Kosketuksissa luonnon eläinten kanssa

[Vepe21]

Viereisessä puistikossa tuli nähtyä viisi metsäkaurista. Yleensä niitä näkyy kyllä tuolla Keimolan pelloilla eikä täällä asuinalueen puolella. Matka niillä jatkui latupohjaa pitkin etelään.

 

[Andi]

Ai se meni noin päin. Seison korjattuna. Viime talvena näkyi ilveen jälkiä talon takana töröttävän mäennyppylän toispual, oliskohan linnuntietä kolmisen kilometriä eiliseltä paikalta. Voisikohan olla sama katti? Ei mitään käsitystä, minkä kokoisella alueella yksittäiset moiset otukset kuljeksivat.

Harmi, etten ole koskaan nähnyt tuollaista hyvältä etäisyydeltä. Joskus ilves kipitti maantien yli Nurmijärvellä (lähellä sitä paikkaa, jossa n. vuotta myöhemmin ajoin peurakolarin), sen verran kaukana, ettei liian selvästi nähnyt, mutta kuitenkin niin läheltä, että tunnistin rakenteesta ja kulkemisesta kissaeläimeksi ja vantteruutensa perusteella joksikin muuksi kuin kotikissaksi. Ja täällä kun ei samankokoisia elukoita kovin montaa sorttia ole, niin uskottelen yhä itselleni sen olleen ilves.

Hyvin voi olla sama Ilves. Kyllä ne aikamoisia lenkkejä heittävät. Lumella kannattaa katsoa ilveksen jälkiä aina tarkasti läheltä. Hyvällä tuurilla löytää pennun jäljen nimittäin suoraan siitä emän jäljen päältä. Osaavat aika hyvin tuon taktiikan.

Viereisessä puistikossa tuli nähtyä viisi metsäkaurista. Yleensä niitä näkyy kyllä tuolla Keimolan pelloilla eikä täällä asuinalueen puolella. Matka niillä jatkui latupohjaa pitkin etelään.

Tuossa Jumbon kulmillahan niitä pyörii jatkuvasti myös. Sopivasti puskia ja niittyä siinä veromiehen/koivuhaan kohdalla ja toisella puolen kehää myös, että usein siinäkin niitä näkee.

 

[Siivu]

Kuulin eilen iltapäivällä pihalla kaukaa vuosien takaa etäisesti tutun "krii-krii-krii" -huudon ja jäin katselemaan, mistä ääni mahtoi tulla. Palokärkihän se oli laskeutunut pienen lehtometsän nurkille ja pöyhi siellä pitkällä nokallaan maata. Varikset olivat bonganneet saman ja tulivat oikein porukalla raakkumaan viereisen puun oksille muukalaista.

Taisi tykästyä metsikköön, kun nyt aamulla kuului erilainen "kviiiiii" -laulu, jota ilmeisesti tykkää viljellä kun kiipeilee rummuttelemassa puita ja sieltähän tuo epeli taas löytyi korkean koivun rungosta.

Komea lintu, eikä ainakaan täällä taajama-alueella järin tuttu vieras. Edellisen kerran olen tainnut nähdä palokärjen kymmenisen vuotta sitten metsäisen golf-väylän laidalla.

 

[Sistis]

Komea lintu, eikä ainakaan täällä taajama-alueella järin tuttu vieras. Edellisen kerran olen tainnut nähdä palokärjen kymmenisen vuotta sitten metsäisen golf-väylän laidalla.

Palokärki on hieno lintu. Jotenkin jopa aavemainen. En yhtään ihmettele, että vanha kansa on pitänyt tuota jonkinlaisena onnettomuuden tuojana. Etenkin se naukuva kutsuääni... "Kjiiiiiiiiiiii...."

Kyllä noita aina välillä näkee ihan taajama-alueellakin, etenkin jos on vähänkin enemmän metsää lähellä. Itse asun kaupungin laitamilla asuinalueella, jossa on paljon rivi- ja omakotitaloa. Mutta ihan vierestä lähtee laaja metsäalue. Kerran heräsimme aikaisin aamulla, kun palokärki lensi äänestä päätellen talomme yli päästäen myös jokseenkin aavemaista kri-kri-kri-kri... -lentoääntään. Yhden kerran muistan, kun pyöräilin asuinalueemme pitkää ja melko leveää valtaväylää pitkin. Yhtäkkiä näin, kuinka vastaan lensi iso ja musta lintu korkeudeltaan aaltoilevaa lentorataa. Palokärkihän se siinä, jokseenkin matalalla. Hyödynsi kai siirtyessään ihmisen tekemään melko esteetöntä väylää.

