Viitaten
@aceman81 linkkaamaan Muhosen HS:n artikkeliin.
Koronasopan ensimmäinen ja ainoa syyllinen on itse
koronavirus. Tällä hetkellä keskustelu pyörii näiden erilaisten tasojen välillä. Kunnat, valtiovalta, aluehallintoviranomaiset pyörittävät yksi kerrallaan samaa esitystä ja kukaan ei suostu ottamaan kontolleen sitä, että koronavirus on laskettava leviämään väestöön. Jokainen vuorollaan pyöräyttää asiantuntijoita myöten vastuun jollekin toiselle, jonka pitää tämä tosiasia sanoa.
Ajattelevat ihmiset ymmärtävät, että käytännössä koronavirus on jo laskettu väestöleviämisen vaiheeseen. Olemme noin kaksi askelta virusta jäljessä, koska tällaisella intensiteetillä leviävää virusta ei voi padota millään muotoa, vaikka kuka yrittää muuta väittää. Kun maito on jo kaatunut niin ei riitelyllä mitään saada aikaiseksi vaan pitäisi yksinkertaisesti hyväksyä se, mikä todellisuus jo on.
STM yrittää laittaa kaikki paukut ennaltaehkäisyyn eli siihen, ettei väestöleviäminen alkaisi. Vaikka väitetään, ettei ole alkanut niin johan se on alkanut ja tuolla se virus painaa menemään. Kun et voi enää "jarruttaa" leviämistä ennen kuin se tapahtuu niin on pakollinen siirto siihen, että siirrymme hallitsemaan koronapandemian seurauksia. Seurauksien hallinta tarkoittaa lainsäädännöstä huolimatta tasan kahta asiaa: hoida sairaalassa niitä, jotka sinne joutuvat ja rokota väestöä parhaasi mukaan. Karanteenin merkitystä on toistuvasti koko ajan ihan tietoisesti liioiteltu, koska se toden totta hidastaa viruksen etenemistä. Karanteeni ei kuitenkaan ole toimiva työkalu tilanteessa, jossa ihmisten immuniteetti ei karanteeneille parane. Immuniteettia syntyy ainoastaan kahdella tavalla: sairastamalla ja rokottamalla. Sekin immuniteetti tiedetään jo nyt hetkelliseksi.
Kaikki koronaviruksen aallot perustuvat siihen, kun kansakuntaan iskee uusi aalto, jota vastaan ei ole immuniteettia ja ennen kuin immuniteetti syntyy joko rokottamisen tai sairastamisen yhdistelmällä niin tautitapaukset jatkavat kasvuaan. Tautitapausten kontrollointi on järjetöntä, mission impossible. Se on ollut sitä jo pitkään ja koko syksyn, koska tilanne ei muuksi muutu. Kaikki oppi tulee jälkijunassa, mutta tässäkin poliittisessa teatterissa on lopulta kysymys tasan yhdestä asiasta: kukaan ei suostu myöntämään, ettemme pysty estämään tartuntoja.
Positiivisen puolella on se, ettei tartuntojen estämiselle ole enää mitään tarvettakaan ollut, ei ole ollut koko syksynä. Tartuntoja tulee ja menee, mutta niiden seurauksissa on nähty muutoksia koko syksyn. Maalitolppien asettelu uuteen asentoon ei muuta itse asiaa yhtään mihinkään. Koko ajan muuttuvat tavoitteet ja päämäärät eivät ole kestävä tapa hoitaa mitään asiaan. Tämän vuoksi olisi perusteltua, että politiikka ottaa sen ohjaavan roolin tässä ja säästetään tämä sirkus tästä välistä. Aluehallintovirastot eivät voi sille mitään, että niiden virkavastuulle lankeaa järjettömienkin asetusten ja temppujen toimeenpano, vaikkei niillä itse asiaan olekaan enää merkitystä.
www.hs.fi
