Arvostettu tiedejulkaisu Nature uutisoi hiljattain, että pandemian aikana syntyneiden lasten älykkyysosamäärä oli selvästi pienempi kuin ennen pandemiaa syntyneiden.
Älykkyystutkimuksen aluille pannut tutkija joutui Naturen mukaan paniikkiin huomatessaan, miten paljon korona-aikana syntyneiden älykkyys oli laskenut. Helsingin yliopiston psykologian professori Markus Jokela sanoo kuitenkin, että kyse on lähinnä tilastoharhasta.
Älykkyysero verrattuna pandemiaa ennen syntyneisiin oli tutkimuksen mukaan todella merkittävä. Se oli niin merkittävä, että tutkija soitti paniikissa kollegalleen, koska tutkimus viittasi suureen kriisiin lasten kognitiivisessa kehityksessä.
Pandemian aikana syntyneiden lasten motoriset, verbaaliset ja ylipäätään kognitiiviset taidot olivat tulosten mukaan vajavaiset. Ennen pandemiaa syntyneiden lasten keskimääräinen älykkyysosamäärä oli 100. Nyt tulos oli 78.
Jokelan mukaan tällöin puhutaan autismin spektrin kehityshäiriöstä tai älyllisestä kehitysvammaisuudesta. Hän vertaa kehityksen vajavaisuutta siihen, että lapset olisivat kasvaneet vuosikymmenten takaisten romanialaisten orpokotien kasvattina.
– Edes äärimmäisessä nälänhädässä kasvavilla lapsilla ei ole havaittu näin suurta vajavaisuutta kognitiivisessa kehityksessä, Jokela avaa.
Jokela sanoo, että todellisuudessa kyse on menetelmävirheestä.
– Olisi pitänyt kaikkien herätyskellot soida, vaikka ei mitään tilastoista tietäisi, että onkohan yhteys todellisuudessa ollut näin vahva, Jokela jyrähtää.
Älykkyystutkimuksen aluille pannut tutkija joutui Naturen mukaan paniikkiin huomatessaan, miten paljon korona-aikana syntyneiden älykkyys oli laskenut. Helsingin yliopiston psykologian professori Markus Jokela sanoo kuitenkin, että kyse on lähinnä tilastoharhasta.
Älykkyysero verrattuna pandemiaa ennen syntyneisiin oli tutkimuksen mukaan todella merkittävä. Se oli niin merkittävä, että tutkija soitti paniikissa kollegalleen, koska tutkimus viittasi suureen kriisiin lasten kognitiivisessa kehityksessä.
Pandemian aikana syntyneiden lasten motoriset, verbaaliset ja ylipäätään kognitiiviset taidot olivat tulosten mukaan vajavaiset. Ennen pandemiaa syntyneiden lasten keskimääräinen älykkyysosamäärä oli 100. Nyt tulos oli 78.
Jokelan mukaan tällöin puhutaan autismin spektrin kehityshäiriöstä tai älyllisestä kehitysvammaisuudesta. Hän vertaa kehityksen vajavaisuutta siihen, että lapset olisivat kasvaneet vuosikymmenten takaisten romanialaisten orpokotien kasvattina.
– Edes äärimmäisessä nälänhädässä kasvavilla lapsilla ei ole havaittu näin suurta vajavaisuutta kognitiivisessa kehityksessä, Jokela avaa.
Jokela sanoo, että todellisuudessa kyse on menetelmävirheestä.
– Olisi pitänyt kaikkien herätyskellot soida, vaikka ei mitään tilastoista tietäisi, että onkohan yhteys todellisuudessa ollut näin vahva, Jokela jyrähtää.
Suomalaisprofessori: Ihmisiä järkyttäneessä vauvatutkimuksessa iso virhe – koronajulkaisuja on kiirehditty, koska haittoja on haluttu todeta
Hiljattain julkaistun vauvatutkimuksen mukaan korona-aikana syntyneiden älykkyys on laskenut huomattavasti. Suomalaisprofessorin mukaan tulos on tilastoharha.
www.mtvuutiset.fi