 

[oiler99]

”Herran jumala, mikä toi on?” Jarkko kohtasi äkäisen olennon Nuuksiossa

Nummelalainen Jarkko Karhu, 51, on käynyt jo vuosia ulkoilemassa Nuuksiossa vaimonsa Jonnan kanssa. Tottuneet luonnossa liikkujat kohtasivat terhakkaan eläimen luontopolkujen läheisyydessä ensi kerran muutama vuosi sitten, mutta helmikuun alussa eläin pääsi taas yllättämään. Karhu pisti...

www.is.fi

Ukkometso on kyllä upea lintu varsinkin tuossa soidinasussaan, mutta pahimmissa soidinkiimoissaan aivan täysi hullu.

 

[Andi]

”Herran jumala, mikä toi on?” Jarkko kohtasi äkäisen olennon Nuuksiossa

Nummelalainen Jarkko Karhu, 51, on käynyt jo vuosia ulkoilemassa Nuuksiossa vaimonsa Jonnan kanssa. Tottuneet luonnossa liikkujat kohtasivat terhakkaan eläimen luontopolkujen läheisyydessä ensi kerran muutama vuosi sitten, mutta helmikuun alussa eläin pääsi taas yllättämään. Karhu pisti...

www.is.fi

Ukkometso on kyllä upea lintu varsinkin tuossa soidinasussaan, mutta pahimmissa soidinkiimoissaan aivan täysi hullu.

Hienoa että Nuuksion suunnassa on ylipäänsä näkynyt metsoja. Metsäkanalintujen kannat kun on olleet eteläisessä Suomessa olemattomat pitkän aikaa. Toivottavasti lisääntyisivät.

 

[K.A.H]

On nykypäivän linnut kranttuja, perhana sentään. Ostettiin meidän rivarin pihalla tönöttävän leikkimökin kulmasta roikkumaan tuollainen rasvakäpy, jossa on siemeniä ja talia, niin ei kelpaa tinteille. Toisin oli ennen, pilalle on hemmoteltu tipuset.

 

[LiiAaa]

On nykypäivän linnut kranttuja, perhana sentään. Ostettiin meidän rivarin pihalla tönöttävän leikkimökin kulmasta roikkumaan tuollainen rasvakäpy, jossa on siemeniä ja talia, niin ei kelpaa tinteille. Toisin oli ennen, pilalle on hemmoteltu tipuset.

Lähistöllä on parempaa/tuttua evästä saatavilla ja aloitit ruokkimisen liian myöhään. Kyllä sen harakka tai orava käy vielä syömässä.

 

[Peltinen]

Meillä on taas toisinpäin ongelma. Nyt lähtee talven viides 20 kg säkki auringonkukan siemeniä. Pari kertaa viikossa pitää käydä viemässä kaksi ämpärillistä. Kun tietystä syystä hinta on viime talvesta tuplaantunut melkein kahteen euroon kilolta niin lintujen eväisiin menee 200 euroa talvessa ja enemmänkin, jos kevät ei kohta tule.

Osa tietty menee oravillekin. Parhaimmillaan laudoilla on yhdellä kertaa kuusi läskiä kurrea. En kyllä ota vastuulleni jos keskivartalolihava orava saa sydäntaudin tai diabeteksen.

 

[Sistis]

On nykypäivän linnut kranttuja, perhana sentään. Ostettiin meidän rivarin pihalla tönöttävän leikkimökin kulmasta roikkumaan tuollainen rasvakäpy, jossa on siemeniä ja talia, niin ei kelpaa tinteille. Toisin oli ennen, pilalle on hemmoteltu tipuset.

Tuo rasvakäpy on omien kokemusteni perusteella sellainen, että se ei oikein maistu linnuille, jos jotain muuta on tarjolla.

