Kokoomus

  • 1 598 728
  • 13 080

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Okei, eli nyt ei olekaan enää kysymys visionäärisyyden puutteesta.

Miten sen nyt sanoisi - minusta aitoa visionäärisyyttä, jolla päästään valtiomiessarjaan, on se että vision lisäksi pystyy pitkälle toteuttamaan sen, mikä vaatii sitten kykyä kestää vastarintaa ja epäsuosiota. Se että joku Matti Vanhanen tai Jyrki Katainen hölisee asioita, joita eivät aio vakavasti yrittää toteuttaa, ei oikein vaikuta kauhean visionääriseltä. Jos siis mietimme, että kysymys on ihan käytännön asioista, teoista, politiikasta.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Miten sen nyt sanoisi - minusta aitoa visionäärisyyttä, jolla päästään valtiomiessarjaan, on se että vision lisäksi pystyy pitkälle toteuttamaan sen, mikä vaatii sitten kykyä kestää vastarintaa ja epäsuosiota. Se että joku Matti Vanhanen tai Jyrki Katainen hölisee asioita, joita eivät aio vakavasti yrittää toteuttaa, ei oikein vaikuta kauhean visionääriseltä. Jos siis mietimme, että kysymys on ihan käytännön asioista, teoista, politiikasta.
Minusta tämä on osittain jeesustelua. Oliko Lipponen hyvä johtaja siksi että hänellä oli Niinistön vankkumaton tuki? Ilman sitä hän ei olisi päätöksiä saanut tehdyksi, piste. Vai väitätkö että se oli Lipposen ansiota että Niinistö tuki linjaa? Minä en.

Tulee mieleen Sihvonen ja pelikirjakeskustelut. Sillä joka voittaa on paras pelikirja.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Okei, eli nyt ongelma onkin se, että Katainen lähti kesken kauden. No, siitä voi ilman muuta antaa perustellusti kritiikkiä. Kuitenkaan en lähtisi kritisoimaan väkisin kyhätystä hallituksesta, koska kuten on jo ties kuinka monta kertaa tuotu esiin, se oli se ainoa, joka saatiin aikaan. Ei hallituksen muodostaminen ole vain yhden henkilön juttu vaan siihen vaikuttaa lukuisat tekijät...

Kataisen lähtö kesken kauden ja vielä nopealla aikataululla oli raukkamaista, jättää ison tahran hänen puoluejohtaja uraansa. Ja jos Katainen olisi ollut kova jätkä, hän olisi vienyt Kokoomuksen vaalivoittajana oppositioon. Mutta tätä politiikka pääsääntöisesti on, opportunistien leikkikenttä.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Minusta tämä on osittain jeesustelua. Oliko Lipponen hyvä johtaja siksi että hänellä oli Niinistön vankkumaton tuki? Ilman sitä hän ei olisi päätöksiä saanut tehdyksi, piste. Vai väitätkö että se oli Lipposen ansiota että Niinistö tuki linjaa? Minä en.

Tulee mieleen Sihvonen ja pelikirjakeskustelut. Sillä joka voittaa on paras pelikirja.

No, minusta tuntuu, ettei ollut ihan sattuma, että ensin Viinanen ja sitten Niinistö löysivät yhteisen sävelen Lipposen kanssa. Lipposella oli vahva tahto ja vahva visio, mitkä itsessään ovat merkittäviä asioita. Jos nyt ajattelemme näiden märkien rättien sijaan vahvempia poliitikkoja niin ehkäpä heillä olisi ollutkin parempi mahdollisuus tehdä sopimuksia ja löytää liittolaisia. On vaikea ajatella näitä vastaavia lapasia, kuten Urpilainen, jonain muuttumattomina luonnonvoimina.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Kokoomuksen visio velan supistamisesta syvän taantuman aikaan oli muuten talouspoliittisesti todella idioottimainen. Rakenteellinen vaje toki pitää korjata, mutta kaikki säästyneet resurssit sitten suunnata investointeihin ja työllisyyden elvyttämiseen. Rakenteellisten uudistusten suhteen kaikki suuret puolueet ovat vastahakoisia ja huonoja - perinteisistä puoleista lähinnä vain Vihreät ovat jatkuvasti pystyneet esittämään tuoreita ja järkeviä rakenteellisia ratkaisuja. (Ja tietysti myös Nuorsuomalaiset aikoinaan.)

Sinä se jaksat Keynesia puolustaa, vaikka puolueet ovat hänet hylänneet jo nousukaudella.
 

