Jos sulla tai sun läheisillä on kolme rokotetta, niin mitä pelkäät?
Kerron vain yhden esimerkin. Isäni on kohta 78-vuotias, munuaisensiirron saanut. Mainittakoon, että hänellä tuo ei johtunut omista elintavoistaan, vaan kyse oli puhtaasti satunnaisesta sairaudesta, joka voi tulla kenelle tahansa. Äitini on muutaman vuoden nuorempi, mutta hänellä on myös monenlaista lääkitystä hieman ennen pandemiaa sairastamansa onneksi alkuvaiheessa havaitun syövän vuoksi.
Heillä molemmilla on kolmannet rokotukset, mutta iän ja taustan vuoksi niiden suojateho ei ole samalla tasolla kuin meillä perusterveillä (isäni saa itse asiassa neljännen jo lähiaikoina). He ovat ihmisiä, jotka todennäköisesti niputettaisiin kansan syvien rivien keskusteluissa "vanhuksiksi, joilla ei muutenkaan ollut elinaikaa juurikaan jäljellä", vaikka todellisuus on toista. Molemmat elävät aktiivista elämää, eikä akuuttia terveyttä uhkaavaa ole, vaikka toki tuolla iällä on ihan yleistä, että joku äkkinäinen sairauskohtaus tai joku muu nopeasti etevä tauti iskee ja vie nopeasti.
He eivät ole linnoittautuneet kellariin, mutta he luonnollisesti arvioivat menojansa tarkasti koronatilanteen mukaan. Tuo ei poikkea mitenkään esimerkiksi siitä, miten pahimman influenssakauden aikana menetellään, paitsi toki siinä mielessä, että korona-aika on kestänyt kauemmin. Toki siinäkin aaltojen mukaan on vaihtelua.
Itse olen vasta kahdesti piikitetty. Itseni takia en sairautta enää pelkää, mutta mieluiten sairastuisin vasta kolmannen piikin jälkeen, jolloin tauti on kaveripiirissäni olleiden kokemusten perusteella kevyt nuha, kun taas kahdesti piikitetty kaatuu pariksi päiväksi sängyn pohjalle. Mutta vanhempieni luokse en haluaisi viedä tuota tautia. No, joulun vietimme heidän luonaan. Sitä edelsi se, että vietimme "matalaa profiilia" muutaman päivän ennen heidän luoksensa menoa. Tuollaisella pääsee jo varsin pitkälle, vaikkei se sataprosenttinen suoja olekaan.
Pitkä teksti, mutta ehkä tämä avaa sitä, miksi kaikki eivät täysin laske pelkkien rokotteiden varaan. Tätä ei kuitenkaan kannata kenenkään olkiukkoilla sellaiseksi, että vaatisin yhteiskunnan sulkua vanhempieni suojaamiseksi, koska siitä ei ole kyse. Heillä on nyt paras mahdollinen suoja, mitä lääketiede voi tarjota (tai isälläni on kohta, kun neljäs piikki tulee), ja sen jälkeen näillä mennään. On kuitenkin vain ja ainoastaan inhimillistä, että sen jälkeen taudin edelleen voimalla jyllätessä, tuossa tilanteessa olevat ihmiset jatkavat varovaista elämää. Se on järkevää, vaikka jotkut pahat kielet kutsuvat sitä "pelossa elämäksi". Meillä terveillä ihmisillä asia on täysin erilainen, mutta kyllä mekin joudumme ottamaan lähipiirimme riskiryhmät huomioon, vaikka muuten rokotteet mahdollistavatkin meille vapaammin elämän.
