Mainos

Koronan taloudelliset vaikutukset

  • 124 443
  • 1 033

ndal88a

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooVee, Tampere
Wikipedian mukaan Saksassa kuolee 4 ihmistä 100 000 asukasta kohden tieliikenteessä. Todennäköisesti suurempi määrä kuin alle 65-vuotiaita kuolisi, jos yhteiskunta pidettäisiin auki ja riskiryhmät suojeltaisiin. Boris Johnson ei taida kuitenkaan mikään terveellisyyden perikuva olla. Olutta ja rasvaista ruokaa luultavasti menee. Sinänsä ihmettelen, että perusteletko kuolleisuutta henkilöllä, joka ei kuollut? That´s not an irrational thinking? Myös influenssa voi viedä nuoriakin ihmisiä tehohoitoon. Johnson taitaa olla ainoa tehohoitoon joutunut eturivin poliitikko tai yhteiskunnallinen vaikuttaja. Tehohoitojaksokin kesti muutamia päiviä. Esimerkiksi Ahtisaaret toipuivat taudista ilman tehohoitoa, vaikka Marankaan terveys ei taida paras mahdollinen olla.
Tätä kun lukee voisi Korona viruksen paikalle pistää tupakan tai aseet verrattuna liikenteeseen (tai ilmeisesti se oli jossain aiempana ketjussa). Voisi kysyä että onko liikenteellä mitään positiviisia vaikutuksia ihmiskunnalle ja onko tupakalla/aseilla/korona viruksella mitään positiivista vaikutusta ihmiskuntaan.

JOL
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Alv-takaisinlainauksen korko, vaikka se pieni onkin, hillinnee niitä yrityksiä ottamasta lainaa, joilla siihen ei ole tarvetta. Inflaatio oli maaliskuussa 0,6% ja pysynee alhaalla, joten pieni reaalikorko tuohon jää.
En ole mistään lukenut rajataanko takaisinlainaus koskemaan vain niitä yrityksiä, joilla on todellinen kassakriisi. Jos kaikki sen saavat, niin se antaa mahdollisuuden investoida tai jopa pelata, median leimakirveen uhalla.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat

Aika pöyristyttävä vaatimus, että koko kunta-alan pitäisi saada joku ihmeellinen koronalisä. Ymmärrän sen, että sairaanhoitohenkilökunnalle tälläisiä ja ehkä varauksin myös joillekin muille aloille kaavaillaan. Mutta, että koko kunta-alalle? Älkää nyt viitsikö... Sen saisi silloin niin moni tyhjäntoimittaja, jotka eivät tee mitään sen normaalinkaan palkkansa eteen, että tämmöisen vaatiminen on suorastaan törkeää.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна

Aika pöyristyttävä vaatimus, että koko kunta-alan pitäisi saada joku ihmeellinen koronalisä. Ymmärrän sen, että sairaanhoitohenkilökunnalle tälläisiä ja ehkä varauksin myös joillekin muille aloille kaavaillaan. Mutta, että koko kunta-alalle? Älkää nyt viitsikö... Sen saisi silloin niin moni tyhjäntoimittaja, jotka eivät tee mitään sen normaalinkaan palkkansa eteen, että tämmöisen vaatiminen on suorastaan törkeää.
Valtionvelkaa vaan ja lasku tuleville sukupolville. Ainiin, mutta valtionvelkaa ei tarvitsee maksaa takaisin. PIIKKI AUKi
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Valtionvelkaa vaan ja lasku tuleville sukupolville. Ainiin, mutta valtionvelkaa ei tarvitsee maksaa takaisin. PIIKKI AUKi
Jopa 300 vuotta voi velka kestää valtavana taakkana jälkipolville: That Debt From 1720? Britain’s Payment Is Coming Edelleen pitää - jostain syystä - tähdentää että kyllä, valtiontalous ja julkinen velka toimii hieman eri lailla kuin yksityistalous ja yksityinen velka. Se ei tarkoita sitä, että lainaa voisi ottaa loputtomiin tai ylläpitää rakenteellista vajetta ikuisesti, mutta silti kysymys on huomattavasti ja laadullisesti eri asiasta kuin jostain parikymppisen opiskelijan epäviisaasta kulutusluotosta.
 

teppana

Jäsen
Jopa 300 vuotta voi velka kestää valtavana taakkana jälkipolville: That Debt From 1720? Britain’s Payment Is Coming Edelleen pitää - jostain syystä - tähdentää että kyllä, valtiontalous ja julkinen velka toimii hieman eri lailla kuin yksityistalous ja yksityinen velka. Se ei tarkoita sitä, että lainaa voisi ottaa loputtomiin tai ylläpitää rakenteellista vajetta ikuisesti, mutta silti kysymys on huomattavasti ja laadullisesti eri asiasta kuin jostain parikymppisen opiskelijan epäviisaasta kulutusluotosta.

Eikös valtionvelassa ole yksi huomattava asia se, että mitä suurempi velkataakka niin sitä suuremmaksi uusien velkojen korot nousevat?
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Aika pöyristyttävä vaatimus, että koko kunta-alan pitäisi saada joku ihmeellinen koronalisä. Ymmärrän sen, että sairaanhoitohenkilökunnalle tälläisiä ja ehkä varauksin myös joillekin muille aloille kaavaillaan. Mutta, että koko kunta-alalle? Älkää nyt viitsikö... Sen saisi silloin niin moni tyhjäntoimittaja, jotka eivät tee mitään sen normaalinkaan palkkansa eteen, että tämmöisen vaatiminen on suorastaan törkeää.