Tänä vuonna on ollut outo talvi lintujen kanssa. Marras- ja joulukuussa oli ajoittain paljon kovempaa kuhinaa ruokintapaikalla kuin edellisinä talvina. Sitten tammikuussa yhtäkkiä hiljeni kovasti. Ja sama meininki on jatkunut helmikuussa. Samanlainen muutos on ollut aiempinakin vuosina, mutta kontrasti alku- ja keskitalven välillä on ollut paljon pienempi.

Syitä olen arvuutellut. Yksi voi olla se, että tässä taloyhtiössä on aiemmin ollut kolmella asunnolla ruokintapaikka, kun nyt taitaa olla meillä ainoa. Lähellä olevalla omakotitaloalueella saattaa olla parempi tihentymä ruokapaikkojen suhteen.

On myös mahdollista, että joku peto, kuten varpushaukka tai varpuspöllö, olisi tuossa sydäntalvella käynyt harventamassa ruokailijoiden laumaa, joka on sitten siirtynyt muualle.

 

[kyykäärme]

Tuo rasvakäpy on omien kokemusteni perusteella sellainen, että se ei oikein maistu linnuille, jos jotain muuta on tarjolla.

Tänä vuonna on ollut outo talvi lintujen kanssa. Marras- ja joulukuussa oli ajoittain paljon kovempaa kuhinaa ruokintapaikalla kuin edellisinä talvina. Sitten tammikuussa yhtäkkiä hiljeni kovasti. Ja sama meininki on jatkunut helmikuussa. Samanlainen muutos on ollut aiempinakin vuosina, mutta kontrasti alku- ja keskitalven välillä on ollut paljon pienempi.

Syitä olen arvuutellut. Yksi voi olla se, että tässä taloyhtiössä on aiemmin ollut kolmella asunnolla ruokintapaikka, kun nyt taitaa olla meillä ainoa. Lähellä olevalla omakotitaloalueella saattaa olla parempi tihentymä ruokapaikkojen suhteen.

On myös mahdollista, että joku peto, kuten varpushaukka tai varpuspöllö, olisi tuossa sydäntalvella käynyt harventamassa ruokailijoiden laumaa, joka on sitten siirtynyt muualle.

Meillä oli samalla tavalla, Mustarastaitakin oli parhaimmillaan 20 (pahimmillaan) samaan aikaan ruokapaikalla, mutta suurin osa häipyi jonnekin, kun tuli ensimmäiset isommat pakkaset. Meinasi vararikko iskeä noiden mustarastaiden takia, kun ne vetävät pikkulintuihin verrattuna moninkertaisen määrän maapähkinää ja kuorittua auringonkukansiementä.

 

[Glove]

Itsetuhoinen fasaanikoiras yritti naapurin pihalta lumipenkan takaa ehtiä autoni eteen siinä kuitenkaan onnistumatta. Syy oli se, että vauhtia minulla oli ehkä 15 km/h ja autoni jarrutkin toimivat hyvin. Ikäväähän se oli si ollut jos se mukana tallustellut naaras olisi jäänyt leskeksi.

 

[Sistis]

Käväisin äskettäin pihalla ja pääsin todistamaan sitä, mitä yleensä kuulee mökillä. Lehtopöllö piti kovaa meteliä suhteellisen lähellä. Etäisyyttä oli ehkä 200-300 metriä, tai vähän enemmän.

Melko urbaani lintuhan tuo on. Kuitenkin näin keskellä asutusta tuon kuuleminen yllättää jonkin verran. Ei tästä ole linnuntietä kaupungin keskustaan kuin ehkä puolitoista kilometriä. Ja alue, josta tuo kuului, on varsin laaja pientaloalue, jossa on lähinnä pieniä metsiköitä viheralueiksi jätettyinä, ja niidenkin läpi kulkee kevyen liikenteen väyliä... Toki tässä lähellä on laaja metsäalue, mutta se on toisessa suunnassa.

Komea ja aavemainen ääni tuolla on. Mutta hieman arveluttaa, että jos tuo pesii keskelle aluetta, jolla ihmisiä liikkuu paljon. Kun noilla on poikasia, emot saattavat hyökätä lähelle pesää erehtyneiden ihmisten kimppuun, ja siinä voi menettää silmän. Lehtopöllö ei onneksi ole niin aggressiivinen ja suurikokoinen kuin viirupöllö, mutta en silti liikkuisi sen pesän lähettyvillä oman turvallisuuteni vuoksi. Toki linnuille pitää pesimärauha antaa muutenkin...

 

[Glove]

Ikkunan takana pihapuussa noin kolmen metrin päässä on varis. Eihän tuo mikään kaunis lintu ole, mutta minkäs se geeneilleen mahtaa.

 

[Peltinen]

Lehtopöllö on päivystänyt moneen kertaan lintulaudan lähistöllä mutta nyt samalla oksalla oli kirjovaris, paremmin tunnettu nimellä kanahaukka. Jälkien perusteella kumpikaan ei ole saanut saalista, ainakaan verta ei ole näkynyt hangella.

 

[magnum37]

Tutun laulujoutsenpariskunnan ääni kuului tänään aamupalalla ensimmäistä kertaa talven jälkeen. Siellä jo virtapaikalla uivat läheisellä järvellä, missä joka vuosi pesivät. Saas nähdä montako poikasta kuoriutuu tänä vuonna. Viime kesänä yksi poikasista oli varsin kesy ihmisille ja ui usein kohti rantaa aina kun niitä kävi tervehtimässä.

 

[Ann Arbor]

Valkohäntäpeuroihin törmää PK-seutulaisena luonnonystävänä tuon tuostakin, mutta hetki sitten tuli bambi bongattua ensimmäistä kertaa Lauttasaaressa.

 

[Surukuku]

Päivitystä kevääseen täältä Savon puolesta...
Tässä Pääsiäisen hyvien kelien ansiosta laulujoutsenet ovat lopulta saapuneet pesimäsijoilleen, vaikka järvissä onkin vielä vähintään puolimetriä jäätä - jotkut virtapaikat ovat jo kuitenkin sulia, joissa voi käydä ruokailemassa.
Niinikään mustarastaat ja jopa peipposetkin ovat saapuneet pihamaallemme ja käyvät ruokailemassa lintulaudan alla, jossa "tavaraa" on talven jäljiltä yllinkyllin.
Päivälämpimillä myös jotkut hyönteiset ovat aktivoituneet ja niin perhoset kuin kärpäsetkin lentelevät auringonpuolen seinustoilla.

 

[Arnold]

Pääsiäisen aikana tuli bongattua paljon erilaista. Lintupainotteista, mutta peuroja näkyi myös. Onni on, ettei asu kerrostalolähiössä.

Varmistetut: joutsen, mustarastas (kauden avaus), kurki, sepelkyyhky...

Ei saanut tarkemmin selvää: haukka (liiteli niin kaukana), metsähanhi mahdollisesti (isoja laumoja pitkin peltoja), tuntematon valkoinen lintu (ikinä ennen nähnyt, kovasti räpiköi ilmassa)...

 

[Bruno]

Peuroja näkee nykyisin todella paljon. Kotipihassakin niitä käy kääntymässä, itse olen bongannut vain peuranskeidaa, avovaimo nähnyt ihan elukkojakin. Viimeksi näin itse peuran Suurmetsäntiellä Pohjois-Helsingissä.
Toissapäivänä bongasin yli lentävän kurjen. Yksin oli, kaverit olivat kaiketi menneet jo.

 

[alwahla]

Käväisin eilen kolmen vartin mittaisella lenkillä Arabianrannassa, joka oli jälleen kerran tulvillaan niitä perhanan hanhia. Ne eivät ole kuitenkaan syy tälle viestille, vaan yksinäinen meriharakka, joka oli etsiskelemässä sapuskaa pienestä lammesta puiston keskiosassa. Kyseessä oli varmaan ensimmäinen lajinsa edustaja, jonka minä olen nähnyt ja olihan tuo miellyttävä ja omalla vaatimattomalla tavallaan karismaattinen ilmestys. Toivottavasti se löysi ruokaa eikä lannistunut päälle iskeneestä pienoisesta lumikuurosta.

 

[avatar]

Käväisin eilen kolmen vartin mittaisella lenkillä Arabianrannassa, joka oli jälleen kerran tulvillaan niitä perhanan hanhia. Ne eivät ole kuitenkaan syy tälle viestille, vaan yksinäinen meriharakka, joka oli etsiskelemässä sapuskaa pienestä lammesta puiston keskiosassa. Kyseessä oli varmaan ensimmäinen lajinsa edustaja, jonka minä olen nähnyt ja olihan tuo miellyttävä ja omalla vaatimattomalla tavallaan karismaattinen ilmestys. Toivottavasti se löysi ruokaa eikä lannistunut päälle iskeneestä pienoisesta lumikuurosta.

Itseäni ei hanhet haittaa. Mun mielestä kaupungissa ei voi olla liikaa luonnonvaraisia eläimiä. Ymmärrän toki jos joku ei pidä.

Meriharakka on levittäytynyt jo sisämaahankin pesimään. Sen pitäisi olla meren rannalla sinänsä aivan peruslaji stadissa. Jos näet joskus meriharakan "nilkuttavan" ja piipittävän alkukesästä olet lähellä sen pesää tai poikasia. Se yrittää sillä saada huomionsa itseensä. Olen kuvaillut meriharakoita melko paljon.

Tässä Espoon keskuspuiston vieressä kun asutaan, liki viikoittain näkee metsäkauriita ylittämässä tietä. Bussitkin aamuisin joutuvat niitä väistelemään. Joskus niitä näkee parkkipaikallakin. Niitä on kyllä aivan valtavasti tätä nykyä.

 

[Alamummo]

Meriharakka on levittäytynyt jo sisämaahankin pesimään. Sen pitäisi olla meren rannalla sinänsä aivan peruslaji stadissa. Jos näet joskus meriharakan "nilkuttavan" ja piipittävän alkukesästä olet lähellä sen pesää tai poikasia. Se yrittää sillä saada huomionsa itseensä. Olen kuvaillut meriharakoita melko paljon.

Meriharakka on kiva lintu seurata ja niitä näkee usein pareittain. Niiden vihellyksenkin oppii nopeasti tunnistamaan. Toinen laji, joka on viime vuosina mukavasti yleistynyt ainakin pääkaupunkiseudun ranta-alueilla on harmaahaikara. Näyttävä ja kuvauksellinen iso lintu. Myös lentävän ladonoven eli merikotkan näkee lähes joka kerta, kun lähtee johonkin rantojen lintutorneille kiikaroimaan.

Ollaan viime vuosina miehen kanssa innostuttu keräämään birdlifen sata lintulajia -sivustolle omia havaintoja. Nyt on kasassa lähes 80 (parhaat menevät jo pitkällä yli sadan) ja joka vuosi ollaan päästy yli sataan. Joka vuosi ollaan nähty myös harvinaisempia lajeja. Tänä vuonna sellaiseksi voi sanoa punakuirin, jonka etelässä näkee lähinnä muuttomatkalla pohjoisille pesimäseuduille. Mutta vuotta on vielä yli puolet jäljellä.

 

[Turha Kaukalo]

Meillä on puistossa mustarastas. Se kuulemma omistaa puiston. Siltä meno näyttääkin. Kaveri tepastelee nurmella tärkeän näköisenä ja on tärkeä.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Käväisin eilen kolmen vartin mittaisella lenkillä Arabianrannassa, joka oli jälleen kerran tulvillaan niitä perhanan hanhia. Ne eivät ole kuitenkaan syy tälle viestille, vaan yksinäinen meriharakka, joka oli etsiskelemässä sapuskaa pienestä lammesta puiston keskiosassa. Kyseessä oli varmaan ensimmäinen lajinsa edustaja, jonka minä olen nähnyt ja olihan tuo miellyttävä ja omalla vaatimattomalla tavallaan karismaattinen ilmestys. Toivottavasti se löysi ruokaa eikä lannistunut päälle iskeneestä pienoisesta lumikuurosta.

Lintuja on mukava seurata ja kuulostella, myös ihan näin satunnaisena vilkuilijana ilman bongailupyrkimyksiä tai muutakaan systematiikkaa.

Mutta valkoposkihanhien osalta odotan sitä hetkeä, kun otukset ovat vapaata riistaa haulikoille. Seuraava kongi eli 20.8.2023 klo 12:00 tulee vähän nopeasti, mutta luotan siihen että järki voittaa.