Haminan mursu oli ja meni. Nyt Itä-Suomessa liikkuu 30 vuoden tauon jälkeen afrikkalainen kissapeto. Ihan leijonasta ei tällä kertaa ole kyse, vaan Joensuussa on riistakameraan jäänyt mitä todennäköisimmin servaali.
Korkeasaaresta kerrotaan, että servaali ei ole ihmiselle sen vaarallisempi kuin muutkaan kissaeläimet. Todennäköisesti tässä viitataan Suomen luonnosta löytyviin kissoihin, eli ilveksiin, sekä normaaleihin kotikissoihin - eikä viittaus pidä sisällään leijonia, tiikereitä, puumia tai leopardeja...
Riistakamerakuva erikoisesta kissaeläimestä hämmentää Pohjois-Karjalassa – asiantuntija epäilee afrikkalaiseksi servaaliksi
Pasi Kinnusen riistakamera tallensi torstaina kuvan kissaeläimestä, joka ei näytä suomalaiseen luontoon kuuluvalta. Epätavallisesta havainnosta kertoi ensimmäisenä sanomalehti Karjalainen.yle.fi
Minkä joensuulainen riistakamera todellisuudessa tallensi? Eläinlääkäri epäilee hybridiksi
Valvontaeläinlääkärin mukaan Joensuun alueella asuvalla henkilöllä on lemmikkinä savannah-kissoja. Hän epäilee, että Joensuun Niittylahdessa havaittu eksoottinen kissaeläin ei ole aito servaali, vaan risteytys, eli hybridi.www.is.fi
Todennäköisesti vain puoliksi servaali, eli kotikissan ja servaalin sekoitus, joita joku paikallinen pitää lemmikkeinä.
Olen käynyt tuolla kahdesti. Mitään olennaisesti erilaista ei esim. karhujen olosuhteissa ollut versus Ähtärin eläinpuisto, puhumattakaan vaikkapa Ranuan vastaava. Jälkimmäinen voitaisiin vaikka lakkauttaa, ellei joku satsaa siihen miljoonia. Sielläpä ei pahemmin tarkastajia käy?Ei harmillinen tapaus vaan eläinrääkkäystä. Hyvä, että äijän tekemisiin on vihdoin havahduttu.
Voisi olla jo aika lopettaa noiden syöttäminen ja kannan kasvattaminen metsästäjien toimesta. Alla Hesarin artikkeli aiheeseen liittyen ja muutama lainaus tekstistä.Peuroja näkee nykyään melkein päivittäin. Kanta on melkoinen ainakin Uudenmaan ja Kanta-Hämeen alueella. Olen nähnyt peuran Helsinki-Vantaan lentoaseman nurkilla useampaankin otteeseen.
Tänään isokokoinen kettu jolkotteli tien ylitse ajellessani töihin neljän aikaan aamuyöstä.
Avin tarkastajat yllättivät Sulo Karjalaisen: Aina-karhunpentu löytyi häkkiloukusta eläintarhan tunkkaisesta varastosta
En nyt keksinyt muutakaan ketjua. Jonkun aikaa mietin mielessäni tätä keissiä. Tuntui hieman ajojahdilta vanhan miehen työtä kohtaan, mutta tämä viimeinen kertoo kyllä toista. Pieni karhu joutui kovin pienessä häkissä aikansa viettämään. Harmillinen tapaus.
Tuo ruokkiminen näkyy täällä kotikulmillakin pohjoisella Pirkanmaalla. Aivan lähiseudulla törmännyt sienestysreissuilla useampaan ruokintapaikkaan joiden yhteydessä kyttäyskoju. Seurauksena näkee alueella peuroja päivittäin kun aikaisemmin näki yhden tai kaksi vuosittain jos sitäkään. Onneksi alueella on vahva ilveskanta joka pitää peurakantaa jollain lailla kurissa.Voisi olla jo aika lopettaa noiden syöttäminen ja kannan kasvattaminen metsästäjien toimesta. Alla Hesarin artikkeli aiheeseen liittyen ja muutama lainaus tekstistä.