Näyttäisi olevan ay-puolen vaatimuksissa valmiuslakilisä, koronalisä ja koronan jälkihoitolisä. Tilanne on tavallaan otollinen, kun on ay-puolen vaatimuksia hyvinkin tunnustava pääministeri ja hallitus. Keskusta on harvoin järjen ääni, mutta olisiko tässä?
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN

Aika pöyristyttävä vaatimus, että koko kunta-alan pitäisi saada joku ihmeellinen koronalisä. Ymmärrän sen, että sairaanhoitohenkilökunnalle tälläisiä ja ehkä varauksin myös joillekin muille aloille kaavaillaan. Mutta, että koko kunta-alalle? Älkää nyt viitsikö... Sen saisi silloin niin moni tyhjäntoimittaja, jotka eivät tee mitään sen normaalinkaan palkkansa eteen, että tämmöisen vaatiminen on suorastaan törkeää.

Hoitoalan liitot ”koronalisää” kaiketi vaativat, mutta kun kunta-alan neuvottelut ovat kesken, muut eivät erikoiskohtelua hyväksy. Jutun perusteella tilanne näyttää olevan edelleen sama, eli varsinaisesti muut eivät ole vaatineet koronalisää vaan yhtäläisiä palkkaratkaisuja. Nykyisinhän kunta-ala on pääosin yhdessä sopimuksessa, jolloin yksittäisen ryhmän eritasoinen korotus olisi aika hankala toteutettava ilman koronaakin.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Jopa 300 vuotta voi velka kestää valtavana taakkana jälkipolville: That Debt From 1720? Britain’s Payment Is Coming Edelleen pitää - jostain syystä - tähdentää että kyllä, valtiontalous ja julkinen velka toimii hieman eri lailla kuin yksityistalous ja yksityinen velka. Se ei tarkoita sitä, että lainaa voisi ottaa loputtomiin tai ylläpitää rakenteellista vajetta ikuisesti, mutta silti kysymys on huomattavasti ja laadullisesti eri asiasta kuin jostain parikymppisen opiskelijan epäviisaasta kulutusluotosta.
Tottakai. Viestini oli osoitettu niille, joita valtionvelan kasvu ei haittaa, koska ”sitä ei tarvitse maksaa takaisin”. Me molemmat tietänemme kyllä riittävästi valtionvelasta.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Itse en opetusalalle "vaadi" mitään korona- tai kuoppalisää(lastentarhanopettajat erikseen, mutta ei yleistä). Tämä ei kuitenkaan ole pelkkä vasemmistolaisten ajatus, jenkeissähän maksetaan tuntuvia koronalisiä niin hoitajille kuin työttömillekin.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Hoitoalan liitot ”koronalisää” kaiketi vaativat, mutta kun kunta-alan neuvottelut ovat kesken, muut eivät erikoiskohtelua hyväksy. Jutun perusteella tilanne näyttää olevan edelleen sama, eli varsinaisesti muut eivät ole vaatineet koronalisää vaan yhtäläisiä palkkaratkaisuja. Nykyisinhän kunta-ala on pääosin yhdessä sopimuksessa, jolloin yksittäisen ryhmän eritasoinen korotus olisi aika hankala toteutettava ilman koronaakin.
En tiedä, miten tälläinen olisi noin niin kuin sopimuksellisesti tehtävissä, mutta kyllä tämmöisissä poikkeusoloissa olisi minusta ihan paikallaan vähän joustaa tässä kankeassa byrokratiassa sekä ihmisten itsekkyydessä, ja antaa hoitohenkilökunnalle se koronalisä. Tai jos se siis jollekin annetaan, niin he sen ansaitsevat. Korjatkaa jos olen väärässä, mutta ihmeelliseltä kuulostaisi, jos tuollainen ei olisi toteutettavissa.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
En tiedä, miten tälläinen olisi noin niin kuin sopimuksellisesti tehtävissä, mutta kyllä tämmöisissä poikkeusoloissa olisi minusta ihan paikallaan vähän joustaa tässä kankeassa byrokratiassa sekä ihmisten itsekkyydessä, ja antaa hoitohenkilökunnalle se koronalisä. He jos jotkut sen ansaitsevat. Korjatkaa jos olen väärässä, mutta ihmeelliseltä kuulostaisi, jos tuollainen ei olisi toteutettavissa.

Varmasti siitä, ketkä palkankorotuksia ansaitsevat tai eivät ansaitse mielipiteitä on monenlaisia - ja sitten meillä on sopimusyhteiskunta, jota koskevat tietyt säännöt. Kuten vaikkapa se, että palkansaajien ja työnantajan edustajat sopivat mm. siitä, mikä osa palkkaratkaisusta maksetaan kaikille yleiskorotuksena ja minkä osan jakamisesta työnantaja voi itsenäisesti päättää tavalla x. Tyypillisesti myös ne toimijat, jotka nyt vaativat koronalisää vain itselleen ovat sen kannalla, että mahdollisimman suuri osa jaetaan yleiskorotuksena.

