Kokoomus

[dana77]

Jakauma on tuollainen. Kun mennään satasen alapuolelle, käsitteellinen abstrakti ajattelu rupeaa olemaan heikkoa. He pystyvät oppimaan suorittavia töitä, mutta ajattelua ja jatkuvaa omaehtoista oppimista vaativiin töihin heistä ei ole.

Tätäkin meneillään olevaa keskustelua käydään kuplassa. Siihen osallistuvat ainoastaan yhteiskunnan jäsenet, jotka siihen edes jotenkin pystyvät osallistumaan. Tämän meidän kuplamme ulkopuolella on kuitenkin ihmismassa, jolla ei ole keskusteluun mitään annettavaa.

Jos tekee itse tietotyötä, on ymmärrettävää, ettei ole edes hajulla toisen kansanpuolikkaan kyvyistä ja ajatusmaailmasta.

Missään työssä ei saa tilastollisesti merkittävää otosta koko kansasta ja heidän henkisistä lahjoissaan, mutta tietotyössä on se mainio puoli että siinä oppii googlettamaan tutkimuksia ja tilastoja, sillä nämä ovat ainoa kestävä tapa tarkastella massoja.
Nuorista 40% suorittaa korkea-asteen tutkinnon ja vain 10% tyytyy perusasteeseen. Toki koulutus ja työ eivät korreloi täysin, eli toisaalta on koulutettuja jotka eivät tee koulutusta vastaavaa työtä, mutta toisaalta myös kouluttamattomien joukossa on fiksuja, mutta se kertoo varsin selvästi että valtaosaihmisistä kykenee muuhunkin kun fyysisiin tehtäviin.

 

[Byvajet]

Nuorista 40% suorittaa korkea-asteen tutkinnon ja vain 10% tyytyy perusasteeseen.

On ennustettu, että seuraavaksi tekoäly karsii rankalla kädellä Excel-populaation, mm. AMK-insinöörejä, joista on tälläkin hetkellä ylitarjontaa.

Selitys tähän on yksinkertainen. Kyseisellä porukalla ei ole sellaista osaamista, jota ei pystyttäisi vähintään osaltaan koneilla korvaamaan.

Suomessa eletään koulutusharhassa. Täällä hellitään ajatusta, että tutkinnon nimeämisellä olisi yhteys todelliseen osaamiseen. Siksi me pystymme näennäisesti kouluttamaan niin paljon kuin koulutamme. Totuus osaamisesta on toisenlainen. Vaasan yliopiston diplomi-insinööriopiskelijoille tehdyssä lähtötasokokeessa paljastui karmea totuus:

En ole varma, onko tämän julkaiseminen täysin eettistä, mutta tulkoon nyt kuitenkin.

Tänä syksynä päätimme lopulta, että teknillisessä tiedekunnassamme ei pääse matematiikan peruskursseille, jos ei läpäise lukiomatematiikan osaamista mittaavaa lähtötasotestiä. Niille, jotka eivät läpäise testiä, järjestetään kertauskurssi, jonka jälkeen lähtötasotestiä voi kokeilla uudelleen (toivottavasti monta kertaa).

Lähtötasotestin tarkoitus ei ollut etsiä matematiikkaneroja. Testit mittasivat perustaitoja: yhtälönratkaisua, eksponentteja, logaritmeja, ja muuta sen sellaista. Yhtään sanallista tehtävää ei ollut; pelkkiä peruslaskuja.

Testin läpäisyosuus oli 3,5 %, ja nämä läpäisseet olivat nippa-nappa läpäisyrajan 50 % yläpuolella.

Pelkään pahoin, että lukion nykyinen OPS- ja tuntijakouudistus ei tule ainakaan helpottamaan tilannetta tulevaisuudessa.

Kun aloittavien dippojen osaaminen on tuolla tasolla, niin millainen lienee taso maakunta-amkeissa? Koulutuksestahan on tullut opettajien bisnestä, jossa omaa työllistämistä edistetään opiskelijoiden osaamisvaatimuksia laskemalla.