HS Ympäristö | ”Aivan järjetöntä hommaa” – Suomeen tuotiin Amerikasta vieraslaji, jolle metsästäjät kantavat ruokaa miljoonia kiloja vuosittain
Metsästäjät päättävät paljolti siitä, montako peuraa Suomessa laukkaa. He ruokkivat valkohäntäpeuraa joka vuosi 17 miljoonalla kilolla ihmisten kasvattamaa ruokaa.www.hs.fi
"Luken vuonna 2020 Suomen metsästäjille tekemän kyselyn mukaan keskimääräinen ruokkija vie peuroille 600 kiloa syötävää vuodessa. Viidennes vastaajista ruokki eläimiä yli tuhannella kilolla.
Kyselyyn perustuen tutkijat laskevat, että yhteensä valkohäntäpeuroille tarjotaan 17,6 miljoonaa kiloa ihmisen kasvattamaa ruokaa vuodessa.
"Se on järkyttävä määrä. Aivan järjetöntä hommaa, kun peuroja pitäisi samaan aikaan voimakkaasti vähentää", sanoo metsäeläintieteen emeritusprofessori, Luken vieraileva asiantuntija Heikki Henttonen."
”On surkuhupaisaa, että metsästäjät mainostavat suurta työmääräänsä peurakannan vähentämisessä samaan aikaan, kun eläimiä ruokitaan täydellä teholla.”
Artikkelissa on aika hyvin avattu tuota peurojen syöttämisen ja ruokintapaikalle ampumisen älyttömyyttä. Samaan aikaa esimerkiksi rauhoitettuja Ilveksiä metsästetään heikosti perustelluilla poikkeusluvilla huvin vuoksi, vaikka siinä olisi luontainen peurojen saalistaja.
Metsästyskulttuurissa on kyllä korjattavaa näiden sankarien kohdalla ketkä järjestävät ruokittujen eläinten teurastajaisia elämysmatkailuna. Samaa touhua vesilintujen ruokinnan ja lahtaamisen kanssa. Moraalisen arveluttavuuden päälle tuossa on selvä tautiriskin kasvaminen kun luonnon eläimiä koulutetaan kerääntymään luonnottoman suurina laumoina ruokintapaikoille. Sorsalintujen tapauksessa sitten lisähauskana että saalistettavien lajien ohessa myös uhanalaiset kärsivät tuosta suoraan.Voisi olla jo aika lopettaa noiden syöttäminen ja kannan kasvattaminen metsästäjien toimesta. Alla Hesarin artikkeli aiheeseen liittyen ja muutama lainaus tekstistä.
HS Ympäristö | ”Aivan järjetöntä hommaa” – Suomeen tuotiin Amerikasta vieraslaji, jolle metsästäjät kantavat ruokaa miljoonia kiloja vuosittain
Metsästäjät päättävät paljolti siitä, montako peuraa Suomessa laukkaa. He ruokkivat valkohäntäpeuraa joka vuosi 17 miljoonalla kilolla ihmisten kasvattamaa ruokaa.www.hs.fi
"Luken vuonna 2020 Suomen metsästäjille tekemän kyselyn mukaan keskimääräinen ruokkija vie peuroille 600 kiloa syötävää vuodessa. Viidennes vastaajista ruokki eläimiä yli tuhannella kilolla.
Kyselyyn perustuen tutkijat laskevat, että yhteensä valkohäntäpeuroille tarjotaan 17,6 miljoonaa kiloa ihmisen kasvattamaa ruokaa vuodessa.
"Se on järkyttävä määrä. Aivan järjetöntä hommaa, kun peuroja pitäisi samaan aikaan voimakkaasti vähentää", sanoo metsäeläintieteen emeritusprofessori, Luken vieraileva asiantuntija Heikki Henttonen."
”On surkuhupaisaa, että metsästäjät mainostavat suurta työmääräänsä peurakannan vähentämisessä samaan aikaan, kun eläimiä ruokitaan täydellä teholla.”
Artikkelissa on aika hyvin avattu tuota peurojen syöttämisen ja ruokintapaikalle ampumisen älyttömyyttä. Samaan aikaa esimerkiksi rauhoitettuja Ilveksiä metsästetään heikosti perustelluilla poikkeusluvilla huvin vuoksi, vaikka siinä olisi luontainen peurojen saalistaja.
