Ihmettelen - kuten nykyään valitettavan usein - YLE:n valikoivaa uutisointia yleensä ja tällä kertaa uutisointia Lepomäen ja kuntien korkojohdannaissopimusten osalta. Yksi suomalaiskunnille johdannaissopimuksia myynyt taho on brittipankki Royal Bank of Scotland (RBS). Nykyinen kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki työskenteli pankin palveluksessa vuosina 2007– 2012. YLE:n aineiston mukaan sopimuksia olisi tehty ainakin vuoteen 2010 asti.
Korkojohdannaissopimuksia on monenlaisia. Tässä tapauksessa kyseessä näyttäisi olevan johdannaissopimus, joka tuottaa kunnille tuloa korkojen noustessa yli sopimusrajan ja aiheuttaa sitten kunnille menoja, mikäli korko jää rajan alle. Mitä suurempi on toteutuneen koron ja johdannaissopimuksessa sovitun rajan ero, sitä suuremmat ovat kuntien voitot tai tappiot.
Ennen vuotta 2010 ja ainakin vielä vuoden 2010 aikana, moni liikepankki ennusti inflaation kiihtyvän. EKP pohti toimia inflaatiovaaran pienentämiseksi vielä vuonna 2008 ja monet analyytikot odottivat markkinakorkojen pikaista nousua vuonna 2008:
Korot eivät tottele inflaatiota | Taloussanomat
Euroopan taloustilanteessa tapahtui kuitenkin muutos kun USA ja sen jälkeen myös Eurooppa syösyivät ns. finanssikriisiin 2007-2008. Jälkikäteen on helppo todeta, että Euroopassa lopulta EKP toimet painoivat vähitellen korot nollaan, mutta harvassa olivat ne, jotka sen ymmärsivät jo ennen EKP:n toimia. EKP käynnisti merkittävimmät toimensa niinkin myöhään kuin vuonna 2015 jälkeen jättimäisellä 60 miljardin osto-ohjelmilla kuukaudessa. Nyt se on nostettu 80 miljardiin euroon.
EKP alkaa elvyttää 60 miljardilla joka kuukausi | Taloussanomat
Osto-ohjelmien yksi tavoite on saada inflaatiota ylös samaan aikaan kun EKP pitää huolen siitä, että korkotaso säilyy vaakana noin nollassa vielä vuosia.
Tässä mielessä kuntien tekemät suojaukset nousevilta koroilta olivat
silloin järkeviä samaan tapaan kuin henkilöpuolella esimerkiksi moni asunnonostaja otti noina vuosina lainaa kiinteällä korolla, jotta tulevien vuosien korkojen nousu ei aiheuta ongelmia. Nyt kun korot eivät nousseetkaan, totta kai asuntolainaa kiinteällä (esimerkiksi 4.5 prosentin) korolla ottanut tekee tappiota suhteessa siihen, mikä on markkinakorko. Mutta suojauksen tavoite olikin todennäköisesti sekä kunnilla että asunnonostajilla se, että he pystyvät kaikissa tilanteissa maksamaan lyhennykset ja korot.
Sen sijaan että YLE toisi faktat esille, se tyytyy seiskamaiseen käsittelyyn ja tällöin voi kysyä: mikä on YLE:n agenda tässä asiassa ja kenen etuja YLE ajaa suoraan sanoen harhaisella uutisoinnillaan?