Sopimus kun on koko alan yhteinen ja siinä on kolme palkansaajapuolen edustajaa (joista hoitoalaa edustava Sote ry taitaa olla pienin, muut Kunta-alan unioni ja JUKO) on melko vaikea ajatus, että muut hyväksyisivät yhdelle ryhmälle korkeamman palkkaratkaisun. Työnantaja eli tässä tapauksessa KT voi tietenkin maksaa yli sovitun - kollektiivisopimushan on vain minimi - mutta kuntien tilanteessa taitaa sekin aika mahdotonta olla. Juuri nythän on sopimukseton tila eikä työrauha kuntapuolella ole voimassa. Työtaistelut lienevät silti utopiaa.
 

Jonisti

Jäsen
Suosikkijoukkue
NY Rangers, Kalpa, Україна
En tiedä, miten tälläinen olisi noin niin kuin sopimuksellisesti tehtävissä, mutta kyllä tämmöisissä poikkeusoloissa olisi minusta ihan paikallaan vähän joustaa tässä kankeassa byrokratiassa sekä ihmisten itsekkyydessä, ja antaa hoitohenkilökunnalle se koronalisä. Tai jos se siis jollekin annetaan, niin he sen ansaitsevat. Korjatkaa jos olen väärässä, mutta ihmeelliseltä kuulostaisi, jos tuollainen ei olisi toteutettavissa.


Kyllähän tuo lisä paikallaan olisi, ehdottomasti. Etenkin hoitajien keskuudessa tulee käymään massapako alalta, kunhan kriisin huippu on ohi. Koronalisällä tätä voitaisiin nähdäkseni jarruttaa. Jos nyt ei tule kädenojennusta, ei sitä tule koskaan tulevaisuudessakaan. Muutenkin viime aikoina ollut trendi, että lääkäreiden tehtäviä siirtyy hoitajien vastuulle ikään kuin varkain, ts. hoitajien vastuu on kasvanut palkan pysyessä ennallaan.

Noin tulevaisuutta ajatellen hoitohenkilöstön massapako ei lupaa hyvää. Koko ala on tämän koronan jälkeen jonkinlaisessa murroksessa, mutuillen heitän että jonkinlaista uudelleenorganisointia tulee tapahtumaan ja yksityiset firmat tulevat entisestään työntymään markkinoille.

Jos lääkäri tienaisi kuussa esim. 2800e bruttona, väittäisin että alalle olisi vähemmän halukkuutta.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
@DAF kun nyt olet asiaan ilmeisen paremmin perehtynyt, kuin minä, niin voisitko vastata yhteen kysymykseen? En tässä kenellekään ole vaatimassa mitään korotuksia, mutta rupesi kiinnostamaan, että miten tämmöinen olisi toteutettavissa.

Juu Suomessa nojataan sopimukseen ja niin sen pitää mennäkin. Mutta jos nyt unohdetaan tämä sanakikkailu ja puhutaan ihan tämmöisellä ihmisten kielellä, niin miksi se olisi muka niin mahdotonta leipoa sinne tesseihin jotkut "koronalisät" seuraavalle sopimuskaudelle määräaikaisiksi nimenomaan hoitohenkilökunnalle? Siis muita syitä, kuin se, että muilla aloilla (mukaan lukien saman tessin alla) työskentelevät ihmiset eivät suostuisi päästämään irti itsekkyydestään ja toteamaan, että kyllä se niin on, että te sen lisän nyt ansaitsette. Kai sinne jotain lisäpöytäkirjoja (tai millä lie hienolla nimellä nyt menevätkään) voi tehdä.
 

teppana

Jäsen
Kyllähän tuo lisä paikallaan olisi, ehdottomasti. Etenkin hoitajien keskuudessa tulee käymään massapako alalta, kunhan kriisin huippu on ohi. Koronalisällä tätä voitaisiin nähdäkseni jarruttaa. Jos nyt ei tule kädenojennusta, ei sitä tule koskaan tulevaisuudessakaan. Muutenkin viime aikoina ollut trendi, että lääkäreiden tehtäviä siirtyy hoitajien vastuulle ikään kuin varkain, ts. hoitajien vastuu on kasvanut palkan pysyessä ennallaan.

Noin tulevaisuutta ajatellen hoitohenkilöstön massapako ei lupaa hyvää. Koko ala on tämän koronan jälkeen jonkinlaisessa murroksessa, mutuillen heitän että jonkinlaista uudelleenorganisointia tulee tapahtumaan ja yksityiset firmat tulevat entisestään työntymään markkinoille.

Jos lääkäri tienaisi kuussa esim. 2800e bruttona, väittäisin että alalle olisi vähemmän halukkuutta.

En oikein usko massapakoon. Ainahan hoitajat ovat puhuneet että alanvaihto on edessä, mutta kuten täälläkin on useampaan otteeseen tuotu esiin hoitajat eivät vaihda alaa kovin usein.

Mielenkiintoista olisi kuulla miten lääkäreiden tehtävät ovat hoitajille siirtyneet ilman kompensaatiota lisätyöstä. Tämä on itselleni uutta tietoa.

Boldattuun pitää mainita sen verran, että erikoistuvan lääkärin palkka on jonkin verran yli 3000€ kuukaudessa. En muista summaa tarkalleen, mutta reilusti alle 4000€ se peruspalkka on. Lääkärit toki pystyvät vaikuttamaan ansaintatasoonsa päivystämällä, mutta jos virka-aikana tekee erikoistuvan hommia palkka ei missään nimessä ole mikään älytön.

Toisekseen, lääkärin koulutukseen kuuluu 6-vuotta (360 opintopistettä) yliopistossa ja 6-vuotta erikoistumista. Esimerkin vuoksi, diplomi-insinöörin koulutus on 300 opintopistettä ja opinnot pystyy ahkeralla opiskelulla suorittamaan alle neljässä vuodessa. Erikoistumisjaksoa, johon kuuluu vaatimuksena esim. erikokoisissa sairaaloissa työskentely ei ole missään muussa ammatissa. Pahimmoilleen kyseessä on pakollinen muutto toiselle paikkakunnalle suorittamaan erikoistumista. Ottaen huomioon hoitovastuu sekä diagnosointi (joka vieläkin on 100% lääkärillä) olisi vähintäänkin hassua jos palkkaus hoitajalla ja lääkärillä olisi lähelläkään samaa. Meillä töissä teknologiajohtajalla on merkittävästi suurempi palkka kuin tuotannon puolella prosessinohjaajilla. Jostain kumman syystä en ole teollisuuden puolella törmännyt koskaan siihen, että näitä töitä ja palkkauksia vertailtaisiin keskenään.
 

Jonisti

Jäsen
Suosikkijoukkue
NY Rangers, Kalpa, Україна
En oikein usko massapakoon. Ainahan hoitajat ovat puhuneet että alanvaihto on edessä, mutta kuten täälläkin on useampaan otteeseen tuotu esiin hoitajat eivät vaihda alaa kovin usein.

Mielenkiintoista olisi kuulla miten lääkäreiden tehtävät ovat hoitajille siirtyneet ilman kompensaatiota lisätyöstä. Tämä on itselleni uutta tietoa.

Boldattuun pitää mainita sen verran, että erikoistuvan lääkärin palkka on jonkin verran yli 3000€ kuukaudessa. En muista summaa tarkalleen, mutta reilusti alle 4000€ se peruspalkka on. Lääkärit toki pystyvät vaikuttamaan ansaintatasoonsa päivystämällä, mutta jos virka-aikana tekee erikoistuvan hommia palkka ei missään nimessä ole mikään älytön.

Toisekseen, lääkärin koulutukseen kuuluu 6-vuotta (360 opintopistettä) yliopistossa ja 6-vuotta erikoistumista. Esimerkin vuoksi, diplomi-insinöörin koulutus on 300 opintopistettä ja opinnot pystyy ahkeralla opiskelulla suorittamaan alle neljässä vuodessa. Erikoistumisjaksoa, johon kuuluu vaatimuksena esim. erikokoisissa sairaaloissa työskentely ei ole missään muussa ammatissa. Pahimmoilleen kyseessä on pakollinen muutto toiselle paikkakunnalle suorittamaan erikoistumista. Ottaen huomioon hoitovastuu sekä diagnosointi (joka vieläkin on 100% lääkärillä) olisi vähintäänkin hassua jos palkkaus hoitajalla ja lääkärillä olisi lähelläkään samaa. Meillä töissä teknologiajohtajalla on merkittävästi suurempi palkka kuin tuotannon puolella prosessinohjaajilla. Jostain kumman syystä en ole teollisuuden puolella törmännyt koskaan siihen, että näitä töitä ja palkkauksia vertailtaisiin keskenään.



Esimerkiksi tässä kyselyssä sairaanhoitajat kokevat tekevänsä lääkärin vastuulle kuuluvia töitä: Kysely: Kolme neljästä sairaanhoitajasta tekee lääkärin töitä | Sairaanhoitajat
Asia tuskin ihan noin mustavalkoinen on, erot lienevät vaihtelevia alueittain ja riippuen tekeekö töitä erikoissairaanhoidon vai perusterveydenhuollon puolella.

Voihan sairaanhoitaja myös päivittää osaamistaan, esimerkiksi opiskelemalla farmakologiaa ja saamalla luvan määrätä (hyvin marginaalisesti) lääkkeitä. Tästä sitten ilmeisesti maksetaan vaihtelevasti. Raja lienee häilyvä erinäisissä tehtävissä, mikä lopulta on tiimityötä, mikä jää yksittäisen hoitajan tai lääkärin vastuulle ja mitä päätöksiä yksilö työssään tekee.

Tarkoituksenani ei ollut missään nimessä vähätellä lääkäreitä millään lailla, he ovat jokaisen euronsa ansainneet ja tutkintonsa suorittaneet - siitä hatunnosto heille. Hoitajathan opiskelevat hoitotiedettä ja lääkärit lääketiedettä, toinen AMK:ssa ja toinen yliopistossa. Moni nimenomaan tekee tilinsä päivystämällä ja tekemällä keikkaa yksityisellä puolella. Lääkäreillä on helpompi vaikuttaa omaan ansiotasoonsa, kuin hoitajalla.

Mutta siis varmaan isoimpana epäkohtana on esimerkiksi AMK-insinöörin palkkaus verrattuna hoitajien vastaavaan. Valtaosa hoitoalasta elää lisillä, jotka saavutetaan esimerkiksi olemalla töissä silloin, kun arkityötä tekevät viettävät pyhiään tai ovat nukkumassa. Palkkoja tulisi aina verrata siihen kuukausiansioon, jossa ei lisät näy. Lisät siis kompensoivat työaikojen epämukavuutta. Sairaanhoitajaliiton mukaan keskimääräinen kk-palkka ilman lisiä on 2445e* kun insinööriliiton alkupalkkasuositus on pääkaupunkiseudun ulkopuolella 3000e. Huima on ero, vaikka koulutusaste on sama. En sitten tiedä miten suosituksia noudatetaan. Lähteet linkkasin alle.


