No sittenhän se on tosiaan ihan ERI ASIA tukea näitä lahkolaisia.
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Ruutun alkukausi onnistui – hyökkääjä kiekkoilee Jukureissa kevääseen 2026 astiLue lisää »
-
Koeaika tuotti tulosta: Juuso Pulli jatkaa JYPissä kauden loppuunLue lisää »
-
Tähtimaalivahteja, kovaa laukova pakki ja hyökkääjiä läpimurron kynnyksellä − seuraa heitä Nais- ja TyttöleijonistaLue lisää »
-
Ruotsin, Sveitsin ja Tšekin kokoonpanot Karjala-turnaukseen – mukana 34-vuotias maajoukkuedebytantti, MM-kisakonkari ja yhdeksän Liiga-pelaajaaLue lisää »
-
Näin seuraat Karjala-turnausta – Katso koko ohjelma, joukkueet ja televisiointiLue lisää »
-
SHL-viikkokatsaus: Suomalaishyökkääjät mukana hyvässä ja pahassaLue lisää »
Kokoomus
- Viestiketjun aloittaja Kaukalon laidalla
- Alkaa
- 1 597 122
- 13 080
Olinpas väärässä, käsi ylös. Oletin ko. rahojen sisältyneen budjettiin.
Rahaa on, kun löytyy sopivia kohteita.
Vaikka ei ole, niin aina voi ottaa lisää lainaa. Valtion velka on eri asia kuin yksityishenkilön lainat. Valtion velkaa ei tarvitse maksaa takaisin.
Joko sarkasmia tai sitten arhinmäkiläistä ajattelua. Veikkaan ensimmäistä.
Keskimmäinen lause on tosin totta. Valtio on paljon pitkäikäisempi, noin yleensä, kuin yksityishenkilöt, sillä on parempi takaisinmaksukyky, mm. verotusoikeus ja historiallisesti talouskasvu on ollut teollisuusmaissa sääntö eikä poikkeus. Niinpä Britannia ihan taannoin vasta maksoi loput 1720-luvun South Sea Bubble -veloistaan sekä Napoleonin sotien aikaisista kuluistaan takaisin. Harva yksityishenkilö maksaa takaisin satojen vuosien takaisia lainojaan takaisin. Notta pikkuusen erilaasta?
Niin. Kirjoitin pelkkää faktaa. Joissain piireissä (=Arhinmäki) tosin kyseisillä faktoilla peitellään niitä velanoton haittapuolia.
Satunnainen
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ilves
Itse asiassa kolmas kohta ei tietenkään pidä paikkaansa. Valtio maksaa toki velkansa takaisin. Eihän kukaan anna lainaa ilman takaisinmaksua.
Purkan Jauhaja
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ei merkittävän kaupungin pallokerho
Tämä toki rahoitetaan uudella lainalla. Valtioille varsin sopiva kierre, ykistyishenkilöille ei niinkään.
Satunnainen
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ilves
Niin juuri. Ja siinä on se iso ero, että lainan ehdot menevät aina uusiksi. Siis verrattuna jos ei maksettaisi takaisin, vaan laina olisi ikuinen ja maksettaisiin vain korot. Esimerkiksi jos korona-ajan isot lainat, joissa korko oli nollilla tai jopa negatiivinen, olisi voitu ottaa ikuisina, niin nehän olisivat parasta lainaa ikinä. Siis toki edellytyksellä, että oltaisiin pitäydytty noissa suosiollisissa koroissa eikä konvertoitu vaihtuvakorkoisiin siitä ilosta, että on kivaa maksaa korkoja.
Juu. Käytännössä myös mitä vauhdikkaammin velkannumme, luottoluokituksemme kärsii ja sitä huonommilla ehdoilla saamme uudet lainat. Vielähän luottoluokitus on hyvä, mutta tätä vauhtia...
Siitä:
2021
/img-s3.ilcdn.fi/1f71f909f20f17e6d13e8e359ef0230ffdcd46ee7494b07b6a977064289a6549.jpg)
Koko lista: Eduskunta jakoi ”joululahjarahat” – tiehankkeille, luostaritoimintaan, päihdeäideille...
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on päättänyt budjetin lisäyksistä eli niin sanotuista joululahjarahoista.
www.iltalehti.fi
2020
/img-s3.ilcdn.fi/105318c6bb51738f9cbe11add85f65dd2f20c6942f5eb4c5707984947c070ea8.jpg)
Eduskunta jakoi kuulut joululahjarahat – katso koko lista
Taas on se aika vuodesta, kun eduskunta jakaa ns. joululahjarahat.
www.iltalehti.fi
2019:
/img-s3.ilcdn.fi/00683765c6488f33a12c5120ce5c69b579bba2bf138b19a5e3b9f9461e7c8dfd.jpg)
Eduskunnan joululahjarahat 40 miljoonaa euroa - Keikyän riippusilta, karvalakkiooppera, martat, pyöräilyn edistäminen...
