuntuu olevan esim kauriiden ja kettujen suosiossa.

Kyllä, näinhän sitä on tapahtunut. Ja ihmisten lähellä on turvassa myös monilta pedoilta ja muilta eläimiltä.

 

[Sistis]

Kyllä, näinhän sitä on tapahtunut. Ja ihmisten lähellä on turvassa myös monilta pedoilta ja muilta eläimiltä.

Näin se menee. Toisaalta kyllä ne pedotkin tulevat yllättävän lähelle ihmisasutusta, jos niiden ruoka suuntaa sinne. Vanhempani asuvat muutaman tuhannen asukkaan taajaman laidalla. Peuroja on ollut siellä iät ja ajat. Joitain vuosia sitten ilvekset tulivat ja söivät peurat käytännössä kokonaan tuolta alueelta. Sen jälkeen kun niiltä loppui ruoka, ne ryhtyivät viemään kissoja ja koiria ihmisten pihoilta. Vanhempieni pihalta lähimmät jäljet olivat muistaakseni ihan viidenkymmenen metrin päästä. He eivät enää uskaltaneet päästää koiraa yksin pihalle aitaukseen.

Sittemmin ilvekset ovat poistuneet ja peuroja on tullut alueelle takaisin. Vanhempien koira on siirtynyt jo ajasta iäisyyteen, mutta tilalla on uusi tulokas, joka kyllä ulkoilee pihalla itsekseen, mutta vain valoisalla ajalla.

Itse asun pienen kaupungin keskustan laitamilla. Peuroja tällä alueella pyörii kovastikin. Kun tulin pikkujouluista reilu viikko sitten myöhään yöllä, kuljin hiljaisen omakotitaloalueen halki. Yhtäkkiä kaksi peuraa tuli eräästä pihasta ja tuijotimme toisiamme ehkä viidentoista metrin päästä pitkän tovin. Nuo jatkoivat sitten matkaansa rauhallisesti, ja niin tein minäkin. Tässä meidän rivitalon pihalla on naapurin mukaan ollut kerran kuuden yksilön lauma.

Kun viime talvena kävelin varhaisena aamuna bussille, epäilen nähneeni ilveksen. Se juoksi kovaa vauhtia kauempana jalkakäytävää pitkin ja hyppäsi siitä kohti metsää vievälle polulle. Katulamppujen valossa sen väritys ja koko tuntuivat täsmäävät, mutta valitettavasti näköreitillä oli tien pinnanmuodot ja lumikasan vuoksi näköesteitä, joten kunnolla en tuota nähnyt, ja esimerkiksi liikkeestä en saanut hyvää havaintoa.

Sinänsä mikään ihme tuo ei olisi. Tuossa vieressä alkaa laaja metsäalue, jossa noilla on tilaa kulkea. Karhu on kuulemma joitain vuosia sitten liikkunut varsin lähellä tuota paikkaa.

 

[444]

Iltaisella kävelyllä läheisessä saaressa tuli bongattua ilveksen jäljet. Siinä se oli tassutellut tuoreella lumella ja pakastuva ilma oli sitten jäädyttänyt jäljet siihen. Jonkin matkaa oli kulkenut tietä pitkin ja siitä loikannut aika vauhdilla pellon puolelle, päätellen siitä millä etäisyydellä jäljet tuosta eteenpäin olivat. Liekö maukasta peura- tai pupupaistia ollut kiikarissa. Ruoka niiltä ei kyllä täällä seudulla kesken lopu. Kettuja täällä on paljon enemmän, että josko se selittäisi ilvesten puutetta. Jostain luin, että eivät oikein viihdy samoilla apajilla.

 

[Sistis]

Kettuja täällä on paljon enemmän, että josko se selittäisi ilvesten puutetta. Jostain luin, että eivät oikein viihdy samoilla apajilla.

Wikipedian mukaan pikemminkin toisinpäin. Ilves pyrkii järjestelmällisesti tappamaan reviirillään olevat pienemmät pedot, mukaan lukien ketut. Tarkoituksena on vähentää kilpailua saaliaeläimistä.

Eli kettujen runsas esiintyminen kielii siitä, että alueella ei ole ilveksen reviiriä.

 

[444]

Wikipedian mukaan pikemminkin toisinpäin. Ilves pyrkii järjestelmällisesti tappamaan reviirillään olevat pienemmät pedot, mukaan lukien ketut. Tarkoituksena on vähentää kilpailua saaliaeläimistä.

Eli kettujen runsas esiintyminen kielii siitä, että alueella ei ole ilveksen reviiriä.

Ai se meni noin päin. Seison korjattuna. Viime talvena näkyi ilveen jälkiä talon takana töröttävän mäennyppylän toispual, oliskohan linnuntietä kolmisen kilometriä eiliseltä paikalta. Voisikohan olla sama katti? Ei mitään käsitystä, minkä kokoisella alueella yksittäiset moiset otukset kuljeksivat.

