Mun on hirveän vaikeaa ylistää juuri erityisesti hallitusta koronatoimissa, kun Suomen toimet ovat olleet ihan suhteessa siihen, mitä valtaosassa muitakin demokraattisia maita on tehty. Täällä toki moni asia lievempinä, mutta ei täällä aihetta ole muuhun juuri ollutkaan. Ehkä vuodenvaihteessa olisi pitänyt pistää kolmen viikon totaalilockdown nyt nähdyn kitkuttamisen sijaan, mutta se olisi ollut toimena ehkä liian järeä Suomeen? Suomessa päätöksenteko on niin hidasta ja vaikeaa muutenkin, että kun jotain pitäisi jo päättää, aletaan usein vasta miettiä, että pitäisikö alkaa miettiä, että voisiko alkaa miettiä jotain päätöksiä.
Jos tässä pitää erikseen hallitusta jostain kukittaa, niin annetaan nyt niitä havuja perkele vaikka sitten siitä, etteivät lähteneet Ruotsin kelkkaan. Hiphei! Mitkään tieteellis-järkisyyt eivät Ruotsin linjaa tue nyt, eivätkä ole koskaan tukeneetkaan, joten se, että Suomen hallitus oli tolkuissaan, ei mun mielestä ole mikään huikea suoritus, vaan ainoa mahdollinen. Kiitos kuuluu Suomessa asuville ihmisille, joista valtaosa on noudattanut ohjeistuksia ja käyttäneet tervettä järkeä.
Mutta se on pakko sanoa, että oma luottamukseni päättäjiin on viimeisen vuoden aikana horjunut. Ja kun näin on omalla kohdallanikin käynyt, helppo uskoa, että muutenkin jo kaikkeen ylhäältä tulevaan päätöksentekoon epäluuloisesti suhtautuvat ovat vain saaneet lisää vettä myllyynsä. Mikä ei ole Suomen etu isossa kuvassa.
Olipa syynä sitten aidosti huonot päätökset tai huono viestintä, sillä ei kauheasti ole väliä, sillä lopputulema on sama. Erityisesti yrittäjien elämä on tehty hankalaksi ja siitä maksetaan hintaa vielä pitkään.
Suomessa toimii kaikki, mutta mikään ei suju. Monessa etelän valtiossa mikään ei toimi, mutta kaikki sujuu. Tämä on huomattu taas kerran.
/img-s3.ilcdn.fi/ab2fda77250f8a3d19e118565d70cd6997127765e75dd2beaf46692946fb0aff.jpg)