* Sairaanhoitajan palkka on Suomessa Pohjoismaiden alhaisin - ePressi
** Alkupalkkasuositus vuonna 2020 valmistuville insinööreille
 

Jämerä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi, Oranje
Boldattuun pitää mainita sen verran, että erikoistuvan lääkärin palkka on jonkin verran yli 3000€ kuukaudessa. En muista summaa tarkalleen, mutta reilusti alle 4000€ se peruspalkka on. Lääkärit toki pystyvät vaikuttamaan ansaintatasoonsa päivystämällä, mutta jos virka-aikana tekee erikoistuvan hommia palkka ei missään nimessä ole mikään älytön.

Toisekseen, lääkärin koulutukseen kuuluu 6-vuotta (360 opintopistettä) yliopistossa ja 6-vuotta erikoistumista. Esimerkin vuoksi, diplomi-insinöörin koulutus on 300 opintopistettä ja opinnot pystyy ahkeralla opiskelulla suorittamaan alle neljässä vuodessa. Erikoistumisjaksoa, johon kuuluu vaatimuksena esim. erikokoisissa sairaaloissa työskentely ei ole missään muussa ammatissa. Pahimmoilleen kyseessä on pakollinen muutto toiselle paikkakunnalle suorittamaan erikoistumista. Ottaen huomioon hoitovastuu sekä diagnosointi (joka vieläkin on 100% lääkärillä) olisi vähintäänkin hassua jos palkkaus hoitajalla ja lääkärillä olisi lähelläkään samaa. Meillä töissä teknologiajohtajalla on merkittävästi suurempi palkka kuin tuotannon puolella prosessinohjaajilla. Jostain kumman syystä en ole teollisuuden puolella törmännyt koskaan siihen, että näitä töitä ja palkkauksia vertailtaisiin keskenään.
DI-koulutus kesti 6 vuotta vielä opintoviikkojen ollessa käytössä, mutta suuressa viisaudessa muunnettaessa opintoviikot opintopisteiksi DI-tutkinnon suoritusaika lyheni viiteen vuoteen opintojen laajuuden pysyessä käytännössä samana. Ehkä jonkun käsienheiluttelu-opintosuunnan pystyy suorittamaan järkevähkösti neljässä vuodessa, mutta ”oikeaa” insinööriopintosuuntaa et kyllä neljässä vuodessa kahlaa läpi kohtuullisin arvosanoin jos haluat edes jotain muuta elämää harjoittaa noiden neljän vuoden aikana. Poikkeusyksilöt sitten asia erikseen.

Mitä taas tulee lääkäreiden palkkaukseen niin millään muulla alalla Suomessa et pääse käytännössä olemattomalla työkokemuksella samoihin tuloihin kiinni kuin pikkukunnassa keikkaa heittävä lääkäri. Eikä tarvitse mennä Kainuuseen asti vaan ihan pk-seudulla asuen pystyy homman hoitamaan. Kysyntä ja tarjonta tietenkin määrittää palkkatason, enkä minä näitä lääkäreitä syytä. Enemmänkin yhteiskunnan olisi katsottava peiliin. Se, että lääkäriliitto vastustaa koulutusmäärien kasvattamista ei ole kuin päättäjien huono alibi. Erikoislääkärien palkka sitten erikseen, asiantuntemuksesta ja kokemuksesta kuuluukin maksaa.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Esimerkiksi tässä kyselyssä sairaanhoitajat kokevat tekevänsä lääkärin vastuulle kuuluvia töitä: Kysely: Kolme neljästä sairaanhoitajasta tekee lääkärin töitä | Sairaanhoitajat
Asia tuskin ihan noin mustavalkoinen on, erot lienevät vaihtelevia alueittain ja riippuen tekeekö töitä erikoissairaanhoidon vai perusterveydenhuollon puolella.

Voihan sairaanhoitaja myös päivittää osaamistaan, esimerkiksi opiskelemalla farmakologiaa ja saamalla luvan määrätä (hyvin marginaalisesti) lääkkeitä. Tästä sitten ilmeisesti maksetaan vaihtelevasti. Raja lienee häilyvä erinäisissä tehtävissä, mikä lopulta on tiimityötä, mikä jää yksittäisen hoitajan tai lääkärin vastuulle ja mitä päätöksiä yksilö työssään tekee.

Tarkoituksenani ei ollut missään nimessä vähätellä lääkäreitä millään lailla, he ovat jokaisen euronsa ansainneet ja tutkintonsa suorittaneet - siitä hatunnosto heille. Hoitajathan opiskelevat hoitotiedettä ja lääkärit lääketiedettä, toinen AMK:ssa ja toinen yliopistossa. Moni nimenomaan tekee tilinsä päivystämällä ja tekemällä keikkaa yksityisellä puolella. Lääkäreillä on helpompi vaikuttaa omaan ansiotasoonsa, kuin hoitajalla.

