Käsitän, että ei ole huomioitu rokotusten ja aiemman sairastumisen vaikutusta eli on tutkittu käytännön eroa vallitsevissa olosuhteissa kullakin ajan hetkellä. Voisi olla vaikea erottaa nämä tekijät, koska kaikkialla kuitenkin vaikuttaa jonkinasteinen immuniteetti ja rokotuspeitto, kun epidemiaa alkaa olla pari vuotta takana.Olisi mukava tietää, että onko tässä huomioitu rokotukset sekä sairastumisen kautta savutettu immuniteetti, ts. olisiko tauti herkempi leviämään ja Deltaa lievempi myös ilman näitä tekijöitä?
Jos nyt mietitään, että monissa maissa rokotuskattavuus on +80% (E-Afrikassa vastaavasti paljon sairastamisen kautta saavutettua immuniteettia) ja tämä variantti pystyy aiheuttamaan oireellisen infektion paremmalla prosentilla myös rokotetuille sekä taudin kertaalleen sairastaneille, niin on selviö, että A: tartuntoja on enemmän kuin vaikkapa Deltan ollessa valtavirus, koska viruksella on selkeästi paremmat edellytykset levitä väestössä ja B: prosentuaalisesti vakavia tautitapauksia on vähemmän kohdasta A johtuen (eli koska tartunnan saaneista aiempaa suurempi osa on rokotettu tai sairastanut jonkun aiemman varianteista).
E: Haen tällä nyt sitä, että perustuuko väittämä Omikronin lievemmästä taudinkuvasta johonkin viruksessa tapahtuneeseen mutaatioon, jonka vuoksi virus itsessään aiheuttaa lievemmän taudin (oli sairastuneella immuniteettia tai ei) tai siihen, että se kykenee läpäisemään aiemmin saavutettua immuniteettia paremmalla prosentilla.
Tätä kyllä pitäisi avata paremmin näissä uutisissa. Periaatteessa on väärin muuten sanoa, esim että variantti a on vaarattomampi kuin variantti b, jos tämä aiheutuu ainakin osin siitä, että populaatiot, joissa nämä variantit vaikuttavat ovat eri tavalla alttiita varianteille.