Harmi, etten ole koskaan nähnyt tuollaista hyvältä etäisyydeltä. Joskus ilves kipitti maantien yli Nurmijärvellä (lähellä sitä paikkaa, jossa n. vuotta myöhemmin ajoin peurakolarin), sen verran kaukana, ettei liian selvästi nähnyt, mutta kuitenkin niin läheltä, että tunnistin rakenteesta ja kulkemisesta kissaeläimeksi ja vantteruutensa perusteella joksikin muuksi kuin kotikissaksi. Ja täällä kun ei samankokoisia elukoita kovin montaa sorttia ole, niin uskottelen yhä itselleni sen olleen ilves.

 

[Vepe21]

Viereisessä puistikossa tuli nähtyä viisi metsäkaurista. Yleensä niitä näkyy kyllä tuolla Keimolan pelloilla eikä täällä asuinalueen puolella. Matka niillä jatkui latupohjaa pitkin etelään.

 

[Andi]

Ai se meni noin päin. Seison korjattuna. Viime talvena näkyi ilveen jälkiä talon takana töröttävän mäennyppylän toispual, oliskohan linnuntietä kolmisen kilometriä eiliseltä paikalta. Voisikohan olla sama katti? Ei mitään käsitystä, minkä kokoisella alueella yksittäiset moiset otukset kuljeksivat.

Harmi, etten ole koskaan nähnyt tuollaista hyvältä etäisyydeltä. Joskus ilves kipitti maantien yli Nurmijärvellä (lähellä sitä paikkaa, jossa n. vuotta myöhemmin ajoin peurakolarin), sen verran kaukana, ettei liian selvästi nähnyt, mutta kuitenkin niin läheltä, että tunnistin rakenteesta ja kulkemisesta kissaeläimeksi ja vantteruutensa perusteella joksikin muuksi kuin kotikissaksi. Ja täällä kun ei samankokoisia elukoita kovin montaa sorttia ole, niin uskottelen yhä itselleni sen olleen ilves.

Hyvin voi olla sama Ilves. Kyllä ne aikamoisia lenkkejä heittävät. Lumella kannattaa katsoa ilveksen jälkiä aina tarkasti läheltä. Hyvällä tuurilla löytää pennun jäljen nimittäin suoraan siitä emän jäljen päältä. Osaavat aika hyvin tuon taktiikan.

Viereisessä puistikossa tuli nähtyä viisi metsäkaurista. Yleensä niitä näkyy kyllä tuolla Keimolan pelloilla eikä täällä asuinalueen puolella. Matka niillä jatkui latupohjaa pitkin etelään.

Tuossa Jumbon kulmillahan niitä pyörii jatkuvasti myös. Sopivasti puskia ja niittyä siinä veromiehen/koivuhaan kohdalla ja toisella puolen kehää myös, että usein siinäkin niitä näkee.

 

[Siivu]

Kuulin eilen iltapäivällä pihalla kaukaa vuosien takaa etäisesti tutun "krii-krii-krii" -huudon ja jäin katselemaan, mistä ääni mahtoi tulla. Palokärkihän se oli laskeutunut pienen lehtometsän nurkille ja pöyhi siellä pitkällä nokallaan maata. Varikset olivat bonganneet saman ja tulivat oikein porukalla raakkumaan viereisen puun oksille muukalaista.

Taisi tykästyä metsikköön, kun nyt aamulla kuului erilainen "kviiiiii" -laulu, jota ilmeisesti tykkää viljellä kun kiipeilee rummuttelemassa puita ja sieltähän tuo epeli taas löytyi korkean koivun rungosta.

Komea lintu, eikä ainakaan täällä taajama-alueella järin tuttu vieras. Edellisen kerran olen tainnut nähdä palokärjen kymmenisen vuotta sitten metsäisen golf-väylän laidalla.

 

[Sistis]

Komea lintu, eikä ainakaan täällä taajama-alueella järin tuttu vieras. Edellisen kerran olen tainnut nähdä palokärjen kymmenisen vuotta sitten metsäisen golf-väylän laidalla.

Palokärki on hieno lintu. Jotenkin jopa aavemainen. En yhtään ihmettele, että vanha kansa on pitänyt tuota jonkinlaisena onnettomuuden tuojana. Etenkin se naukuva kutsuääni... "Kjiiiiiiiiiiii...."

Kyllä noita aina välillä näkee ihan taajama-alueellakin, etenkin jos on vähänkin enemmän metsää lähellä. Itse asun kaupungin laitamilla asuinalueella, jossa on paljon rivi- ja omakotitaloa. Mutta ihan vierestä lähtee laaja metsäalue. Kerran heräsimme aikaisin aamulla, kun palokärki lensi äänestä päätellen talomme yli päästäen myös jokseenkin aavemaista kri-kri-kri-kri... -lentoääntään. Yhden kerran muistan, kun pyöräilin asuinalueemme pitkää ja melko leveää valtaväylää pitkin. Yhtäkkiä näin, kuinka vastaan lensi iso ja musta lintu korkeudeltaan aaltoilevaa lentorataa. Palokärkihän se siinä, jokseenkin matalalla. Hyödynsi kai siirtyessään ihmisen tekemään melko esteetöntä väylää.