Mutta siis varmaan isoimpana epäkohtana on esimerkiksi AMK-insinöörin palkkaus verrattuna hoitajien vastaavaan. Valtaosa hoitoalasta elää lisillä, jotka saavutetaan esimerkiksi olemalla töissä silloin, kun arkityötä tekevät viettävät pyhiään tai ovat nukkumassa. Palkkoja tulisi aina verrata siihen kuukausiansioon, jossa ei lisät näy. Lisät siis kompensoivat työaikojen epämukavuutta. Sairaanhoitajaliiton mukaan keskimääräinen kk-palkka ilman lisiä on 2445e* kun insinööriliiton alkupalkkasuositus on pääkaupunkiseudun ulkopuolella 3000e. Huima on ero, vaikka koulutusaste on sama. En sitten tiedä miten suosituksia noudatetaan. Lähteet linkkasin alle.


* Sairaanhoitajan palkka on Suomessa Pohjoismaiden alhaisin - ePressi
** Alkupalkkasuositus vuonna 2020 valmistuville insinööreille
Olen samaa mieltä, että sairaanhoitajan peruspalkka on matala, sitä voisi hyvin korottaa jos rahat niihin nipistetään jostain muualta julkishallinnon menoista. Tämä olisi täysin mahdollista.

Otan vain kantaa tuohon insinöörin alkupalkkasuositukseen. Kysehän on tosiaan suosituksesta kuten itsekin alleviivasit. Ainakin tradenomien alkupalkkasuositushan on ihan vitsi. Harva vastavalmistunut tradenomi yhtä paljon saa. Tämän lisäksi insinöörin AMK-koulutushan vaatii 240 opintopistettä, kun taasen sairaanhoitajan AMK-koulutus vain 210 opintopistettä. Muutenkin insinöörin ja sairaanhoitajan palkkojen vertailu on aika tarkoituksenhakuista. Yhteistä siinä on vain AMK-tausta.

Pohjoismaihin vertailtaessa pitäisi ottaa huomioon, että Ruotsi, Norja ja Tanska ovat huomattavasti Suomea rikkaampia valtioita. Suomi on jo aikoja sitten tippunut muiden pohjoismaiden kyydistä. Emme me nyt Itä-Euroopan valtioihin vertaannu, mutta se olisi melkein yhtä pätevä vertailu kuin verrata muihin pohjoismaihin. Mitenköhän muuten insinöörit tienaavat muissa pohjoismaissa, ansaitsisivatkohan hekin palkankorotukset?
 

teppana

Jäsen
DI-koulutus kesti 6 vuotta vielä opintoviikkojen ollessa käytössä, mutta suuressa viisaudessa muunnettaessa opintoviikot opintopisteiksi DI-tutkinnon suoritusaika lyheni viiteen vuoteen opintojen laajuuden pysyessä käytännössä samana. Ehkä jonkun käsienheiluttelu-opintosuunnan pystyy suorittamaan järkevähkösti neljässä vuodessa, mutta ”oikeaa” insinööriopintosuuntaa et kyllä neljässä vuodessa kahlaa läpi kohtuullisin arvosanoin jos haluat edes jotain muuta elämää harjoittaa noiden neljän vuoden aikana. Poikkeusyksilöt sitten asia erikseen.

Mitä taas tulee lääkäreiden palkkaukseen niin millään muulla alalla Suomessa et pääse käytännössä olemattomalla työkokemuksella samoihin tuloihin kiinni kuin pikkukunnassa keikkaa heittävä lääkäri. Eikä tarvitse mennä Kainuuseen asti vaan ihan pk-seudulla asuen pystyy homman hoitamaan. Kysyntä ja tarjonta tietenkin määrittää palkkatason, enkä minä näitä lääkäreitä syytä. Enemmänkin yhteiskunnan olisi katsottava peiliin. Se, että lääkäriliitto vastustaa koulutusmäärien kasvattamista ei ole kuin päättäjien huono alibi. Erikoislääkärien palkka sitten erikseen, asiantuntemuksesta ja kokemuksesta kuuluukin maksaa.

Alle neljä vuotta on kyllä kova suoritus, sen myönnän. Omalla kohdalla ei ole kuin yksi tuttu joka tuohon on pystynyt. Tämä kaveri kyllä on kaikessa rehellisyydessä poikkeustapaus niin motivaation kuin opiskelukyvyn osalta. Ei missään nimessä vertailukelpoinen tapaus keskimääräiseen opiskelijaan. Tosin sitten reippaasti alle viiteen vuoteen on esim. konetekniikan puolelta lujuuslaskijoiksi valmistunut neljä tuttua.

Keikkalääkärinä on mahdollista nostaa ansaintatasoa ihan älyttömästi ja siellä puolella on muutamakin valuvika systeemissä. Tuollainen työskentely kuitenkin vaatii a) sen, että laitat erikoistumisen paussille niille jaksoille kun teet keikkahommia ja b) joko muutat töiden perässä pienelle paikkakunnalle tai sopeudut pitkään työmatkaan. Mutta voidaan varmasti kaikki olla yhtä mieltä siitä, että lääkärit eivät palkkakuopassa elä. Usein vain näissä hoitaja v lääkäri vertailuissa unohdetaan se, että erikoistuva lääkäri ei nauti peruspalkkana sen suurempaa liksaa kuin aloittelevat DI:t tai useat muut ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet. Keskimääräiset tulot nousevat koska töitä harvoin tehdään se 37.5 tuntia/viikko ja päivystämällä voi oman kuukausitulon käytännössä tuplata. Jopa triplata, riippuen missäpäin päivystää. Mutta jos vastavalmistunut, erikoistuva lääkäri haluaa tienata sen 7000€ kuukaudessa on niitä tunteja tehtävä valtavasti enemmän kuin virka-ajan puitteissa on mahdollista. Tähän kuuluu usein v-loput sekä ilta/yötyöt.
 

teppana

Jäsen
Esimerkiksi tässä kyselyssä sairaanhoitajat kokevat tekevänsä lääkärin vastuulle kuuluvia töitä: Kysely: Kolme neljästä sairaanhoitajasta tekee lääkärin töitä | Sairaanhoitajat
Asia tuskin ihan noin mustavalkoinen on, erot lienevät vaihtelevia alueittain ja riippuen tekeekö töitä erikoissairaanhoidon vai perusterveydenhuollon puolella.

