Hybridistrategian toimintasuunnitelman päivityksessä vähemmälle huomiolle on jäänyt, että leviämisvaiheen kriteerien kynnystä madallettiin jälleen. Aikaisemmin kiihtymisvaiheen ja leviämisvaiheen kriteerit ovat seuraavat:
Kiihtymisvaihe
- 7 vrk tapaussumma suuruusluokkaa 10–15/100 000 asukasta tai 14 vrk tapaussumma ei ylitä tasoa 25/100 000 asukasta
- positiivisten näytteiden osuus on > 1 %
- esiintyy joukkoaltistumisia
- tartunnanlähteet ovat pääsääntöisesti selvitettävissä ja tartuntaketjut katkaistavissa
- sairaalahoidon tarpeeseen pystytään vastaamaan ilman erityistoimia
Leviämisvaihe
- 7 vrk tapaussumma suuruusluokkaa >15/100 000 asukasta tai 14 vrk > 25–50/100 000 vähintään kahtena peräkkäisenä viikkona
- positiivisten näytteiden osuus on > 2 %
- alle puolet tartunnanlähteistä on selvitettävissä
- sairaalahoidon tarve kasvaa ja uusien tehohoitojaksojen määrän ennustetaan kääntyvän nousuun
Suunnitelman päivityksen myötä uudet eri vaiheiden arviointikriteerit ovat puolestaan seuraavat:
1.
Perustasolla epidemia ei kasva.
a. tartuntojen ilmaantuvuus on alhainen
b. ajoittain esiintyvät paikalliset ja alueelliset tartuntaketjut ovat hallittavissa, altistuneet ovat jäljitettävissä ilman jatkotartuntojen riskiä nostavaa viivettä eikä merkittävää leviämistä tunnettujen ryppäiden ulkopuolella havaita
c. uudet tapaukset ovat joko satunnaisia yksittäistapauksia tai ne todetaan pääosin karanteenissa jo olevilla
2.
Kiihtymisvaiheessa epidemiassa on kasvua, tapausten alueellinen ilmaantuvuus on perustasoa korkeampi. Esiintyy useita paikallisia ja alueellisia tartuntaketjuja. Seuraavia kriteerejä voidaan käyttää apuna epidemian arvioinnissa:
a. tartuntojen 14 vrk tapaussumma ei ylitä tasoa 25 / 100 000 asukasta
b. positiivisten näytteiden osuus on > 1%
c. esiintyy joukkoaltistumisia
d.
yli 2/3 tartunnanlähteistä on selvitettävissä ja tartuntaketjut katkaistavissa ilman jäljityksestä johtuvaa viivettä
e. sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakyky ja palveluiden saatavuus pystytään turvaamaan ilman erityistoimia
3.
Leviämisvaiheessa epidemian kasvu nopeutuu edelleen, ja tapaukset leviävät väestössä alueellisesti tai laajemmin. Jäljitys vaikeutuu. Seuraavia kriteereitä voidaan käyttää apuna väestöleviämisen arvioinnissa:
a. tartuntojen 14 vrk tapaussumma on suuruusluokkaa > 25 - 50 / 100 000 asukasta
b. positiivisten näytteiden osuus on > 2%
c.
jäljittävyys heikkenee, noin 2/3 tartunnanlähteistä tai vähemmän on selvitettävissä, epidemiaan hillintään tarvittavien resurssien määrä kasvaa
d. sairaala- ja tehohoidon määrän ennustetaan kääntyvän kasvuun
Eli kun aikaisemmin leviämisvaiheen kriteerit täyttyivät, jos puolia tartunnoista ei saatu jäljitettyä, niin nyt leviämisvaiheessa ollaan, jos enemmän kuin 1/3 on jäljittämättä. Lisäksi kriteeriksi otettiin epidemian hillintään tarvittavien resurssien kasvu.
Ilmaantuvuuslukua tässä kuitenkin tuijotetaan varmaan loppuun asti. Sinänsä tekisi mieli kysyä STM:n porukoilta, että näkevätkö ne oikeasti, että ilmaantusluku 25 nyt ja sama luku esimerkiksi viime syksyllä ovat epidemian hillinnän ja hybridistrategian toimintasuunnitelman tavoitteiden (estää viruksen leviämistä yhteiskunnassa, turvata terveydenhuollon kantokyky ja suojella erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä) kannalta samassa asemassa. Maalaisjärjellä voisi ajatella, että rokotusten myötä leviämisvaiheen ilmaantuvuslukukin olisi perusteltua olla korkeampi.
Muutenkaan tuosta toimintasuunnitelmasta ei kyllä jää sellaista fiilistä, että parempaan suuntaan oltaisiin menossa, ja että rajoitukset olisivat historiaa kovinkaan pian.
valtioneuvosto.fi