Koska kommenttini liittyy sinänsä vain välillisesti persuihin ja enemmän Kokoomukseen itseensä, vastaan tähän ketjuun.
Sinänsä hyvän tyypin oloinen Orpo tuntuu olevan kroonisesti kohmeessa.
Orpon Kokoomus vaikuttaa haahuilevan jossakin perinteisen kokoomus-linjan ja light-persujen välimaastossa. Jälkimmäisellä tarkoitan sitä, että osa porukasta on karkaillut kokoomuslaisittain vähintäänkin oudolle alueelle esim. joissakin ilmastonmuutokseen tai maahanmuuttoon liittyvissä asioissa tai nyt vellovassa erikoisessa sananvapaus-keskustelussa. Orpo itsekin sekoili oikein huolella siinä "joulujuhla kirkossa" -toilailussa. Iso osa porukasta pitää lättynsä kiinni ja vain muutamat kokoomuslaiset ovat uskaltaneet puolustaa viime vuosien liberaalia kokoomuslaista linjaa, josta Orpokin aiemmin tunnettiin.
Kyse on siitä, että tuommoinen linjaton haahuilu ei tuo Kokoomukselle mitään hyvää. Konservatiivinen laita vuotaa persuihin ja liberaali laita vihreisiin. Jälkimmäistä vuotoa hillitsee toki jossakin määrin se, että vihreät on hallituksessa, joka itsekin monissa hallitusohjelman tärkeissä kysymyksissä haahuilee.
Kataista ja Stubbia kritisoitiin paljon Kokoomuksen puheenjohtajina ja toki osin aiheestakin. Vaikea kuitenkaan kuvitella, että heidän johdollaan puolue olisi vastaavassa tilanteessa alkanut hortoilemaan, kuin paltamolainen isäntä Kalkutassa.
Kokoomuksen pitäisi uskaltaa äänekkäämmin olla oma itsensä eli liberaali, pro-eurooppalainen keskustaoikeistolainen puolue, joka on aina ollut tunnettu siitä, että se ei helposti sorru halpaan populismiin. Kokoomuksen perinteisiin on kuulunut se, että se ajaa omaa linjaansa tietäen, että se aiheuttaa närää poliittisissa vastustajissa.
Ilmeisesti puoluejohdolla ei ole nyt harmainta aavistusta siitä, mihin suuntaan puoluetta pitäisi viedä. Siellä saattaa taustalla kummitella Itävallan esimerkki, jossa auringonlaskuun ajautunut keskustaoikeistolaispuolue ÖVP uuden puheenjohtajansa Sebastian Kurzin johdolla kaappasi osittain oikeistopopulistisen FPÖ:n teemat ja ajoi populistit ahdinkoon. Täällä Itävallassa vaikuttaa kuitenkin vallitsevan varsin laaja yksimielisyys siitä, että tämä onnistui vain poikkeuksellisen karismaattisen ja poliittisesti lahjakkaan Kurzin persoonan avulla. Kyseessä on varsin kameleonttimainen poliitikko, jolle ei nyt tuota mitään ongelmaa muodostaa hallitusta myöskään vihreiden kanssa. Kurz pystyy ulospäin uskottavalla tavalla - tilanteesta riippuen - ajamaan sekä varsin liberaaleja että varsin konservatiivisia arvoja ilman, että menettää otettaan puolueen kenttään, joka on luonnostaan Kokoomuksen kenttää selkeästi hajanaisempi (vaihdellen maaseudun jyrkähköstäkin katolilais-konservatiivisuudesta kaupunkien arvoliberaaleihin oikeistolaisiin).
Kurzin kaltaista - kiistämättä poikkeuksellista - poliitikkoa Kokoomuksella ei kuitenkaan ole, joten tämmöinen strategia ei ole vaihtoehto. Kokoomus tarvitsisi paluun haahuilusta selkeälle, sen omia arvoja noudattavalle asialinjalle.
Yleisesti ottaen olen samoilla linjoilla. Olen tätä pohtiessa tullut kuitenkin siihen lopputulemaan, että kokoomuksen on tavallaan "pakko" ohjata linjaa sosiaaliliberaaliin suuntaan.
Olen toisinaan ottanut esiin Taloustutkimuksen julkaisun, jossa yli 90% suomalaisista on todettu suosivan kakun jakamista sen kasvattamisen kustannuksella. Toisin sanoen suomalaiset ovat aika vasemmistolaisia perusluonteeltaan. Kun tähän ympätään, että Suomessa ollaan keskimäärin myös varsin konservatiivisia, ei näyttäydy niin ihmeellisenä, että persut vetelevät yli 20 pinnan kellotuksia.
Kokoomuksen suurimmat voitot ovat tulleet vasemmistosuuntautuneen brändäyksen avulla. Tähän kategoriaan voi laskea myös Niinistön "työväen presidentti"-kampanjan, jossa luotiin mielikuvia "koko kansan presidentistä", joka ajaa duunareiden asiaa.
Jos ajatellaan kokoomuksen kannattajakuntaa, niin sellaiset 10-15% kansasta äänestänee joka tapauksessa puoluetta. Käytännössä tämä koostuu enimmäkseen ylemmästä keskiluokasta, joka pitää sisällään paljon kaupunkilaisia korkeakoulutettuja mutta myös yrittäjiä, virkamiehiä ja opettajia. Ehkä Orpo on tämä mielessä laskelmoinut, että kaartamalla oikealle ei ole odotettavissa mitään maanvyöryvoittoa, vaan ennemminkin ääniä on haravoitavista keskustasta, jonne about kaikki suomalaiset puolueet pyrkivät.
On kuitenkin selvää, että tämä nykymeininki hämmentää monia. Kokoomuksen ympäristölinjauksista ei ota mitään tolkkua, sillä yhdessä kulmauksessa on ilmastosta huolestuneet sinivihreät (Siren, Mykkänen) ja toisessa ideologiset oikeistolaiset (Heinonen, Satonen). Välillä puoluetta markkinoidaan nuorille näillä sireneillä ja mykkäsillä, mutta yhtä usein eduskunnassa joku Heinonen meuhkaa bensaveron korotuksesta, vaikka Orpo nimenomaan painotti "saastuttaja maksaa"-periaatetta vaalien alla.
Olen jokseenkin skeptinen sen suhteen, onko Suomessa kovin suurta potentiaalia "oikeistoliberaalille järkipuolueelle". Äänestäjiä löytyy lähinnä suurimmista kaupungeista, ja heidänkin osaltaan on vähän siinä ja siinä, valikoituuko puolueeksi "kovan oikeistopolitiikan" kokoomus vai arvoliberaali yliopisto- ja kaupunkilaispuolue eli vihreät. Kun luen välillä Verkkouutisten kommenttikenttiä, huomaan ajattelevani, että miten lähellä kokoomus oikeastaan on vihreitä? Maakuntien taksikuskit ja maatilan isännät siellä tuntuvat pauhaavan punavihreistä hihhuleista. Yliopistokaupungeista ja hyväpalkkaisista ammateista löytyy varmasti kysyntää kokoomuksen talouslinjoille, mutta minkä verran tätä äänestäjäkuntaa on? Paljon enemmän vaikuttaisi olevan sitä väkeä, joka karsastaa yleisellä tasolla vasemmistopuolueita ja "punavihreitä" mutta joka fiilistelee suvivirsiä ja syö lihaa joka päivä. Kokoomuksen on vaikea tavoittaa heitä millään järkivihreillä teemoilla.