Täytyy myöntää olevani maallikkona terveysoikeuteen perehtyneen oikeustieteen professori Asko Uotin kanssa ehkä samaa mieltä siitä, että rajattu osa Uudestamaasta voisi edelleen pysyä suljettuna eli meidän häkittämistä voisi jatkaa. Esimerkiksi Helsingissä ilmaantuvuus on kuitenkin noin yli 160 tautitapausta 100 000 asukasta kohden, eli noin kolme kertaa keskiarvoa suurempi. Jo pelkästään tämä Uotin mukaan mahdollistaisi sulun jatkamisen perustuslain oikeus elämään -kohdan perusteella.
Teidän, että eristys on monella tavalla ongelmallinen ja voi jakaa ihmisiä ikävällä tavalla. Mutta olisi hyvä pohtia tarkkaan, onko syytä eristää pienempi alue. Uoti toteaa, että on olemassa selvä epidemiologinen syy eristämiselle, ettei tauti pääse leviämään ja vaarantamaan niiden alueiden kantokykyä, joissa tartuntaketjut on pystytty lähestulkoon täysin vielä jäljittämään.
Uoti tuo hyvin esille osan vaikeuksista jatkaa sulkua edes suppeampana. Ydinkysymys on, onko sulun jatkaminen välttämätöntä. Järkevyys ja halu rajoittaa taudin leviämistä ja säästää kenties ihmishenkiä maakunnissa, ei riitä.
Oikeustieteen professori huolissaan Uudenmaan avaamisesta: eristämistoimien jatkolle on perusteet, aluetta voisi pienentää
Oikeustieteen professori Asko Uoti olisi valmis ottamaan käyttöön myös sakkorangaistukset, sillä niiden ansiosta rajoitustoimet voitaisiin pitää mahdollisimman lyhyinä.
www.is.fi
Teidän, että eristys on monella tavalla ongelmallinen ja voi jakaa ihmisiä ikävällä tavalla. Mutta olisi hyvä pohtia tarkkaan, onko syytä eristää pienempi alue. Uoti toteaa, että on olemassa selvä epidemiologinen syy eristämiselle, ettei tauti pääse leviämään ja vaarantamaan niiden alueiden kantokykyä, joissa tartuntaketjut on pystytty lähestulkoon täysin vielä jäljittämään.
Uoti tuo hyvin esille osan vaikeuksista jatkaa sulkua edes suppeampana. Ydinkysymys on, onko sulun jatkaminen välttämätöntä. Järkevyys ja halu rajoittaa taudin leviämistä ja säästää kenties ihmishenkiä maakunnissa, ei riitä.