On Portugalin (ja itse asiassa useimpien muidenkin Euroopan maiden) ja Suomen koronastrategian välillä tässä vaiheessa ihan oleellinen, kirjattu ero, ja se on tartuntamäärien käyttäminen strategian lähtökohtana. So. tartuntojen ”painaminen alas”, ”nollacovid”, ”tukahduttaminen” tms. Tällainen tavoite on edelleen Suomen strategiassa mukana, toki ei ainoana asiana. Hyvin harva maa enää kirjatustikaan niin yrittää toimia, yksikään ei siihen tietenkään pysty.
Mitä johtamiseen tulee on vaikea nähdä, miten mikään ”nyrkki” tai vastaava meillä sen kummemmin olisi tuonut tilannetta, jossa olisi ”jouduttu” ulkonaliikkumiskieltoihin. Meillä sellaisen esti aika suoraan PeV, useimmissa maissa - esimerkiksi Portugalissa - perustuslakituomioistuin- tai jonkin sen tyyppisen käytännön myötä tilanne on eri, kun voidaan ensin määrätä ja sen jälkeen määräys voidaan tarvittaessa tarkastaa. Tässä meillä perusoikeuksien toteutuminen on vahvempaa, oli siitä sitten päätöksenteon dynaamisuuden suhteen mitä mieltä olikaan.
Mielestäni laskeminen on ennen omikronia ollut turhaa, koska tartuntoja on ollut niin vähän. Sen sijaan olisi pitänyt painottaa sairaalakapasiteettia ja tietysti ilmantuvuutta. Suomessa on uutisoitu kaikkea tilastointia liian herkästi, minkä takia Pauliina Ilmonen sai epidemian alussa äänensä kuuluviin.
Asia on nyt hieman erilainen, koska omikronin takia tauti leviää nopeammin ja rokotetutkin sairastuvat (minkä takia ovat esimerkiksi työstä pois). Oleellisin ero Portugaliin on tautitilanne. Sijaintimme takia seuraamme monia muita maita perässä.
Mitä koronanyrkkiin tulee, Suomen tiukka perustuslaki tuskin olisi taipunut siihen, että päätöksiä olisi tehnyt ulkoparlamentaarinen ryhmä. Nyt päätökset tekee vaaleilla valitut ihmiset sovittelemalla sekä omien että asiantuntijoiden riiteleviä lausuntoja. Vaikka olen itse (yleensä) protestiäänestämistä vastaan, on se aina parempi kuin kansan ulottumattomissa olevat elimet.
Demokratia olisi aika vaikeassa paikassa, jos eri mieltä olevat asiantuntijat olisivat tehneet vääriä ratkaisuja, mutta eivät joutuisi vastaamaan siitä niin kuin luottamustaan vaaleissa mittaavat poliitikot. Asiantuntijat voisivat vain sanoa, että ratkaisut tehtiin senhetkinen tiedon mukaan ja asia olisi sillä käsitelty. Vaikka epidemia päättyisi tähän vuoteen, hallitus joutuu vastaamaan päätöksistään ensi vuoden vaaleissa ja siihen pääsee vaikuttamaan niin denialistit, liberaalit, rationalistit kuin hysteerikot.
Ymmärrän hallituksen pointin ja huolen tuosta työpaikkojen tilanteesta. Mutta itse en oikein usko rajoituksilla olevan suurtakaan vaikutusta asiaan.
Päättäjien on todella hankalaa tehdä päätöksiä uskoon perustuen. Jos minä olisin päättämässä, melko varmasti seuraisin päätöksissäni enemmän sairaanhoitopiirien ylilääkäreitä kuin satunnaisia
uskovaisia, vaikka arkijärkeni mukaan olisinkin jälkimmäisten kanssa samaa mieltä.
/img-s3.ilcdn.fi/998ed61121221670996627eef4f6762621c4bd1f5bbd27a41d8036f7905e4238.jpg)