Hyvä ilvekset!Tuo ruokkiminen näkyy täällä kotikulmillakin pohjoisella Pirkanmaalla. Aivan lähiseudulla törmännyt sienestysreissuilla useampaan ruokintapaikkaan joiden yhteydessä kyttäyskoju. Seurauksena näkee alueella peuroja päivittäin kun aikaisemmin näki yhden tai kaksi vuosittain jos sitäkään. Onneksi alueella on vahva ilveskanta joka pitää peurakantaa jollain lailla kurissa.
Kyllä, näinhän sitä on tapahtunut. Ja ihmisten lähellä on turvassa myös monilta pedoilta ja muilta eläimiltä.Nykyään tuntuu, että monet eläimet on hoksanneet parhaimman paikan elää olevan asutuskeskuksien liepeillä. Metsästäjät ei ammu siellä, ja siksi meidän piha tuntuu olevan esim kauriiden ja kettujen suosiossa.
Kyllä, näinhän sitä on tapahtunut. Ja ihmisten lähellä on turvassa myös monilta pedoilta ja muilta eläimiltä.
Kettuja täällä on paljon enemmän, että josko se selittäisi ilvesten puutetta. Jostain luin, että eivät oikein viihdy samoilla apajilla.
Ai se meni noin päin. Seison korjattuna. Viime talvena näkyi ilveen jälkiä talon takana töröttävän mäennyppylän toispual, oliskohan linnuntietä kolmisen kilometriä eiliseltä paikalta. Voisikohan olla sama katti? Ei mitään käsitystä, minkä kokoisella alueella yksittäiset moiset otukset kuljeksivat.Wikipedian mukaan pikemminkin toisinpäin. Ilves pyrkii järjestelmällisesti tappamaan reviirillään olevat pienemmät pedot, mukaan lukien ketut. Tarkoituksena on vähentää kilpailua saaliaeläimistä.
Eli kettujen runsas esiintyminen kielii siitä, että alueella ei ole ilveksen reviiriä.
Hyvin voi olla sama Ilves. Kyllä ne aikamoisia lenkkejä heittävät. Lumella kannattaa katsoa ilveksen jälkiä aina tarkasti läheltä. Hyvällä tuurilla löytää pennun jäljen nimittäin suoraan siitä emän jäljen päältä. Osaavat aika hyvin tuon taktiikan.Ai se meni noin päin. Seison korjattuna. Viime talvena näkyi ilveen jälkiä talon takana töröttävän mäennyppylän toispual, oliskohan linnuntietä kolmisen kilometriä eiliseltä paikalta. Voisikohan olla sama katti? Ei mitään käsitystä, minkä kokoisella alueella yksittäiset moiset otukset kuljeksivat.
Harmi, etten ole koskaan nähnyt tuollaista hyvältä etäisyydeltä. Joskus ilves kipitti maantien yli Nurmijärvellä (lähellä sitä paikkaa, jossa n. vuotta myöhemmin ajoin peurakolarin), sen verran kaukana, ettei liian selvästi nähnyt, mutta kuitenkin niin läheltä, että tunnistin rakenteesta ja kulkemisesta kissaeläimeksi ja vantteruutensa perusteella joksikin muuksi kuin kotikissaksi. Ja täällä kun ei samankokoisia elukoita kovin montaa sorttia ole, niin uskottelen yhä itselleni sen olleen ilves.
Tuossa Jumbon kulmillahan niitä pyörii jatkuvasti myös. Sopivasti puskia ja niittyä siinä veromiehen/koivuhaan kohdalla ja toisella puolen kehää myös, että usein siinäkin niitä näkee.Viereisessä puistikossa tuli nähtyä viisi metsäkaurista. Yleensä niitä näkyy kyllä tuolla Keimolan pelloilla eikä täällä asuinalueen puolella. Matka niillä jatkui latupohjaa pitkin etelään.
Komea lintu, eikä ainakaan täällä taajama-alueella järin tuttu vieras. Edellisen kerran olen tainnut nähdä palokärjen kymmenisen vuotta sitten metsäisen golf-väylän laidalla.