 

[Tadu]

Tutkinto ja koulutus ei ole myöskään tae älykkyydestä, vaan enemmänkin ahkeruudesta ja kunnianhimosta. Töissä näkee sellaista maisterismies/-naista/DI:tä, että huh. Välillä saa yksinkertaisimmatkin asiat selittää kuin lapselle.

Toki koulutus korreloi älykkyyden kanssa varmasti vahvasti, mutta sekä kouluttamattomista, että koulutetuista löytyy älykkäitä ja idiootteja.

 

[julle-jr]

Mielestäni on juuri noin kuin @Byjavet sanoo, eli Suomessa kun on uskottu, että massat pitää korkeakouluttaa, on se johtanut siihen, että tutkinto on vain nimi. Se ei kerro juurikaan todellisesta osaamisesta. Itse olen valmistunut diplomi-insinööriksi Aallosta ja voin sanoa, että sieltä tulee ulos paljon ihan täyttä kuonaa.

On vain lopulta melko vähän heitä, jotka sisäistävät asiat hyvin ja kykenevät soveltamaan tietoa ja luomaan uutta, eli kilpailemaan globaalin kärjen kanssa. Suuri osa ei edes halua osata asioita syvällisesti, tavoite on vain saada tutkinto revittyä kasaan. Näin ollen iso osa koulutuksesta menee täysin hukkaan. Yliopisto saa toki rahaa, opettajat töitä ja oppilaat tutkintonimikkeen.

Enkä usko, että jonkun maakunta-AMK:n tilanne on sen parempi.

 

[dana77]

On ennustettu, että seuraavaksi tekoäly karsii rankalla kädellä Excel-populaation, mm. AMK-insinöörejä, joista on tälläkin hetkellä ylitarjontaa.

Selitys tähän on yksinkertainen. Kyseisellä porukalla ei ole sellaista osaamista, jota ei pystyttäisi vähintään osaltaan koneilla korvaamaan.

Suomessa on 160 000 insinööria ja heistä työttömiä on 7000 eli nelisen prosenttia. Se ei vastaa minun käsitystäni mistään massiivisesta "ylitarjonnasta".
Työelämä tulee muuttumaan, se on selvä. Vanhoja töitä poistuu ja uusia tulee tilalle. Silti työt ei lopu ennenkuin maailma on valmis.

Koulutuksestahan on tullut opettajien bisnestä, jossa omaa työllistämistä edistetään opiskelijoiden osaamisvaatimuksia laskemalla.

Tämä on pelkästään sinun henkilökohtaista kuvitelmaasi eikä perustu mihinkään.

 

[erku]

Pitäisi ymmärtää se, että markkinatalous on kriisissä. Markkinatalous toimii yhteiskuntia hyödyttävällä tavalla niin kauan, kun pääoman ja työn välinen liitto on tasapainossa ja tulonjako täten kohtuullinen. Nyt se ei enää toimi, kun pääomalla pystyy helpohkosti saamaan 8-10 prosentin vuosituoton, mutta työtä tekeville on tarjolla enemmänkin palkanalennuksia kuin palkankorotuksia, jos työtä nyt ylipäätään edes sattuu saamaan.

Ja tämä ei ole vain Suomen ongelma, vaan länsimaiden yhteinen.

 

[dana77]

Nyt se ei enää toimi, kun pääomalla pystyy helpohkosti saamaan 8-10 prosentin vuosituoton

Kerro se eläkeyhtiöillekin. Ja varmasti vinkkejä otetaan vastaan sijoitusketjussakin.

Jos nyt kuitenkin onkin niin että OMX:n vuoden 2016 tuotto on esim 0,34%, niin voidaanko todeta että markkinatalous ei ole kriisissä?

 

[Byvajet]

Tämä on pelkästään sinun henkilökohtaista kuvitelmaasi eikä perustu mihinkään.

Kaikki nämä kirjoitukseni ovat henkilökohtaista kuvitelmaani. En ole tietäjä tai ennustaja. Kunhan yritän luoda edes jonkinlaista hataraa kuvaa maailmasta mielipiteitä vaihtamalla. En pidä itseäni minään totuuden lähteenä, jos sellaista kuvittelet.

Vaan helposti tulee mieleen, onko totuuden lähdettä oikein kenelläkään. Minua hämmästyttää julkisessa keskustelussa nimenomaan se, että siihen osallistuvat keskustelijat ovat usein niin varmoja näkemyksistään. Se on minusta myös pelottavaa, koska julkinen keskustelu luo perusoletuksia, jotka jäävät elämään totuuksina, jos niille ei esitetä vaihtoehtoisia tulkintoja.

Aika näyttää.

 

[dana77]

Kaikki nämä kirjoitukseni ovat henkilökohtaista kuvitelmaani. En ole tietäjä tai ennustaja. Kunhan yritän luoda edes jonkinlaista hataraa kuvaa maailmasta mielipiteitä vaihtamalla. En pidä itseäni minään totuuden lähteenä, jos sellaista kuvittelet.

Vaan helposti tulee mieleen, onko totuuden lähdettä oikein kenelläkään. Minua hämmästyttää julkisessa keskustelussa nimenomaan se, että siihen osallistuvat keskustelijat ovat usein niin varmoja näkemyksistään. Se on minusta myös pelottavaa, koska julkinen keskustelu luo perusoletuksia, jotka jäävät elämään totuuksina, jos niille ei esitetä vaihtoehtoisia tulkintoja.

Minusta pelottavaa on ajatusmalli, että kuvitellaan että kaikki mielipiteet ovat yhtä hyviä ja "oikeita". En sano tätä dissatakseni Sinua vaan vittaan enemmänkin populismin nousuun laajemmassa mittakaavassa. Paras esimerkki tästä on tällä palstalla USA:n presidenttiketjussa Trumpin kannattajien halu unohtaa faktat ja todeta vain että kyse olisi mielipide tai uskomusasioista.

Minä henkilökohtaisesti osallistun ihan tarkoituksella vain tietyistä aiheista käytäviin keskusteluihin, sillä on paljon asioita joista en tiedä paljoakaan ja niiden kohdalla tyydyn lukijan rooliin. En tahdo sanoa, että olisin kaikissa asioissa oikeassa, mutta koitan olla esittämässä mutu-pohjalta väitteitä joita en pysty perustelemaan.

 

[erku]

Jos nyt kuitenkin onkin niin että OMX:n vuoden 2016 tuotto on esim 0,34%, niin voidaanko todeta että markkinatalous ei kriisissä?

Siis onko nyt tosiaan niin, että kun minä puhun pääoman tuottoprosentista, niin sinä vastaat minulle, kuinka paljon pörssissä on tapahtunut arvonnousua tämän vuoden aikana ja sen perusteella teet jotain johtopäätöksiä? Tajuatko, että pääoman tuotto muodostuu osakesijoituksissa niin arvonnousun kuin osinkojen kautta?

Oma Raha tutki 85 suomalaisen pörssiyhtiön osalta tilannetta ja vuonna 2014 noiden pörssiyhtiöiden mediaani oman pääoman tuottprosentti oli 8,5. Sijoitetun pääoman tuottoprosenttia tuossa Kauppalaehden jutussa ei suoraan kerrottu, mutta kovin kaukana se ei kaiken järjen mukaan ole tuosta oman pääoman tuottoprosentista.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/hyva-tuotto-on-kallista/p25fYUUH

 

[dana77]

Siis onko nyt tosiaan niin, että kun minä puhun pääoman tuottoprosentista, niin sinä vastaat minulle, kuinka paljon pörssissä on tapahtunut arvonnousua tämän vuoden aikana ja sen perusteella teet jotain johtopäätöksiä? Tajuatko, että pääoman tuotto muodostuu osakesijoituksissa niin arvonnousun kuin osinkojen kautta?

Oma Raha tutki 85 suomalaisen pörssiyhtiön osalta tilannetta ja vuonna 2014 noiden pörssiyhtiöiden mediaani oman pääoman tuottprosentti oli 8,5. Sijoitetun pääoman tuottoprosenttia tuossa Kauppalaehden jutussa ei suoraan kerrottu, mutta kovin kaukana se ei kaiken järjen mukaan ole tuosta oman pääoman tuottoprosentista.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/hyva-tuotto-on-kallista/p25fYUUH

Näin ei tosiaan ole. OMX on tuottoindeksi eli se pitää sisällään sekä arvonnousun että osingot. Tämän varmaan tiesitkin?
Tottakai löytyy hyviä vuosia, mutta en tiedä miksi 2014 on vuosi jonka olet halunnut valita. Tuolta löytyy uusimmat osinkotiedot:
Osinkokalenteri | Kauppalehti.fi
Osinkotuottojen keskiarvo oli alkuvuodesta 4,1% mikä onkin varsin tavallinen normaali tulos. 2014 se oli 5,4%.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Jos pääomalla viitattiin edellä esimerkiksi yrityksen omistamiseen sen osakkeita omistamalla, niin osakkeiden arvonnousulla ei ennen niiden myymistä ole mitään tekemistä pääoman tuottoprosentin kanssa. Osingoilla on. Jos ja kun osakeomistuksia aikanaan myydään, niin mahdollinen arvostustason positiivinen muutos ostohetkestä myyntihetkeen tarkoittaa myyntivoittoa ennen veroja pl. kulut. Pääoman voitollinen realisoiminenkaan ei ole varsinaisesti tuottoa, vaan siis myyntivoittoa.

 

[erku]

Valuatum | Analyst Help

"Suomalaisten yhtiöiden sijoitetun pääoman tuoton keskiarvo näyttää olevan hieman yli 15%".

Tässä katsannossa väitteeni siitä, että pääomalle on helpohkosti saatavissa 8-10 prosentin tuotto, ei ole mitenkään liioiteltu.

 

[dana77]

Valuatum | Analyst Help

"Suomalaisten yhtiöiden sijoitetun pääoman tuoton keskiarvo näyttää olevan hieman yli 15%".

Tässä katsannossa väitteeni siitä, että pääomalle on helpohkosti saatavissa 8-10 prosentin tuotto, ei ole mitenkään liioiteltu.

Ymmärrätkö Sinä mistä puhut? Pääoman tuotto lasketaan suhteessa taseeseen, Kuitenkin pörssissä yrityksien osakkeiden hinta ei ole niiden tasehinta. Eri toimialoilla ne poikkeavat toisistaan, joten en ymmärrä miksi haluat niihin ripustautua.

Tosiasiassa vuosituotot ovat eläkeyhtiöillä olleet kuuden prosentin tietämissä.
Ilmarisen sijoitustuotto nousi eläkeyhtiöiden parhaaksi - Talouselämä

 

[erku]

Tosiasiassa vuosituotot ovat eläkeyhtiöillä olleet kuuden prosentin tietämissä.
Ilmarisen sijoitustuotto nousi eläkeyhtiöiden parhaaksi - Talouselämä

"Ilmarisen sijoituksista parhaiten tuottivat osakkeet kurssiheilunnasta huolimatta. Osakesalkun tuotto oli 11,6 prosenttia. Listattujen osakkeiden tuotto oli 10,6 prosenttia."

Eli osakkeiden osalta tuotot ovat päälle kymmenen prosentin. Kurikassa putosi kuulemma mämmiropponen lattialle, kun yllätyttiin, että korkotuottojen alhaisuus painaa kokonaistuottoprosenttia alemmas.

 

[dana77]

"Ilmarisen sijoituksista parhaiten tuottivat osakkeet kurssiheilunnasta huolimatta. Osakesalkun tuotto oli 11,6 prosenttia. Listattujen osakkeiden tuotto oli 10,6 prosenttia."

Eli osakkeiden osalta tuotot ovat päälle kymmenen prosentin. Kurikassa putosi kuulemma mämmiropponen lattialle, kun yllätyttiin, että korkotuottojen alhaisuus painaa kokonaistuottoprosenttia alemmas.

Kyllä, yksi eläkeyhtiö pääsi yhdessä kategoriassa tuohon väitteessa mainittuun kymmeneen prosentti. Nyt siis alkuperäinen väite oli että 8-10% on helppo tavoite, ja se ei muutu todeksi sillä että yksi siihen pääsee yhdellä kategorialla. Sinä varmaan ymmärrätkin (?) miksi korkoinstrumenteilla tasapainotaan sijoitussalkkua eikä laiteta kaikkia munia samaan koriin.

Taisi nyt käydä niin että se markkinatalous ei ollutkaan kriisissä vaan erään nimimerkin ymmärrys sijoittamisen tunnusluvuista.

 

[Cobol]

Tässä katsannossa väitteeni siitä, että pääomalle on helpohkosti saatavissa 8-10 prosentin tuotto, ei ole mitenkään liioiteltu.

Kertoo vain siitä, että et ymmärrä asiasta yhtään mitään. Pääomalle ei ole - siis todellisuudessa - saatavissa helposti yli 8 prosentin tuottoa jatkuvana edes kohtuullisella riskillä. Suomessa laki määrää eläkeyhtiöitä karttamaan liikaa riskiä. En muista mitä EU:ssa on tarkkaan, mutta oisko sellaiset 80-90 prosenttia maita, joissa on säädelty se, miten eläkevaroja sijoitetaan. Pitkässä juoksussa tavoitellaan noin 4-5 prosentin tuottoa, ja jos ollaan hitusen varovaisempia kuten eläkevarojen suhteen kaiketi on syytä olla, tavoite on 3.5 prosenttia. Asiaa avaan Ilmarisen Mikko Mursulan haastattelu HS:ssa 7/2016:

Eri sijoitusluokista kehnoimmin Ilmarisen salkussa tuottivat pörssiosakkeet. Niiden arvo laski 5,8 prosenttia. Korkosijoitukset tuottivat 0,3 prosenttia ja kiinteistöt 1,7. Erityisen hyvin tuottivat pääomasijoitukset, jotka saavuttivat 5,5 prosentin tuoton. Ilmarisen pitkän aikavälin sijoitustuotto säilyi edelleen hyvällä tasolla. Reaalinen vuotuinen sijoitustuotto vuodesta 1997 on 4,0 prosenttia. Eläkeyhtiöiden tavoitteena on vähintään 3,5 prosentin reaalinen tuotto-oletus.

Ilmarinen on hajasijoittanut sijoitukset pörssiin, korkoijhin, kiinteistöihin ja pääomasijoituksiin.

Eläkeyhtiö Ilmarisen sijoitussalkku miinuksella alkuvuonna – huonoiten tuottivat pörssiosakkeet | Ilmarinen | HS

 

[Byvajet]

Mielestäni on juuri noin kuin @Byjavet sanoo, eli Suomessa kun on uskottu, että massat pitää korkeakouluttaa, on se johtanut siihen, että tutkinto on vain nimi.

Sattui silmiini tällainen juttu (incognito-tila, jos ei ole lukuoikeuksia). Muutama lainaus.

"NÄYTTÄÄ siltä, että kehittyneiden maiden väestöt ovat jotakuinkin niin koulutettuja kuin ne voivat olla ilman hyvin merkittäviä innovaatioita koulutuksessa. Kaiken lisäksi näillä innovaatioilla ei ehkä ole edes merkitystä: tulevaisuudessa huippupalkkaisia töitä löytyy vain, jos olet huippujen huippu. Muut korkeakoulutetut jäävät kilpailemaan muruista."

"Kehittyvät maat kouluttavat miljoonia ja miljoonia lääkäreitä ja insinöörejä. Jos he eivät saa töitä omasta maastaan, he muuttavat töiden perässä muualle tai kilpailevat it-teknologian avulla kehittyneiden maiden töistä omasta maastaan käsin. "

"SAMAAN aikaan tekoäly ja robotit kehittyvät. Ne tekevät entistä monimutkaisempia ja suurtakin näppäryyttä vaativia tehtäviä. Ehkä vielä tärkeämpää on, että kehittyneiden tietokoneohjelmien avulla yksi työntekijä voi hoitaa samat tehtävät, joiden suorittaminen saattoi aiemmin vaatia sata työntekijää tai enemmän. Tällaisia huipputuottavia työpaikkoja on kuitenkin tarjolla vain hyvin harvalle."

Kun valkokaulustöitäkin automatisoidaan enemmän ja enemmän, kehittyy yhteiskunta mielenkiintoiseen suuntaan. Lopputulos saattaa jossain vaiheessa olla sellainen, että perusfiksut ja koulutetut ihmiset tekevät yksinkertaisia töitä hyvin pienellä palkalla. Aika näyttää, eteneekö järjestelmä tähän ja jos etenee, niin mihin suuntaan se siitä nytkähtää. Valitettavasti en taida olla enää näkemässä sitä.

 

[Daespoo]

Susanna Koskesta puheenollen. Näkikö kukaan eilen A-studioita? Keskusteltiin nuorten työttömyydestä ja siitä miten vaikea töitä on saada. Koski täräyttää tähän, että miten hän näkee tekemätöntä työtä, vaikka pelkästään junamatkalla katsomalla metsään ja antoi risusavotan esimerkiksi. Siis voiko ihminen kuullostaa enemmän pihalla olevalta? Kyllähän tekemätöntä työtä on joka paikka täynnä, mutta kysymys on: kuka siitä maksaa?! Kyllähän minunkin metsiin saa raivaushommia mennä kuka vaan tekemään, mutta en minä maksamaan siitä ala.

Kosken pointti oli itseasiassa erittäin hyvä, joskin hän ei sitä itse varmaan tajunnut tuossa haastattelussa.

Kyllä, tekemätöntä duunia on Suomessakin äärettömästi, jos haluttaisiin niin meillä olisi täystyöllisyys mutta poliittisesti se ei ole mahdollista. Kyse on nimenomaan työn hinnasta.

Koski (tahattomasti tosin) toi esiin sen seikan että tällä hetkellä kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa työmarkkinoilla.

Risusavotta oli huono esimerkki siksi että suurin osa työttömistä eivät ole kiinnostuneet duunista joka on fyysisesti helvetin raskasta eikä mahdollista jatkuvaa somettamista. Tosin se kertoo sen todellisen ongelman ja selittää miksi Suomen metsät ovat täynnä ukranalaisia ja thaimaalaisia marjankerääjiä.

Tämä on huomio johon kaikkien jotka eivät ajatusta sisäistä tulisi keskittyä huolella. Minä kannatan perustuloa mutta sen suuruuden tulee olla maltillinen ja yleissitovuuden tulee sen myötä poistua. Työntekijät ovat suojeltu sitä kautta.

Perustulo ei ole mahdollinen ilman että koko tukisysteemi pistettäisiin kokonaan uusiksi, ml. ansiosidonnainen ja asumistuki. Yleissitovuus on pieni ongelma näihin verrattuna. Mielelläni kannattaisin perustuloa mutta se ei ole nykyisillä poliittisilla reaaliteeteilla mahdollista.

Jonkun Suskin FB-päivityksen näin, jossa nosti uudestaan "risuhommat" esille. Kuulemma joku Elias oli soittanut hänelle kohun aikana ja oikein kehunut miten ajatuksessa on järkeä. Eliaksella on kuulemma itsellänkin ollut töissä kolme vastaanottokeskusten kaveria metsässä. Tekevät kuulemma ahkerasti töitä ja nauttivat siitä. Mä en edelleenkään tajua miten noita metsähommia voi muka tehdä joku työtön tuosta noin vain.

"noin vain" on tietysti suhteellinen käsite mutta ei nyt kuitenkaan liioitella, ei se risusavotta mitään rakettitiedettä ole eikä vaadi mitään ihmeellistä koulutusta.

Mielestäni on juuri noin kuin @Byjavet sanoo, eli Suomessa kun on uskottu, että massat pitää korkeakouluttaa, on se johtanut siihen, että tutkinto on vain nimi. Se ei kerro juurikaan todellisesta osaamisesta. Itse olen valmistunut diplomi-insinööriksi Aallosta ja voin sanoa, että sieltä tulee ulos paljon ihan täyttä kuonaa.

Tästä ollaan palstalla keskusteltu jo paljon ennen nykyistä talouskriisiä (pre-Lehman) ja tilanne oli ihan sama. Olen samaa mieltä, pl. tietyt alat (esim. lääkis) niin korkeakoulutus ei todellakaan opeta osaamista vaan antaa paremmat valmiudet osaamisen hankkimiseen ja on jonkinnäköinen todiste laajempien kokonaisuuksien käsittelystä. Kauppakorkea on tästä paras esimerkki.

Pitäisi ymmärtää se, että markkinatalous on kriisissä. Markkinatalous toimii yhteiskuntia hyödyttävällä tavalla niin kauan, kun pääoman ja työn välinen liitto on tasapainossa ja tulonjako täten kohtuullinen. Nyt se ei enää toimi, kun pääomalla pystyy helpohkosti saamaan 8-10 prosentin vuosituoton, mutta työtä tekeville on tarjolla enemmänkin palkanalennuksia kuin palkankorotuksia, jos työtä nyt ylipäätään edes sattuu saamaan.

VMP. Kuten muut ovat tässä todenneet, tuota 8-10% vuosituottoja ei todellakaan hankinta helposti eikä "työtä tekevien" palkat ole laskeneet.

Ja jos vastaat tähän Piketty niin hänen teoriansa on jo todistettu vääräksi.

Oma Raha tutki 85 suomalaisen pörssiyhtiön osalta tilannetta ja vuonna 2014 noiden pörssiyhtiöiden mediaani oman pääoman tuottprosentti oli 8,5. Sijoitetun pääoman tuottoprosenttia tuossa Kauppalaehden jutussa ei suoraan kerrottu, mutta kovin kaukana se ei kaiken järjen mukaan ole tuosta oman pääoman tuottoprosentista.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/hyva-tuotto-on-kallista/p25fYUUH

Ihan mielenkiinnosta, mihin perustat väitteesi ettei ROE ja ROI ole "kovin kaukana" toisistaan ja miten määrittelet "kovin kaukana"?

Valuatum | Analyst Help

"Suomalaisten yhtiöiden sijoitetun pääoman tuoton keskiarvo näyttää olevan hieman yli 15%".

Tässä katsannossa väitteeni siitä, että pääomalle on helpohkosti saatavissa 8-10 prosentin tuotto, ei ole mitenkään liioiteltu.

Eli ensiksi sanot että ROI ei voi "kaiken järjen mukaan" olla kovin kaukana ROE:sta ja nyt kerrot että yritysten ROI on vajaat tuplat ROE:n verrattuna. Que pasa?

 

[erku]

Helsingin kokoomusjohtaja ajoi kolmion takaa mopoilijan eteen – syytti törmäyksessä loukkaantunutta uhria huolimattomuudesta | Liikennerikokset | HS

Vastuunkantamista perikokoomuslaiseen malliin. Uhrin vika.

 

[Joukka]

Helsingin kokoomusjohtaja ajoi kolmion takaa mopoilijan eteen – syytti törmäyksessä loukkaantunutta uhria huolimattomuudesta | Liikennerikokset | HS

Vastuunkantamista perikokoomuslaiseen malliin. Uhrin vika.

Olisihan tuon mopoilijan pitänyt jo siitä Mersusta ymmärtää, että nyt pitää väistää, parempiosainen saapuu risteykseen... Eipä löytynyt eversti Majurista(evp) miestä myöntämään omaa virhettään. Toivottavasti Orpolta tivataan irtisanoutumista väistämisvelvollisuuden laiminlyönnistä. Olisi suht asiallista, kun on sentään valtuutetusta kyse, tämä tapaus saatetaan liittää Kokoomuslaisten normaaliksi toimintatavaksi ilman tiukkasanaista ja päättäväistä lausuntoa puheenjohtajalta.

 

[Radiopää]

Tasapuolisuuden vuoksi kritisoin myös tätä aihetta käsiteltäväksi politiikka-aiheisessa ketjussa. Nyt on sentään pomomies asialla, mutta eipä tuo suuressa kuvassa liity mielestäni kokoomukseen millään tavalla.

Sen sijaan TV1:n Pressiklubissa keskustellaan tänään kokoomuksesta ja siihen liittyvistä mielikuvista otsikolla "mielikuvakupla sanoi poks!". Studiossa kokoomusta edustaa puheenjohtaja Petteri Orpo. Vastuuntuntoinen puheenjohtaja osallistuu myös tällaiseen keskusteluun, mutta ensimmäinen ajatukseni oli, onko kokoomuksella Taru Tujusen jälkeen toistamiseen niin huono puoluesihteeri, ettei häntä voida päästää keskustelemaan tällaisesta aiheesta. Jos Tujunen olisi vielä kokoomuksen puoluesihteeri, olisi hän luultavasti puheenjohtajan sijaan mukana keskustelussa, jossa aiheena on mielikuvat.

 

[Cobol]

Pesonen taitaa olla enemmän järjestöihmisiä ja tehtävänään on sen takia Kokoomuksen kenttätyön kehittäminen. Suomeksi tämä tarkoitti ainakin ennen sitä mitä @Radiopää epäsuorasti epäilee, että henkilöä ei voi päästää median eteen vastaamaan mistään muusta kysymyksestä kuin puolueen järjestötyön ja kannatuksen kehityksestä.

Noin muuten Orpo & Pesonen pari sopisi jonnekin 1980-luvun tai sitä aiempaan Suomeen. Orpo ei ole itselleni ollut pettymys, koska kirjoitin jo etukäteen, mitä tämä väritön ja harmitomn hamsteri saa aikaan. Tässä saavutukset:

Lepomäki lienee Orpon jälkeen ideologisesti vahvoilla - ellei juuri Pesonen hoida häntä pimentoon. Mikä varmaan on yksi tehtävä Pesosella.

 

[Joukka]

Kamala luonto - 28.11.2016 - Sarjakuvat - Ilta-Sanomat
Hyvin tunnistettava strippi hieman yllättävältä taholta. Olen pitänyt kyseistä sarjakuvaa jopa epäpoliittisena tai vain yleisesti kantaaottavana. Joka tapauksessa, tässä lähtee kyllä terveiset oikeaan osoitteeseen.

 

[TosiFani]

Kamala luonto - 28.11.2016 - Sarjakuvat - Ilta-Sanomat
Hyvin tunnistettava strippi hieman yllättävältä taholta. Olen pitänyt kyseistä sarjakuvaa jopa epäpoliittisena tai vain yleisesti kantaaottavana. Joka tapauksessa, tässä lähtee kyllä terveiset oikeaan osoitteeseen.

Eikö tämä sopisi paremmin Soinin suuhun, hänenhän nykytilanteessa pitää keksiä kannatuslukuja päästään.