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta päätti lisäyksistä torstaina.
www.iltalehti.fi
2018:
/img-s3.ilcdn.fi/41714929d8a3e42038ad1890f1803ae947c0605af1b3820d025599e229f184f2.jpg)
Eduskunnalta poikkeuksellisen suuret joululahjarahat: ”Ei siltarumpupolitikointia” - suurin potti ohituskaistatielle Pohjois-Savoon
Kansanedustajien budjettialoitteisiin tänä vuonna 60 miljoonaa euroa, suurimmat panostukset liikenteeseen.
www.iltalehti.fi
2017:
”Joululahjarahat” ensi vuodelle: Lisää rahaa poliisille, liikenneväylien parantamiseen ja koulutukseen
Liikennerahoja osoitetaan lähinnä pariinkymmeneen ruuhka-Suomen ulkopuolella sijaitseviin parannushankkeisiin.
yle.fi
Perinteisesti nämä ovat olleet ennen kaikkea siltarumpupolitiikan ja järjestösuhmuroinnin kultakaivoksia, jos vähän ilkeämmin sanoisi, niin opportunistista, jopa korruptiohenkistä, löperöä rahanjakoa.
Ja toki sitten kun mittari menee riittävän punaiselle, sitä uutta lainaa ei markkinoilta saa ylipäätään enää lainkaan.
Joo, kyllä ne lainat maksetaan takaisin. Uudella velalla. Lainojen suurin haitta on korko, joka nykyisillä korkotasoilla ei ole ihan pieni summa maksettavaksi. Tosin inflaatio on jo pari vuotta ollut korkoa suurempi, eli tässähän voisi ajatella, että olemme jopa tienanneet tällä velanotolla.
Vuonna 2022 valtion laina oli vuoden lopussa 141 miljardia. Korkoa maksettiin 850 000 miljoonaa ja inflaatio oli 7,1 %, eli se söi lainasta vähän yli 10 miljardia. Nettovoittoa yli 9 miljardia. Tänä vuonna ero ei ole noin iso mutta lainanottajalle suotuisa kuitenkin. Ja lainan määrähän on kasvanut, eli voittoa tulee taas.
Viimeksi muokattu:
Tässä kulminoituu (ääri)vasemmistolaisen talousajattelun ydin. Kun Suomi ottaa uusia lainoja maksaakseen syömävelkaa eli julkisen puolen kuluja, syömävelka on kannattavaa koska korkorasite on inflaatiota pienempi.
Järkevämpi talousajattelu lähtee siitä, että syömävelasta tulee pyrkiä eroon. Maksetaan velkoja pois huononakin aikana kuten mm. Tanskan demarit tekivät. Tällä pakotetaan julkinen puoli pysymään kestävän talouden raameissa ja ratkaistaan syömävelkaongelmaa juurisyihin puuttumalla.
Yksi juurisyistä on valtioiden kansalaisten ikärakenne. Mitä heikompi on työssä olevien ja eläkeläisten sekä ei-työllisten suhde, sitä enemmän tarvitaan syömävelkaa. Kun Suomi ottaisi esimerkiksi 100 mrd lisää syömävelkaa ja maksaisi korkoja alle inflaation, todellista nettovoittoa ei olisi. Päinvastoin, Suomen korkokulut ja luottoranking ottaisivat vahvaa osumaa. Valtion menoista menisi luokkaa 6-8 mrd enemmän korkoihin nykyisen 3-5 mrd sijasta.
No en mä tosissani tuota kirjoittanut, enkä todellakaan ole vasemmistolainen. Totta on kuitenkin se, että viime vuoden matala korkotaso auttoi Suomea. Samaa mieltä siitä, että ikärakenteemme ja sen kautta syntyvä jatkuva alijäämä on meidän suurin taloudellinen ongelma.
Huomasin ja kun luin pidemmälle, eihän kukaan ollut tosissaan. Paitsi minä, joka putosin tosikkojen piikeillä vuorattuun kuoppaan.
Mutta huomaamista vaikeutti sekin, että tunnettuja vasemmistolaisia talousvaikuttajia Sixten Korkmanista alkaen ovat esittäneet, miten Suomen tulee ottaa lisää velkaa kun korot ovat alle inflaation. Ei Korkmankaan mikään äärivasemmistolainen ole, päinvastoin, mutta talouspoliittisesti vain kaukaa vasemmalta kuuluu ääniä, joiden mukaan valtio tienaa velalla ilman, että tässä erotellaan millaisesta velasta on kyse.
Nyt ei samanlaista hyötyä tosiaan tule. Kun ensivuoden valtiovelan korkojen oletetaan liikkuvan 3,6% paikkeilla ja euroalueen inflaatio pyörii noin 2,4% paikkeilla.
Ohjauskorot toivottavasti laskevat ensivuonna sinne 3% tienoilla. Epävarmuutta tässäkin on, kuten monen pankin pääekonomistit juttelevat. Nyt ylipäätään vaikea saada rahoitusta uusiin yrityshankkeisiin, koska maailmantalous ei vedä. Toki omien talouksien pelastaminen ja Ukrainan tukeminen, vähentää lisää maiden mahdollista investointirahaa.
Toki moneen suomalaiseen ympäristöhankkeeseen on nyt vaikea saada ympäristölupia, joka vaikeuttanut hankkeiden etenemistä.
Ohjauskorot toivottavasti laskevat ensivuonna sinne 3% tienoilla. Epävarmuutta tässäkin on, kuten monen pankin pääekonomistit juttelevat. Nyt ylipäätään vaikea saada rahoitusta uusiin yrityshankkeisiin, koska maailmantalous ei vedä. Toki omien talouksien pelastaminen ja Ukrainan tukeminen, vähentää lisää maiden mahdollista investointirahaa.
Toki moneen suomalaiseen ympäristöhankkeeseen on nyt vaikea saada ympäristölupia, joka vaikeuttanut hankkeiden etenemistä.
.
Joo ja nyt taakse jäänyt lähes 10 vuoden matalakorkomarkkina totutti velanottajat (myös valtiot), siihen ettei korkoa tarvitse maksaa. Meillä on esim. kokonainen asuntolainasukupolvi, joka ei ole viime vuoteen mennessä joutunut maksamaan juurikaan korkoa lainoilleen ja vaikka pankit ovatkin stressitestaavat lainaneuvotteluissa kaikkien maksukyvyn 4-5 % koron mukaan, on se monelle ollut lähinnä teoreettinen laskuharjoitus.
Valtion ensi vuoden korkokuluksi on arvioitu noin 3-3,5 miljardia ja koko alijäämän arvioidaan olevan 11 miljardin luokkaa. Siinä voi itse kukin arvioida pelkän korkokustannuksen vaikutusta.
Joo ja nyt taakse jäänyt lähes 10 vuoden matalakorkomarkkina totutti velanottajat (myös valtiot), siihen ettei korkoa tarvitse maksaa. Meillä on esim. kokonainen asuntolainasukupolvi, joka ei ole viime vuoteen mennessä joutunut maksamaan juurikaan korkoa lainoilleen ja vaikka pankit ovatkin stressitestaavat lainaneuvotteluissa kaikkien maksukyvyn 4-5 % koron mukaan, on se monelle ollut lähinnä teoreettinen laskuharjoitus.
Valtion ensi vuoden korkokuluksi on arvioitu noin 3-3,5 miljardia ja koko alijäämän arvioidaan olevan 11 miljardin luokkaa. Siinä voi itse kukin arvioida pelkän korkokustannuksen vaikutusta.
Totta. Oikeistosta kuuluva velkahuoli perustuu kahteen asiaan. Velkaa käytetään ns. syömävelkana eli maksetaan julkisen puolen menoja. Parempi olisi pitää huolta valtion kansalaisten ikärakenteesta ja taloudellisesta huoltosuhteesta mm. Tanskan ja Ruotsin tapaan. Tällöin tarve lisävelalle ei olisi niin krooninen. Kokoomus on syyllinen tilanteeseen siinä kuin Keskusta ja demarit. Nyt on tultua ehkä jo aallonharjalle. Velan kasvua osittaisena syömävelkana on hyvin vaikea hillitä ilman työperäisen maahanmuuton lisäämistä ja isoilla määrillä.
Lainaan hallitusketjusta:
Orpon hallitus sai sellaisen Suomen eteensä, jossa valtion syömävelankin lisääntyminen ilman yhtään uutta päätöstä on luokkaa 10 mrd vuodessa. Hallituskaudella se tarkoittaa noin 40-50 mrd lisävelkaa, jonka lisäkorkokulut ovat luokkaa 1.5 - 2.0 mrd entisten korkokulujen päälle. Jos tälle ei tehdä nopeasti mitään, kahden seuraavan hallituskauden aikana Suomen julkinen velka nousee yli 220 mrd valtion budjetin menojen ollessa luokkaa 85-90 mrd.
Kyse on nimenomaan velan luonteesta. Syömävelka on antanut aiemmille hallituksille mahdollisuuden, jossa ei tarvitse tarttua juurisyihin. Eikä niihin ole tartuttu.
Kiitokset infosta! Jep, juuri tuollainen vähän karu vaikutelma näistä tulee - annetaan omille taustaryhmille pikkujoulurahaa.
hooceebruins
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Boston Bruins, Janette Lepistö
Lievästi sanottuna:
Eduskunta päätti joululahjoista – Päivi Räsäsen miehen johtama opisto saamassa 400 000 euroa
Eduskunnan joululahjarahoista on luvassa rahaa myös kiistellyille kirkollisille järjestöille. Kristillisdemokraattien kansanedustajat Päivi Räsänen ja Peter Östman vastaavat kritiikkiin. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta päätti tiistaina joululahjarahoiksi kutsutun budjetin jakovaran käytöstä...
demokraatti.fi
Oikeistolainen velkahuoli ei kuitenkaan yletä omaisuuden myyntiin, kun laitetaan tasetta töihin julkisen puolen menojen maksamiseen.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy