Ja mitä sitten jos Suomi joutuisi eri sykliin kuin Saksan talous - vaikka me tarvitsisimme korkojen laskua ja likviditeettiä markkinoille ja Saksa ja Ranska korkojen nousua ja kireämpää rahapolitiikkaa? Mitähän silloin tapahtuisi?
Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Sarjapisteet tasan: TUTO ja Hokki voittivat toinen toisensa peräkkäisissä peleissäLue lisää »
-
Kasper Kulonummi pelaa läpimurtokautta ja voittaa kamppailuja kovalla prosentillaLue lisää »
-
MTV: Miroslav Svobodan loukkaantuminen uhkaa ykkösmaalivahdin koko loppukauttaLue lisää »
-
Taponen nollasi Sportin Liigan juhlapelissäLue lisää »
-
Liiga-kierros: Jukurit yllätti Ilveksen, HPK otti aikalisän reilun minuutin jälkeen ja voittiLue lisää »
-
Maalivahdit loistivat TPS:n ja KalPan kohtaamisessa: Emma Hall vastasi ottelun ainokaisestaLue lisää »
Koronan taloudelliset vaikutukset
- Viestiketjun aloittaja dana77
- Alkaa
- 124 385
- 1 033
Ja mitä sitten jos Suomi joutuisi eri sykliin kuin Saksan talous - vaikka me tarvitsisimme korkojen laskua ja likviditeettiä markkinoille ja Saksa ja Ranska korkojen nousua ja kireämpää rahapolitiikkaa? Mitähän silloin tapahtuisi?
Tässähän tunnettu pikantti yksityiskohta olivat THL:n brutaalit säästöt, jotka tämän päivän HS:n mukaan käytännössä lopettivat infektiotautien perustutkimuksen laitoksessa ja suuri osa asiantuntemuksesta katosi talosta. Siinäpä sangen opettavainen tarina kaukonäköisyydestä.
Se on kysymys, joka pitäisi ratkaista ennen yhteisvaluuttaa ja yhteisvastuuta. Kuten kaikki muukin. Ei Suomen kustannuskilpailukyky voi olla esimerkiksi teollisuuden suuremmista palkoista johtuen heikompi. Kysymyksiä joihin tulisi hakea ennalta vastaukset, on satoja.
Nyt kun näyttää siltä, että kohtalaisen helposti löytyy yhtäkkiä mahdollisuus ruokkia taloutta kymmenien miljardien lisävelalla, niin miksei samansuuntaista olisi voinut tehdä aiemmin esimerkiksi siten, että jollain muutamalla miljardilla olisi ruokittu sitä koulutusta, tutkimusta ja kehitystä?
Olisiko yleensäkin mahdoton ajatus, että valtio pyrkisi ns. välttämättömistä kuluissaan, kuten maanpuolustuksesta sekä sosiaali- ja terveysmenoissaan suunnilleen pitkällä aikavälillä tasapainoon ja velkaa otettaisiin sitten se tarvittava määrä tutkimukseen ja kehitykseen? Tällä lainarahalla voitaisiin olettaa olevan jonkinlainen kohtuullinen takaisinmaksuaika ja sen velan voisi kuvitella olevan helposti markkinoille perusteltavissa.
Olisiko yleensäkin mahdoton ajatus, että valtio pyrkisi ns. välttämättömistä kuluissaan, kuten maanpuolustuksesta sekä sosiaali- ja terveysmenoissaan suunnilleen pitkällä aikavälillä tasapainoon ja velkaa otettaisiin sitten se tarvittava määrä tutkimukseen ja kehitykseen? Tällä lainarahalla voitaisiin olettaa olevan jonkinlainen kohtuullinen takaisinmaksuaika ja sen velan voisi kuvitella olevan helposti markkinoille perusteltavissa.
Onneksi onkin niin, että kokenut teollisuuden perusinsinööri tienaa Saksassa luokkaa 100k€, Suomessa 50k€, eli ollaan ainakin korkea- ja semikorkeakoulutetun väestön palkoissa erittäin erittäin kilpailukykyisiä.
Asia on todellisuudessa paljon monimutkaisempi. Teollisuuden tietty yksipuolisuus, kustannustaso ja kilpailukyky muiden euroalueen ja EU-maiden kanssa johti Suomen ongelmiin. Voidaan puhua kustannuskilpailukyvystä. Koska tehdasteollisuutemme tuotannosta saatava hinta laski 10-20 prosenttia alasta riippuen, mutta kustannusten nousu jatkui, Suomi ajautui lähelle kriisiä.
Sipilän hallitus oli erittäin vakavan paikan edessä. Valitut keinot eivät saaneet kannatustani 2015 alkaen, josta laskien perustelin monta kertaa, miksi erityisesti koulutuksen säästöt eivät olleet järkeviä. Sipilän hallituksen keinoista voi olla myös sitä mieltä, että ne olivat kaikki vääriä, mutta itse en tätä osta. Sen sijaan ne kohdistuivat tuottavuuden kannalta väärin.
Suomen toimia ei voi siten perustella säännöillä tms, vaan puhtaasti ne olivat Sipilän hallituksen poliittisia ratkaisuja. Onnistuneita toimia oli myös, mutta enemmän olisi saatu aikaan erityisesti tukia vähentämällä (maatalous, teollisuus, liikenne yms).
Asiasta on palstalla useissa ketjuissa selvityksiä tai tutkimuksia. Ja niin se menisi, että kouluttamaton tai vähän koulutettu työntekijä tienaa Suomessa suhteessa hyvin ja paremmin koulutettu suhteessa huonommin.
Näitä säästöpäätöksiä ei tosin tehnyt Sipilän hallitus vaan six-pack.
En tiedä onko minulla mitään kovin merkittävää sanomista tuohon kysymykseen. Jos siihen lähdetään, niin ehtona sille pitäisi olla taloudelliset uudistukset joiden noudattamatta jättämisestä tiukat sanktiot. Italia ei saa olla moral Hazard.
Nipotan vielä sen verran, että päätös THL:n säästöistä tehtiin osana Vanhasen hallituksen laatimaa valtion tuottavuusohjelmaa, jota siten Kataisen hallitus jatkoi.
THL:ssä on edelleen noin 1 000 henkilöä töissä ja THL on ymmärtääkseni voinut tehdä itsekin esityksiä siitä, mistä supistetaan. Ei tietenkään vapaasti, koska THL omaa tietyt vastuut. Jälkikäteen ajatellen supistuksia olisi tullut tehdä selvästi vähemmän tai kohdentaa toisin. Mahdollisesti molempia.
Velkaa ei ole haluttu lisätä, mutta samalla sitä on lisätty. Ja koska ei ole haluttu lisätä velkaa, on otettu ns. syömävelkaa. Näin karrikoiden tämä typeryys on pyörinyt.
Ehkä. Mutta sekin olisi mahdollista, että laitetaan 5 miljardia lisää tutkimukseen ja kehitykseen esimerkiksi ilmastonmuutosta hyödyntävään teollisuuteen ym. Ei siihen välttämättä velkaakaan tarvitse ainakaan täysmääräisesti. Erilaisia yritys- ja maataloustukia maksetaan luokkaa 7-10 miljardia vuodessa. Osa niistä on erilaisten maksujen alentamista, osa suoraa tukea.
Nyt olisi järkevää laittaa rahaa ns. ilmastonmuutokseen liittyvään tutkimus-, koulutus-, maatalous-, työllisyys-, kehitys- ja talouspolitiikkaan. Toivon, että tämä nähdään mahdollisuutena ja ymmärretään sen merkitys, mutta saas nähdä.
Toinen aloitti, toinen vei loppuun. Missään vaiheessa ei ilmeisesti ajateltu kaukonäköisesti vaan ihan eurot edellä mentiin. Nyt noita "säästöjä" voi ehkä pitää hieman huonona investointina tulevaisuuteen. Ehkäpä tämä toimii tiettynä oppituntina siitä, että tietty ydininfrastruktuuri tulee kansallisvaltiolla olla omissa käsissään.
stunt cock
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- San Jose Sharks, HPK
Mitä, jos otettaisiin mallia USA:sta, ja keskuspankki rahottaisi kaikkien aikojen kulutusjuhlat? Onko asia näin yksinkertaista, jos EKP lainaisi suoraan valtioille ja velkaantumista vain jatkettaisiin. Tulevaisuudessa sitten velkoja leikattaisiin tai lainattaisiin vain lisää edellisten velkojen kuittaamiseksi. Tietysti joku valtiokohtainen raja tälle helikopterirahalle pitäisi laittaa, mutta eikö tällä periaatteessa voitaisi ratkaista velkaantumisongelma? Tuskimpa tästä vielä mitään hyperinflaatiota seuraisi. Tosin jos inflaatio kiihtyisi helpottaisi se ainakin velkataakkaa. Ei kai siinä ole mitään hätää, jos velka on europohjaista niin kauan, kuin euroopalla on monopoli eurojen painamiseen.
Voisi toimia, jos tavoitteena olisi esimerkiksi varallisuuserojen voimakas kasvattaminen. Kaikkien aikojen tai vähän pienempikin setelirahoitus nostaisi kiinteän omaisuuden arvoa ja myös osakkeiden arvoa. Näin on käynytkin erityisesti USA:ssa. Jopa amerikkalaiset suurkapitalistit näkevät tilanteen ongelmana, koska kapitalismi ei enää toimi kuten sen pitäisi.
On kuitenkin tärkeätä "syyllistää" oikeita tahoja eikä puhua muunneltua totuutta ja siksi minusta @dana77 ja @Cobol asiasta asiallisesti mainitsikin. Esim. paljon julkisuutta saava Saku Timonen blogissaan edelleen väittää pokkana, että syy oli Sipilän. Tätä samaa Sipilä mantraa on saanut lukea myös monesta muusta paikasta. Tosiasia on, että noita säästöjä on ollut ajamassa ihan kaikki maamme suurimmat puolueet, joten kukaan ei ole enemmän tai vähemmän syyllinen tähän tilanteeseen.
Ah on se jälkiviisaus helppoa kun takana on oikea aate.
No voi tätä peliä pelata kaksikin. Jos valtio olisi myynyt Soneran osakkeista edes osan ennen it-kuplan puhkeamista Suomi olisi ollut ennen finanssikriisiä pitkälti velaton maa. Myyntiä harkittiin, mutta suuri idolisi Erkki the Red torppasi sen koska se olisi ollut aatteen vastaista.
Tarinan opetus? Jos tädillä olisi munat se olisi setä...
THL oli aikanaan siivouksen tarpeessa. Itsellä on jonkinmoista kosketuspintaa tuohon lafkaan ja meininki oli ennen irtisanomisia aika sanotaan nyt virastomainen, eikä mitenkään positiivisesti. Suomeksi sanoen työn tuottavuus ei ollut ihan 2000-luvun tasolla. Jälkeenpäin voi tietysti sanoa että ehkä olisi kannattanut pitää ne kaikki viinerinsyöjät ja paperinpyörittäjät mukana. Tai sitten voi olla että THL olisi itse lopettanut infektiotautien perustutkimuksen ilman säästöjäkin.
Niin, "efteråt är allt so klart" kuten Paasikivi tapasi usein siteerata. Vaan oletko siis sitä mieltä, että nuo tiedot tutkimuksen kärsimisestä ovat vääriä, ja vaikka olisi voinut enemmänkin "säästää"? Tietysti on hienoa kuulla anekdoottisi, mutta epäilenpä että nuo monetkin kommentit alan asiantuntijoilta ihan nimienkin kera voivat olla uskottavampia? Itse epäilen että jos asiantuntijalaitokselta karsitaan lähes kolmannes budjetista, että myös asiantuntemus siinä saattaa kärsiä. Mene ja tiedä. Mitä sitten tulee Erkkiin ja osakkeiden myymiseen niin ehtiessäni yritän hieman tarkistaa tuota käsitystäsi velattomuudesta ja diktaattori-Erkin jyrähdyksestä olla myymättä. Epäilisin että hieman on tullut lisää tarinaan kun on kylillä kulkenut. Saattaa olla että koko valtioneuvostollakin oli jotain sanottavaa ja vastuuta. Vaan siitä en toki ole eri mieltä, että olisi kannattanut tosiaan myydä ennen eikä jälkeen kurssin romahduksen. Ja olisi ollut parempi olla vähemmän velaton - tosin täysin velaton valtio muuten kuin tilapäisesti on hyvin todennäköisesti tehoton ja ei-investoiva valtio. (Apropos, sijoittamisesta puheenollen, Keynes on yksi sijoittamisen historian suuria nimiä, oliko alaa jossa ei ollut loistava?)
edit: Muuten perustutkimus on aika tehottomalta näyttävää puuhaa tehostajien silmissä - esim. yliopistoissa on paljolti siirrytty rahoituksen perässä hienosti säihkyviin hankkeisiin, joita tehdään hyvinkin tarkkojen tilaajien määrittelemien speksien mukaan ja käytännön hyötyjä tavoitellen. Tämä voi maallikosta tuntua järkevältä, mutta se on pidemmän päälle sangen riskialtista tieteen kannalta. Tuli taannoin vastaan hyvä kirjoitus tästä:
Luottamus, tiedepolitiikka ja THL | Eufemia | Tampereen korkeakouluyhteisö
Nykytilanteessa suurikin yleisö näkee sen, mikä tiedeyhteisöissä on ollut koko ajan ilmeistä: tutkimuksen hankkeistuminen rapauttaa sellaista asiantuntemusta, jonka kehittyminen ja ylläpito vaatii pitkäjänteistä, yhdessä muiden saman aihepiirin asiantuntijoiden kanssa tehtävää...
blogs.tuni.fi
Viimeksi muokattu:
Alan asiantuntijoilla saattaa olla pientä henkilökohtaista katkeruutta kun rahoitus meni alta joten en heidänkään sanomisia ihan sellaisenaan osta. Tässä thl:n rahoituksessa tuntuu olevan tärkeämpää se että päästään lyömään Sipilän hallitusta kuin todellinen huoli thl:n rahoituksesta. Kätevästi unohdetaan myös että se tuottavuusohjelma alkoi jo paljon ennen Sipilän hallitusta. Ja jottei jäisi epäselväksi niin en ole Sipilän hallituksen suurimpia faneja, mutta esimerkiksi työllisyysasteen suhteen se teki hyvää duunia.Niin, "efteråt är allt so klart" kuten Paasikivi tapasi usein siteerata. Vaan oletko siis sitä mieltä, että nuo tiedot tutkimuksen kärsimisestä ovat vääriä, ja vaikka olisi voinut enemmänkin "säästää"? Tietysti on hienoa kuulla anekdoottisi, mutta epäilenpä että nuo monetkin kommentit alan asiantuntijoilta ihan nimeienkien kera voivat olla uskottavampia? Itse epäilen että jos asiantuntijalaitokselta karsitaan lähes kolmannes budjetista, että myös asiantuntemus siinä saattaa kärsiä. Mene ja tiedä.
edit: Muuten perustutkimus on aika tehottomalta näyttävää puuhaa tehostajien silmissä - esim. yliopistoissa on paljolti siirrytty rahoituksen perässä hienosti säihkyviin hankkeisiin, joita tehdään hyvinkin tarkkojen tilaajien määrittelemien speksien mukaan ja käytännön hyötyjä tavoitellen. Tämä voi maallikosta tuntua järkevältä, mutta se on pidemmän päälle sangen riskialtista tieteen kannalta. Tuli taannoin vastaan hyvä kirjoitus tästä:
Luottamus, tiedepolitiikka ja THL | Eufemia | Tampereen korkeakouluyhteisö
Nykytilanteessa suurikin yleisö näkee sen, mikä tiedeyhteisöissä on ollut koko ajan ilmeistä: tutkimuksen hankkeistuminen rapauttaa sellaista asiantuntemusta, jonka kehittyminen ja ylläpito vaatii pitkäjänteistä, yhdessä muiden saman aihepiirin asiantuntijoiden kanssa tehtävää...
Ja toisaalta onko meillä edes tapahtunut sellaisia virheitä joissa voisi nähdä yhteyden thl:n rahoitusten leikkaukseen? Suojavarusteiden puute ehkä jossain määrin, toisaalta niiden valtava tarve on tullut yllätyksenä käytännössä ihan kaikille maille. Helsinki-Vantaan viestintäongelma menee taas eri instanssien välisen huonon vuoropuhelun piikkiin. Siinä kai ne suurimmat virheet olivat, eli muutenhan ollaan menty pitkälti who:n ja ecdc:n linjoilla ja pääasiassa kai ihan hyvin tuloksin. Ecdc:stä puheenollen, itse näkisin että meidän kannattaisi sinne keskittää infektiotautien perustutkimusta thl:n sijaan. Kun tuppaavat nämä pandemiat olemaan yleensä aika kansainvälisiä. Kaikkea ei kuitenkaan kannata ehkä yrittää tehdä itse (sama pätee myös suojavälineisiin).
Perustutkimuksesta pitkälti samaa mieltä. Eihän se kovin seksikästä ole ja tulosten kaupalliseen käyttöön jalostamiseen menee helposti pari vuosikymmentä
Vaikka rajoitusten puolestapuhuja olenkin, niin ainakin harkitsisin vapun jälkeen terassien avaamista. Joskin erittäin tiukoilla asiakaspaikkarajoituksilla (yhtä kohti tilaa 5m2 tms) joita myös valvottaisiin, eli ei siinä ihan jokaisessa paikassa olisi tilaa turvallista terassia järjestää mutta voisihan tuommoisen pistää pystyyn siirrettävillä kaljahanoilla johonkin tyhjälle parkkipaikalle. Pöytäkunta max 4 henkeä semmoisia ihmisiä ketkä tulevat samassa porukassa sisälle ja saman tien poisto jos alkaa näyttää kunto siltä että lähdetään sosiaalisesti lähestymään. Tulisihan siitä kustannuksia mutta varmaan väki suostuisi pulittamaan pari koronaeuroa lisää tuoppia kohti jos sillä saisi edes vähän tasattua yrittäjälle koituvia kustannuksia.
Tuommoisten rajoitusten valvominen menisi ihan älyttömän hankalaksi ja toisekseen en usko mitenkään, että läheskään kaikki ravintoloitsijat ja kuppilanpitäjät näitä sääntöjä noudattaisivat, jotka jotenkin rajoittaisivat asiakasmäärät neliöitä kohden. Mihin esimerkiksi vedät selkeän rajan siinä, että ihminen "lähtee sosiaalisesti lähestymään"? Niskaperse otteella ravintolasta pihalle sitten, kun menee suutelemiseksi, vai miten tuossa toimittaisiin? Kuulostaa teoriassa ehkä hienolta, mutta käytännössä en näe tämän toimivan, kuin korkeintaan jossain hienostopaikoissa, joissa porukka osaa käyttäytyä hieman sivistyneemmin. Mutta suurin osa baareista ei ole semmoisia paikkoja.
No juu, enemmän luksuspaikoissa tämmöinen pitäisi järjestää ja mielellään päivännäöllä ettei porukka ihan hirveitä kuoseja (oletusarvoisesti) siellä ehdi vetää että menisi halailuksi.
Mitenkähän sitten joku siirrettävä ulosmyyntikioski Kirkkopuiston laitaan? Olisi yrittäjälle melko kuluton vaihtoehto kun ei tarvitsisi henkilökuntaa kuin siihen juomahanan taakse ja käytännössä ei vaikuttaisi todennäköisesti ihmisten käyttäytymiseen kun puistossa röpöttelijät hakisivat joka tapauksessa kaupasta juomat. Toki voisihan se olla hankala myydä asiakkaalle syytä osataa samaa tuotetta moninkertaisella hinnalla kuin mitä alepasta saa, mutta tuossakin pitäisi sitten kilpailla laadulla.
Vaatisi luonnollisesti nopeaa lakimuutosta, käsittääkseni ulosmyynti vaatii että myytävä tuote on avaamaton ts. tuoppeja ei voi myydä ulos. Ja toki ne oletusarvoisesti muoviset tuopit aiheuttaisivat roskaa mutta niistä voisi järjestää jonkun panttisysteemin vaikka että edes osa ihmisistä kuskausi sen takaisin.
Axbor Nocturne
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Chelsea FC
Nyt alkaa polttoaine olla niin halpaa, että autolla ja muilla polttomoottorivälineillä voi ajella kohta vaikka huvikseen. Todellisuudessa polttaineenkulutus on tippunut todella paljon, kun työmatkaliikenne on hävinnyt murto-osaan normaalista. Bensiinin (BE95) litrahinta taitaa olla jo jossain päin Suomea alle 1,20 €/litra. Ja hinnat tulevat menemään roimasti alaspäin, kun WTI ja Brent hinnat sukeltavat entisestään...
Kotimaan matkailulle ainakin taitaa tehdä hyvää kun periaatessa pitkäkin matka on hyvin edullista ajaa ja voisi kuvitella että touko-kesäkuun aikana alkaa moni paikka puskeen erilaisia tarjouksia joten majoituskin voi olla hyvin edullista. Eikä lähellekään kaikki kohteet kuitenkaan ole mitään "turistirysiä" johon kaikkien tarvitsee änkeä.
Itse antaisin vain niille ravintoloille ja baareille ulosmyyntioikeuden alle 5,5% juomille (myös klo 21 jälkeen) niin voi ihmiset ihan rauhassa valita meneeko kotiin vai puistoihin juomaan ne 3-5e bissensä. Tämä tekisi sen ettei ihmiset ahtaudu ainakaan niin tiivisti ja voi valita meneekö puistoihin vai kotiin juomaan niitä juomia. Tämä antaisi pelivaraa myydä ruoan mukana juomia mukaan ja sitten ehkä tietyillä alueilla auttaisi pienyrittäjiä saamaan edes jotain tuloja.
Ei taida enää paljoa tuosta 1.20e/l tippua, bensasta pelkkää veroa menee yli 70cnt/l. Ei siinä kuljetusten, varastoinnin yms jälkeen hirveästi pumpulta tuottoa jää jos paljon alle 1.20 tippuu... mutta ajellaan nyt näillä hinnoilla, syksyllähän piti tulla taas lisäkorotusta
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy