Maaliskuun loppu ja koko huhtikuu oli ihan perseestä todella rasittavien vaivojen vuoksi, jotka loppuivat lopulta yhtä nopeasti lähes seinään kuin alkoivatkin.
Aluksi tuntui että, että jalat ovat aivan betonia ja muutenkin esimerkiksi pieni pyöräily tuntui todella rankalta ja siitä toipuminen vei puolisen tuntia. Päätäkin särki otsasta/silmien takaa ja luulin myös palelun vuoksi kuumeen nousevan, mutta päinvastoin ruumiinlämpö vain laski ja tämä tuli todettua erilaisilla mittareilla myös. Kainalosta alimmat lukemat olivat 35,2 ja korvasta 35,8. Syke oli myös huomattavasti korkeampi kuin yleensä.
Sitten alkoi omituinen vatsakipu ja samana päivänä alkoi lantiota särkeä, nivusia polttaa ja kiveksiä jomottamaan. Reisiä alkoi myös korventamaan eri kohdista ja se kohta vaihtui jatkuvasti. Tätä särkyä oli enimmäkseen levossa ollessa. Illalla sitten pörähti vesiripuli ja vatsakipu turvotuksineen hieman helpotti.
Toisaalta närästi enemmän Ja vasenta kylkeä särki ajoittain (tämä kesti useamman viikon).
Myös kylkiluita särki ajoittain ja sen kohdan pystyi aika tarkasti sormella kokeilemaan, mutta sekin kesti ehkä 10 minuuttia ja hävisi tullakseen joskus uudestaan.
Tilasin lääkärin ja hän laittoi lopulta verikokeisiin, jotka olivat ok. Itse mietin olisiko jalkojen säryn luonteen vuoksi joku hermo puristuksissa tai joku niihin liittyvä juttu. Lähipäivinä lonkkia, polvia, kyynärpäätä ja oikeastaan vähän jokaista kehon niveltä alkoi särkeä ja polttaa satunnaisesti. Selän lihakset olivat jumissa ja kipeät vaihtelevasti ylhäältä ja alhaalta.
Kädet alkoivat myös puutua, sekä sormet ja varpaat olivat jääkylmät. Jossain välissä myös kasvot tuntuivat puutuvat ja naama tuntui jääkylmältä. Vatsa oli myös säännöllisen epäsäännöllisesti sekaisin.
Yleinkunto alkoi myös hieman laskea, kun välillä alkoi väsyttää uskomattomasti ja piti ottaa 30 Min lepoa, jotta jaksoi tehdä jonkun jutun loppuun. Avasin tyttäreni takkuista tukkaa saunassa oven ollessa auki ja lämpötilan ollessa melko matala, niin meinasin tuupertua siihen paikkaan homman rasitteen vuoksi.
No lääkäriin taas ja hän mietti olisiko sitten se hermo puristuksessa.
Oikeastaan yhtäkkiä olo alkoi muuttua normaalimmaksi, jaksoi taas tehdä asioita, kehon kivut vähenivät ja lopulta katosivat. Pieni ylämäki pyörällä ei aiheuta 30 minuutin koomaa.
En tiedä mikä oli, mutta toivottavasti ei enää ikinä tuollaista. Ensimmäistä kertaa ikinä vitutti olla hereillä jatkuvan säryn tai muuten paskan olon vuoksi. Olisi pitänyt laittaa jokainen vaiva ylös, niin olisi nyt hauska muistella ja lukea sitä 100 sivuista nivaskaa jälkikäteen.
www.sciencealert.com
