Tässä lomien aikana on tullut kierrettyä erityisesti Itä-Suomessa ja juteltua yllättävän monen noin kolmekymppisen (miehen) kanssa, jotka eivät ole ensimmäistäkään piikkiä hakeneet, vaikka mahdollisuus olisi ollut. Selkeää syytä ei moni ole sanonut tälle, mutta rivien välistä on ollut luettavissa, että rokote koetaan edelleen suurempana uhkana kuin taudin saaminen. Tämä on typerää tutkimustiedon valossa ja harmi juttu rokopeittotavoitteiden sekä sitä kautta rajoitteiden poistamisen suhteen.
Toinen ryhmä, joka rokoteskeptisissä oman kokemukseni perusteella nostaa päätään on raskaana olevat ja imettävät naiset. Tätä ryhmää (etenkin raskaana olevia) ymmärrän ehkä itse vähän paremmin, koska tutkimustietoa on vielä aiheesta rajallisesti ja oma vauva on erittäin sensitiivinen asia. THL kuitenkin suosittelee rokotetta ja toteaa riskeistä seuraavasti:
”Raskaana olevien koronarokottamisesta on tällä hetkellä vielä rajallisesti tutkimustietoa, mutta käyttökokemus, eläinkokeet ja alustava tutkimustieto eivät anna viitteitä turvallisuushuolista (3, 4). Maailmalla raskaana olevia on rokotettu jo paljon.
Suomessa alle 65-vuotiaille käytetään mRNA-rokotteita, jotka eivät sisällä eläviä viruksia eikä niistä voi saada koronavirusinfektiota. Rokotteet eivät muuta ihmisen perimää, koska ne eivät pääse solun tumaan, jossa perimäainesta (DNA:ta) säilytetään. Rokotteiden mRNA tuhoutuu parissa vuorokaudessa elimistössä. Biologiselta näkökannalta ajatellen ei ole syytä olettaa, että koronavirusrokotteista aiheutuisi sikiölle haittaa.
Eläimillä tehdyissä kokeissa ei ole todettu haitallisia vaikutuksia raskauteen, sikiön kehitykseen, synnytykseen tai syntymän jälkeiseen kehitykseen.”
”
Suomessa alle 65-vuotiaille käytetään mRNA-koronarokotteita. mRNA-rokotteiden sisältämä lähetti-RNA tuhoutuu ihmisen elimistössä parin vuorokauden kuluessa, ja imettävillä naisilla tehdyn tutkimuksen mukaan rokotteen mRNA:ta ei kulkeudu äidinmaitoon (5).
Rokotuksen aikaansaamia koronavirukselta suojaavia vasta-aineita sen sijaan siirtyy äidinmaidon mukana vauvalle, jolloin ne voivat suojata vauvaakin (6). Näin tapahtuu myös monien muiden vasta-aineiden kohdalla.
Rokotettu imettävä äiti ei tartuta koronavirusta vauvalleen yhtä herkästi kuin rokottamaton.”
Joka tapauksessa tuota epäluuloisuutta ja passiivisuutta rokotteen ottamista kohtaan näyttää esiintyvän yllättävän paljon ja näin ollen se tulee todella olemaan ongelma, mikäli 80-90 prosentin rokotekattavuutta vaaditaan yhteiskunnan kunnolliseen avaamiseen. Mitään tarkkaa lukemaa ei käsittääkseni ole linjattu, mutta em. lukemat ovat viime aikoina asiantuntijoiden puheissa vilisseet.
Tämän vuoksi itse näkisin, että tuota tavoittetta on vaan pakko laskea jonkin verran alaspäin, jotta normaali elämä ilman rajoitteita voisi joskus jatkua. Tärkein tavoite kuitenkin on jo käytännössä saavutettu eli riskiryhmien ja ikääntyneiden tuplarokotus. Loput sitten toivottavasti ottavat rokotteen, mutta ei kait sitä voi keneltäkään vaatia ja antaa samalla koko muun yhteiskunnan pysyä rajoitettuna.
Toinen ryhmä, joka rokoteskeptisissä oman kokemukseni perusteella nostaa päätään on raskaana olevat ja imettävät naiset. Tätä ryhmää (etenkin raskaana olevia) ymmärrän ehkä itse vähän paremmin, koska tutkimustietoa on vielä aiheesta rajallisesti ja oma vauva on erittäin sensitiivinen asia. THL kuitenkin suosittelee rokotetta ja toteaa riskeistä seuraavasti:
”Raskaana olevien koronarokottamisesta on tällä hetkellä vielä rajallisesti tutkimustietoa, mutta käyttökokemus, eläinkokeet ja alustava tutkimustieto eivät anna viitteitä turvallisuushuolista (3, 4). Maailmalla raskaana olevia on rokotettu jo paljon.
Suomessa alle 65-vuotiaille käytetään mRNA-rokotteita, jotka eivät sisällä eläviä viruksia eikä niistä voi saada koronavirusinfektiota. Rokotteet eivät muuta ihmisen perimää, koska ne eivät pääse solun tumaan, jossa perimäainesta (DNA:ta) säilytetään. Rokotteiden mRNA tuhoutuu parissa vuorokaudessa elimistössä. Biologiselta näkökannalta ajatellen ei ole syytä olettaa, että koronavirusrokotteista aiheutuisi sikiölle haittaa.
Eläimillä tehdyissä kokeissa ei ole todettu haitallisia vaikutuksia raskauteen, sikiön kehitykseen, synnytykseen tai syntymän jälkeiseen kehitykseen.”
”
Suomessa alle 65-vuotiaille käytetään mRNA-koronarokotteita. mRNA-rokotteiden sisältämä lähetti-RNA tuhoutuu ihmisen elimistössä parin vuorokauden kuluessa, ja imettävillä naisilla tehdyn tutkimuksen mukaan rokotteen mRNA:ta ei kulkeudu äidinmaitoon (5).
Rokotuksen aikaansaamia koronavirukselta suojaavia vasta-aineita sen sijaan siirtyy äidinmaidon mukana vauvalle, jolloin ne voivat suojata vauvaakin (6). Näin tapahtuu myös monien muiden vasta-aineiden kohdalla.
Rokotettu imettävä äiti ei tartuta koronavirusta vauvalleen yhtä herkästi kuin rokottamaton.”
Joka tapauksessa tuota epäluuloisuutta ja passiivisuutta rokotteen ottamista kohtaan näyttää esiintyvän yllättävän paljon ja näin ollen se tulee todella olemaan ongelma, mikäli 80-90 prosentin rokotekattavuutta vaaditaan yhteiskunnan kunnolliseen avaamiseen. Mitään tarkkaa lukemaa ei käsittääkseni ole linjattu, mutta em. lukemat ovat viime aikoina asiantuntijoiden puheissa vilisseet.
Tämän vuoksi itse näkisin, että tuota tavoittetta on vaan pakko laskea jonkin verran alaspäin, jotta normaali elämä ilman rajoitteita voisi joskus jatkua. Tärkein tavoite kuitenkin on jo käytännössä saavutettu eli riskiryhmien ja ikääntyneiden tuplarokotus. Loput sitten toivottavasti ottavat rokotteen, mutta ei kait sitä voi keneltäkään vaatia ja antaa samalla koko muun yhteiskunnan pysyä rajoitettuna.