Pelkkä kuolleiden määrää ei ole oleellinen, vaan myös hoidossa olevien määrä. Tavallisesti tehohoitoon joutuva ihminen viettää teholla keskimäärin 2-4 vuorokautta. Koronan takia sinne joutunut viettää teholla keskimäärin viikkoja. Sen vuoksi on aivan turha verrata nyt kuluneen kuukauden kuolleisuuslukuja viime vuoden lukuihin. Jos ne eivät ole nousseet paljoa niin se on juuri osoitus siitä, että tämä ns. "ylireagointi" on itse asiassa ollut juuri asianmukaista reagointia. Korona ei ole erityisen tappava muille kuin sairaille vanhuksille, piste. Se on tässä vaiheessa jo päivänselvää. Mutta ennen kuin hoidot kehittyvät tai rokote saadaan, sen hoitaminen on hyvin kallista, sekä kuluttaa ylenpalttisesti aikaa ja resursseja. Jos korona leviää pahasti, teho-osastot täyttyvät. Henkilökunta, suojavarusteet ja lääkkeet uhkaavat loppua kesken. Henkilökunnan jaksaminen on todella kovalla koetuksella. Ja tällaisesta kierteestä syntyy yhteiskuntaan todella vakava oire. Mitä sitten tapahtuu kun koko terveydenhuoltojärjestelmä alkaa horjua? Kuka hoitaa sydänkohtaukset, syöpäpotilaat ja synnytykset?
Ruotsista sen verran, että kukaan meistä ei tiedä vielä tässä vaiheessa ovatko he olleet voittajia vai idootteja. Jos ensi kuussa havaitaan, että joku lääkitys toimiikin todella hyvin koronan oireisiin ja kuolleisuusluvut sekä tehohoitojen määrä/aika putoaa radikaalisti, ruotsalaiset huomaavat antaneensa suotta satojen ellei tuhansien ihmisten kuolla. Jos ensi syksynä tulee toinen aalto ja Ruotsissa on laumaimmuniteetti kun meillä kärvistellään karanteenissa, silloin ruotsalaiset näyttävät neroilta. Jos taas osoittautuu, että koronan saaneiden immuniteetti ei kestäkään esim. neljää kuukautta tai puolta vuotta enempää, ruotsalaiset näyttävät täysiltä idiooteilta ensi talvena. Tässä tilanteessa sitä ei yksinkertaisesti voida tietää.
Tässä linkki New York Timesin juttuun, jossa kuolleiden määrää koronan aikana on verrattu aiempien vuosien kuolleisiin. Juttu on pari päivää vanha. Melko jäätäviä lukuja on pöydässä.