Fordél

Jäsen
Miten sen nyt sanoisi - minusta aitoa visionäärisyyttä, jolla päästään valtiomiessarjaan, on se että vision lisäksi pystyy pitkälle toteuttamaan sen, mikä vaatii sitten kykyä kestää vastarintaa ja epäsuosiota. Se että joku Matti Vanhanen tai Jyrki Katainen hölisee asioita, joita eivät aio vakavasti yrittää toteuttaa, ei oikein vaikuta kauhean visionääriseltä. Jos siis mietimme, että kysymys on ihan käytännön asioista, teoista, politiikasta.

Kyllähän Vanhanen ajoi ihan tosissaan esim. eläkeiän korottamista, mutta se törmäsi vasemmiston ja ay-liikkeen vastustukseen. Sun mielestä olisi siis pitänyt tuostakin huolimatta runtata läpi?

Varmasti kyse on johtamisongelmastakin, mutta kyllä näkisin, että syitä löytyy myös paljon syvemmältä. Lipposen ja Niinistön aikana demarit ja kokoomus löysivät toisensa, samoin Ahon ja Niinistön aikana kepu ja kokoomus. Nyt samanlaista sidettä on ollut vaikeampi löytää. En usko, että kyse on vain johtamisesta vaan jostain perustavanlaatuisemmasta ongelmasta, kenties muutoksesta.

Lisäksi on olennaista pohtia, että tekivätkö Lipponen ja Niinistö radikaaleja rakenteellisia muutoksia, jotka tuppaavat olemaan niitä kaikkein vaikeimpia viedä läpi? Sanoisin oman muistikuvani mukaan, että ei samassa mittakaavassa kuin nyt on yritetty. Ei silloin yritetty tehdä esim. yhtä yhteiskuntamme suurinta uudistusta eli sote:a. Silloin lähinnä leikattiin, tehtiin panostuksia tiettyihin juttuihin ja katseltiin, kuinka Nokia vetää Suomen ylös lamasta. Tehtiin siis ilman muuta oikeita ja kovia ratkaisuja, mutta ei kuitenkaan koko yhteiskunnan rakenteita järisyttäviä muutoshankkeita. Toki EU-jäsenyys ja liittyminen euroon olivat kovia juttuja, mutta olivat kuitenkin lopulta helpompia viedä läpi. Nyt eletään aivan toisenlaista aikaa, jossa on pakko miettiä moni asia ihan uudestaan. Ei riitä, että vain paikkaillaan vanhaa, kuten 90-luvulla. Tämän vuoksi mielestäni vertailu eri vuosikymmenten välillä on ainakin osittain epäoikeudenmukaista. En tiedä, olisivatko Lipponen ja Niinistökään saaneet vaikka sote:a aikaan tai olisiko yhteiselo ollut yhtä auvoista ilman Nokian vetoapua taloudelle.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
No, minusta tuntuu, ettei ollut ihan sattuma, että ensin Viinanen ja sitten Niinistö löysivät yhteisen sävelen Lipposen kanssa. Lipposella oli vahva tahto ja vahva visio, mitkä itsessään ovat merkittäviä asioita. Jos nyt ajattelemme näiden märkien rättien sijaan vahvempia poliitikkoja niin ehkäpä heillä olisi ollutkin parempi mahdollisuus tehdä sopimuksia ja löytää liittolaisia. On vaikea ajatella näitä vastaavia lapasia, kuten Urpilainen, jonain muuttumattomina luonnonvoimina.
Jos Katainen olisi demari, niin hän olisi varmasti löytänyt Kokoomuksen kanssa yhteisen sävelen, joten voidaan todeta että se oli Kataisen vika että hän ei ollut demari.

Minusta kuitenkin tämä olisi ollut parempia liittolaisia on aika helppo arvioida kun me tiedämme mitkä ne vaihtoehdot olivat. Ei meidän tarvitse maalailla yleisillä, varmasti olisi löytynyt -argumenteilla.

Keskusta oli ilmoittanut menevänsä oppositioon ja jos demaritkin olisi jätetty sinne, niin ainoaksi vaihtoehdoksi jää persut. Pienpuolueiden kanssa kun ei olisi enemmistöä saatu. Persuista voidaan tiedetään, että kynnyskysymys oli Kreikan tukiohjelmat. Toki voimme todeta, että Katainen oli tymä kun ei taipunut Soinin tahtoon, mutta ollaanko silloin ihan aidosti rehellisiä? Olisiko persujen kanssa harrastettu toimivaa hallituspolitiikkaa tuolla ensimmäisellä kaudella missään olosuhteissa?