Voihan sairaanhoitaja myös päivittää osaamistaan, esimerkiksi opiskelemalla farmakologiaa ja saamalla luvan määrätä (hyvin marginaalisesti) lääkkeitä. Tästä sitten ilmeisesti maksetaan vaihtelevasti. Raja lienee häilyvä erinäisissä tehtävissä, mikä lopulta on tiimityötä, mikä jää yksittäisen hoitajan tai lääkärin vastuulle ja mitä päätöksiä yksilö työssään tekee.

Tarkoituksenani ei ollut missään nimessä vähätellä lääkäreitä millään lailla, he ovat jokaisen euronsa ansainneet ja tutkintonsa suorittaneet - siitä hatunnosto heille. Hoitajathan opiskelevat hoitotiedettä ja lääkärit lääketiedettä, toinen AMK:ssa ja toinen yliopistossa. Moni nimenomaan tekee tilinsä päivystämällä ja tekemällä keikkaa yksityisellä puolella. Lääkäreillä on helpompi vaikuttaa omaan ansiotasoonsa, kuin hoitajalla.

Mutta siis varmaan isoimpana epäkohtana on esimerkiksi AMK-insinöörin palkkaus verrattuna hoitajien vastaavaan. Valtaosa hoitoalasta elää lisillä, jotka saavutetaan esimerkiksi olemalla töissä silloin, kun arkityötä tekevät viettävät pyhiään tai ovat nukkumassa. Palkkoja tulisi aina verrata siihen kuukausiansioon, jossa ei lisät näy. Lisät siis kompensoivat työaikojen epämukavuutta. Sairaanhoitajaliiton mukaan keskimääräinen kk-palkka ilman lisiä on 2445e* kun insinööriliiton alkupalkkasuositus on pääkaupunkiseudun ulkopuolella 3000e. Huima on ero, vaikka koulutusaste on sama. En sitten tiedä miten suosituksia noudatetaan. Lähteet linkkasin alle.


* Sairaanhoitajan palkka on Suomessa Pohjoismaiden alhaisin - ePressi
** Alkupalkkasuositus vuonna 2020 valmistuville insinööreille

Aika ikäviä lukemia nuo, missä hoitajat tekevät tai ainakin kokevat tekevänsä töitä jotka eivät heille kuulu. Täytyy kuitenkin muistaa, että kyseessä on työpaikkakysely joka perustuu enemmän tai vähemmän hoitajien mielikuvaan siitä, kuinka paljon heidän työnsä kattaa esimerkiksi lääkärin työhön kuuluvia osa-alueita. Missään nimessä kysely ei ole arvoton, päinvastoin. Aina kun työntekijät kokevat epäreiluutta työtehtävissään tulee se ottaa vakavasti. Mutta aika usein kokemus omasta työnteosta ei vastaa täysin todellisuutta. Minun on hankala uskoa, että 74% hoitajista tekisi vähintään useampia kertoja kuukaudessa töitä, jotka ovat yksiselitteisesti lääkärille kuuluvia työtehtäviä. Voi olla, että työtä joka ei vaadi lääkärin koulutusta on delegoitu hoitajille. Mutta näin kokemuksen pohjalta (mikä tietenkin on epäkelpo vertailu) en millään usko, että noin laajassa mittakaavassa lääkärit olisivat valmiita siirtämään lain-, tai käytännönvastaisesti tehtäviään hoitajille.

Sairaanhoitajien palkka ei tosiaan ole kovin korkea, verrattuna siihen minkälaisen koulutuksen se vaatii. Parempana vertailuna tosiaan toimii mielummin AMK insinööri kuin lääkäri. Tässä kuvassa näkisin ihan perusteltuna korotusvaatimukset. Toki yksityisen ja julkisen sektorin palkkavertailu on aina ongelmallista, mutta jotain vertailupintaa se meille antaa. Sanoisin myös, että suora vertailu ammattiryhmien palkkauksen välillä menee enemmänkin ideologiseksi keskusteluksi kuin tarkaksi laskutehtäväksi. Esimerkiksi sähkömies tienaa keskimäärin yli 2700€ / kk mutta lähihoitaja hieman yli 2100€ / kk. Huomionarvoista on se, että kuntasektorilla lomapäiviä kuluu viisi kappaletta / lomaviikko kun taas yksityisellä sama luku on kuusi / viikko. Ei myöskään voida ottaa palkkasuositusta suoraan, koska se ei vastaa todellista palkkatasoa.

Vastavalmistuneiden insinöörien mediaanipalkka nousi vuodessa 3,7 prosenttia ja oli lokakuussa 2 820 euroa kuukaudessa. Keskiarvopalkka nousi 5,3 prosenttia 2 918 euroon kuukaudessa.

