Mutta toki ei olla purkamassa juuri sen vuoksi, että kriteerit aka maalitolpat siirtyvät rajoitusten suhteen jatkuvasti. Mistään terveydenhuollon kapasiteetista enää puhuta, nythän tartuntoja ei saisi olla enää ollenkaan.
Tuo kuulostaa väärinkäsitykseltä.
Voi sanoa kohtuullisen varmasti, että samat kausitekijät, jotka määrittävät influenssa- ja koronavirustautien kausivaihtelun, määrittävät myös Covid-19-taudin kausivaihtelun. Tätä taustaa vasten on syytä varautua siihen, että koronakriisin pahin vaihe on edessä tammi-maaliskuussa, jolloin ei näillä näkymin ole vielä väestötason suojaa Covid-19 taudilta.
Käytännössä tartuntojen jatkuminen merkitsee riskiä siitä, että Suomen tartunnat lähtevät ennen pitkää kasvamaan muiden EU-maiden tasolle.
Suomi on yhä tienhaarassa, jossa on valittava taudin leviämisen jatkumisen ja sen vahvemman rajoittamisen välillä. Nämä vaihtoehdot on esitetty pelkistäen taulukossa 1. Reaktiivinen linja perustuu siihen, että toimia lisätään vasta, kun havaitaan tartuntojen lisääntyneen nykytasolta. Reaktiiviseen linjaan liittyy selvä riski, että Suomi seuraa muiden EU-maiden kehitystä ennen kuin rokote on antanut riittävän suojan väestölle. Tehohoidon kapasiteetin selvä ylitysriski sisältyy reaktiiviseen linjaan.
Ennakollinen linja ottaa huomioon ym. vaiheiden 1 ja 2 riskit. Sitä tukee myös se, että Suomi on niitä harvoja EU-maita, joilla on maisehdollisuudet tartuntaketjujen kattavaan jäljittämiseen. Se estäisi monet tartunnat ja kuolemat, jotka ennen rokotteen tuomaa suojaa ovat muuten toteutumassa.
Teksti alla olevasta taloustieteilijöiden Martti Hetemäki ja Bengt Holmström sekä Suomen Pankin neuvonantaja Juhana Hukkisen selvityksestä:
Taloustieteilijät Martti Hetemäki ja Bengt Holmström sekä Suomen Pankin neuvonantaja Juhana Hukkinen ovat tehneet selvityksen koronakriisin linjan valinnasta.
www.aalto.fi