Kaikki kunnia Lipposelle, mutta rehellistä on myöntää, että hän ei vastaavaan dilemmaan joutunut hallitusta ja hallitusohjelmaa sorvatessaan.
 

Radiopää

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Greta Thunberg
Okei, eli nyt ongelma onkin se, että Katainen lähti kesken kauden. No, siitä voi ilman muuta antaa perustellusti kritiikkiä. Kuitenkaan en lähtisi kritisoimaan väkisin kyhätystä hallituksesta, koska kuten on jo ties kuinka monta kertaa tuotu esiin, se oli se ainoa, joka saatiin aikaan. Ei hallituksen muodostaminen ole vain yhden henkilön juttu vaan siihen vaikuttaa lukuisat tekijät.

Se, että muutkin puheenjohtajat olisivat tehneet samoin, ei muuta asiaa yhtään paremmaksi. Ja minusta kyseinen hallitus oli väkisin väännetty, koska se oli ainoa, jolla kokoomuksesta tuli pääministeripuolue. Katainen itse sanoi hallitusneuvotteluiden aikana, ettei hän välttämättä pysty muodostomaan hallitusta. Pystyi kuitenkin ja erittäin huonon sellaisen, mutta mitä väliä, koska vajaaksi jäänyt hallituskausi riitti rekrytointiin paremman tilipussin hommiin.

Ei vaan kokoomus voitti useat vaalit nimenomaan personoituneena Kataiseen, joka oli selkeästi enemmän esillä kuin Tujunen. Tujunen teki todella arvokasta taustatyötä, mutta ei vaalvoitto häneen personoitunut. Vaaditaan vakuuttava keulahahmo puolueelle ja se oli Katainen. Tujunen joukkoineen teki taustalla sitten työtä, jolla oli tottakai valtaisa merkitys kokoomuksen menestymiselle.

Vaaleissa ehkä, mutta vaalivoittojen todellinen tekijä oli puoluesihteeri Tujunen, jonka nimi nostetaan vieläkin esiin. Kuka edes muistaa SDP:n Lipposen aikaista puoluesihteeriä. Jarmo Korhosen toki muistavat kaikki ja ehkä hänellä oli vaalivoitoissa korvaamaton rooli, mutta Kepun tuorein voitto yhdistyy sekin enemmän Juha Sipilään ja Anne Berneriin kuin Timo Laaniseen.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Kyllähän Vanhanen ajoi ihan tosissaan esim. eläkeiän korottamista, mutta se törmäsi vasemmiston ja ay-liikkeen vastustukseen. Sun mielestä olisi siis pitänyt tuostakin huolimatta runtata läpi?

Jos muistat niin Vanhanen tuli asian kanssa mitä tökeröimmin julkisuuteen - toki voimme ajatella, että hän olisi kuitenkin ensin tunnustellut yksityisesti mahdollisuuksia sopuun asiassa, mutta jos oli ja ei ollut onnistunut niin mitä ihmeen hyötyä olisi sitten yrittää puhaltaa vastatuuleen. Sinänsä huomiosi rakenteellisista uudistuksista ovat aivan hyvät: on totta ettei 90-luvulla kyetty niihin, mutta kyettiin kuitenkin reagoimaan tilanteeseen hyvin vaikeissa paikoissa. Sen sijaan huomattava osa Vanhasen ja Kataisen aikakautta osui ihan hyville ajoille (Kataisen suhteessa toki vähemmän), jolloin olisi ollut klassinen hetki tehdä vaikeita uudistuksia - kun talouden yleisen kehityksen suosiollisuus pehementää iskuja. Muistan itse kommentoineeni noina aikoina että nyt olisi viimeisiä hetkiä suorittaa rakenneuudistukset hyvinä aikoina - ja mitä saimme esim. Kataisen tasa-arvotupo -vaalikampanjassa: merkittäviä palkankorotuksia ilman merkittäviä rakenteellisia uudistuksia. Taivahan luoja mitä lyhytnäköisyyttä.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Jos Katainen olisi demari, niin hän olisi varmasti löytänyt Kokoomuksen kanssa yhteisen sävelen, joten voidaan todeta että se oli Kataisen vika että hän ei ollut demari.