Kuitenkin eroa palkkauksessa on ja tässä tilanteessa esimerkiksi jonkinlainen koronalisä voisi olla paikallaan. Toki sillä ajatuksella, että myös lähihoitajat, laitoshenkilöstö sekä lääkärit ovat oikeutettuja samaan lisään.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Mutta siis varmaan isoimpana epäkohtana on esimerkiksi AMK-insinöörin palkkaus verrattuna hoitajien vastaavaan. Valtaosa hoitoalasta elää lisillä, jotka saavutetaan esimerkiksi olemalla töissä silloin, kun arkityötä tekevät viettävät pyhiään tai ovat nukkumassa. Palkkoja tulisi aina verrata siihen kuukausiansioon, jossa ei lisät näy. Lisät siis kompensoivat työaikojen epämukavuutta. Sairaanhoitajaliiton mukaan keskimääräinen kk-palkka ilman lisiä on 2445e* kun insinööriliiton alkupalkkasuositus on pääkaupunkiseudun ulkopuolella 3000e. Huima on ero, vaikka koulutusaste on sama. En sitten tiedä miten suosituksia noudatetaan.
Minä ihan lämpimästi tervetoivotan sairaanhoitajat opiskelemaan insinööriksi ja alkamaan niihin hommiin. Kuitenkin huomioitava on, että insinöörin hommissa ei olla läheskään valmiita silloin kun valmistutaan, mutta jatkuvalla opiskelulla ja osaamisella pääsee tekemään ihan samoja hommia kuin Dippa-inssit tai maisterit. Ei ketään kiinnosta kymmenen työvuoden jälkeen mikä pohjakoulutus on, vaan osaaminen. Johonkin toimitusjohtajaksi tai ylimpään johtoon voi isommissa/konservatiivisimmissä paikoissa olla lasikatto.

Yleensä kun minä palkkaan entry level -henkilöitä, he ovat opintojen loppupuolella ja palkka on 2000-2500€. Sen jälkeen opiskelu jatkuu vielä vuosia ja jos työntekijä on jossain vaiheessa "valmis", niin ehkä joku 3v työntekoa olisi sellainen keskiarvo. Jos olen ymmärtänyt niin hoitopuolella tehtävät on suht samoja riippumatta siitä on ollut työssä vuoden vai voisi ja lääkärit hoitaa sitten vastuulliset tehtävät. Vähän sama kun jos olet jenkkifutiksessa potkaisi ja, niin et sinä samoihin palkkoihin pääse kuin pelinrakentajat vaikka olisit hyvä omassa roolissasi. Siitä ei isompiin rooleihin edetä.
 
Viimeksi muokattu:

Turder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Tuohon palkkaukseen olisi hyvä saada joku esimerkin omainen palkkahaitari, eli minimipalkka ja sitten minimipalkka+kaikki mahdolliset lisät, joita voi tehdä kuukaudessa. Varsinkin alan ulkopuolisten on hankala hahmottaa onko hoitajan palkka oikeasti nyt vaikka 2500eur vai 3900eur vai jotain muuta. Tai vaikka pari esimerkkiä vielä siltä väliltä. Saisi vähän perspektiiviä siihen millaisia vaatimukset, vai tietääkö hoitoala itsekään kun miettii Sari Sairaanhoitajan prosenttilaskuja silloin kun diili tuli julkisuuteen :D

(linkki jatkiksen keskusteluihin vuodelta 2007, siinä oli legendaarisia vyyhtejä kun alettiin laskemaan auki Tehyn lupauksia)
 
Viimeksi muokattu:

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна

Jos kansa saisi päättää, niin ”matalapalkka-alojen” palkkoja pitäisi nostaa ja hyvin tienaavien (kuten poliisit:D) palkkoja pitäisi laskea. Kirurgin hommistakaan ei saisi maksaa 5500 euroa enempää ja lentäjien palkat pitäisi puolittaa.

Suomi nousuun.
 

Heitinga

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK

Jos kansa saisi päättää, niin ”matalapalkka-alojen” palkkoja pitäisi nostaa ja hyvin tienaavien (kuten poliisit:D) palkkoja pitäisi laskea. Kirurgin hommistakaan ei saisi maksaa 5500 euroa enempää ja lentäjien palkat pitäisi puolittaa.

Suomi nousuun.

Tietysti tuossa artikkelissa kannattaa kyllä pitää Me Naiset -lehden lukijakunta mielessä. Suoraviivaisella oletuksella lehden lukijakunta kun koostuu suurimmaksi osaksi noista matalapalkkaisimpien alojen edustajista eli tuossa äänestyksessä heijastuu melko vahvasti oma halu saada työstänsä parempaa palkkaa.

Kovin harva meistä kuitenkaan myöntää saavansa liikaa palkkaa työstänsä, mutta kyllä kaikilla aloilla ja lähes jokainen työntekijä saa omasta mielestään palkkaa työstänsä liian vähän. Tai ainakin ajattelee niin että palkka voisi olla myös parempikin.

Siihen en ota kantaa, että onko oikein se että kirurgi saa palkkaa jonkun 10 000 €/k kun on ensin opiskellut alaansa yli 10 vuotta ja yksikin väärä liike huononan päivänä voi tappaa suoraan ihmisen leikkauspöydälle. Etenkin kun kauppakoulun käynyt Salen kassatyöntekijä vertaa hänen omia ansioitaan kirurgin vastaaviin.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Tadu
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös