Kertokaapa R-lukuun ja eri maiden tilanteisiin perehtyneet, että mistä johtuu ilmiö, jossa tartunnat piikkaavat nopeasti ylös, jonka jälkeen ne saadaan lähes yhtä nopeasti laskuun rajoitusten sekä ihmisten varovaisuuden avulla, mutta tämän jälkeen lasku tasaantuu ja lukemat "jumittuvat" pidemmäksi aikaa samalle (verrattain matalalle) tasolle. Miksei tuo pudotus jatku 0-tasolle asti? Eikö ekspotentiaalinen vaikutus pitäisi näkyä myös käänteisesti, eli sitä vähemmän tulee uusia tartuntoja mitä vähemmän virusta on liikkeellä väestössä?
Samankaltaista ilmiötä on ollut havaittavissa ainakin Belgiassa, Irlannissa, Iso-Britanniassa, Portugalissa, Tanskassa ja Yhdysvalloissa. Toki Yhdysvalloissahan on purettu rajoituksia monessakin osavaltiossa, joka selittänee asiaa, mutta vaikkapa Irlannissa R-luku on ollut selkeästi alle yhden tammikuun puolenvälin paikkeilla kun tällä hetkellä se lienee aika lähelle 1 tai jopa vähän päälle. Onko tuo joku psykologinen efekti, että osa ihmisistä alkaa elää "vapaammin" siinä vaiheessa kun tartunnat kääntyvät laskuun?
Veikkaisin, että tuossa on taustalla ihan se, että rajoitukset vaikuttavat vain osaan tartuntaketjuja. Ja osa taas on sellaisia, joihin olisi hyvin hankalaa vaikuttaa ilman yhteiskunnan täyttä sulkua. Alkuun nuo rajoitusten vaikutuspiirissä olevat tartuntaketjut katkeavat tehokkaasti, mutta kun niiden määrä vähenee, nuo vaikeammin vaikutettavat tartuntaketjut alkavat korostua.