No, olet siis leibnitzilaisilla linjoilla: meillä oli parhaat mahdolliset johtajat ja ellei uudistuksia syntynyt edes eminenttien valtiomiesten, Kataisen ja Vanhasen, johdolla niin sitten ei kenenkään... Niin on aina hyvä kuin käy.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
No, olet siis leibnitzilaisilla linjoilla: meillä oli parhaat mahdolliset johtajat ja ellei uudistuksia syntynyt edes eminenttien valtiomiesten, Kataisen ja Vanhasen, johdolla niin sitten ei kenenkään... Niin on aina hyvä kuin käy.
söpöä. Meillä ei varmasti parhaita mahdollisia johtajia ollut, mutta joki roti silti kritiikin perusteluissakin.

Mitä Vanhaseen tulee, niin hänen kautensa olivat keskenään hyvin erilaiset. Jos lähdetään jälkiviisaasti siitä, että rakenteelliset uudistukset olisi pitänyt tehdä ensimmäisen hallituskauden (2003-2007) aikana kun taloudella meni hyvin, niin kuten tietysti oikein olisikin ollut, mutta melkoisen tukevaa jälkiviisautta se tosiaan on. Talous kasvoi erittäin vahvasti ja epäilen, että olisi tuossa tilanteessa jäänyt kaikkivoivalta-Lipposeltakin tekemättä.

Toinen hallituskausi oli vuodesta 2008 lähtien vaikea ja siinä tilanteessa harjoitettu politiikka olisi suhteellisen onnistunutta. Toki kun sitä tuohon jumalamoodiin astuu, niin miksei sitä vain todeta, että Vanhasen heikkoutta oli ettei hän osannut finanssikriisiä ennustaa ja siihen varautua, Miksei me jälkiviisaana voitaisi häneltä sellaistakin edellyttää.
 

Fordél

Jäsen
Se, että muutkin puheenjohtajat olisivat tehneet samoin, ei muuta asiaa yhtään paremmaksi. Ja minusta kyseinen hallitus oli väkisin väännetty, koska se oli ainoa, jolla kokoomuksesta tuli pääministeripuolue. Katainen itse sanoi hallitusneuvotteluiden aikana, ettei hän välttämättä pysty muodostomaan hallitusta. Pystyi kuitenkin ja erittäin huonon sellaisen, mutta mitä väliä, koska vajaaksi jäänyt hallituskausi riitti rekrytointiin paremman tilipussin hommiin.

Tottakai se oli väkisin väännetty, se selviää jo vääntämiseen käytetystä ajasta. Sillä vaalituloksella ja niillä puolueiden asettamilla reunaehdoilla se oli kuitenkin ainoa vaihtoehto vaalit voittaneen puolueen johtamalle hallitukselle. Jos tätä koalitiota kritisoi, pitää heittää realistinen vaihtoehto. Mikä se sun mielestä olisi ollut?

Eikä hallituspohjassa sinänsä ollut mitään vikaa, kyllähän hyvin vastaavankaltainen sateenkaarihallitus onnistui 90-luvulla. Erona vaan se, että heillä oli silloin yhtenäisempi tilannekuva vaikkakin eroavaisuuksia oli silloinkin. Lisäksi se ei toteuttanut em. suuria rakeenteellisia uudistuksia ja apuna sillä oli myös muuan Nokia. Kaikin puolin surkeasta taloustilanteesta huolimatta lähtökohdat olivat helpommat.

Nyt pitää sitten kysyä, että kenen tilannekuva oli lähempänä totuutta vuoden 2011 hallitusneuvotteluiden aikaan: kokoomuksen vai demarien? Jälkikäteen se voidaan todeta. Jos vastaus on kokoomus, kritiikki Kataiseen kärsii inflaation, koska tällöin oli maan etu, että hallituksessa oli mukana edes joku, jolla on realistinnen tilannekuva.
 

Fordél

Jäsen
Jos muistat niin Vanhanen tuli asian kanssa mitä tökeröimmin julkisuuteen - toki voimme ajatella, että hän olisi kuitenkin ensin tunnustellut yksityisesti mahdollisuuksia sopuun asiassa, mutta jos oli ja ei ollut onnistunut niin mitä ihmeen hyötyä olisi sitten yrittää puhaltaa vastatuuleen.

Sitähän me emme tiedä, että mitä on kulisseissa on tapahtunut. Oliko tuo todellakin ensimmäinen ulostulo asiassa vai koitettiinko jotain tunnusteluja tehdä ensin julkisuudesta piilossa, mutta kun homma ei edennyt, tuotiin asia julkisuuteen.

Sinänsä huomiosi rakenteellisista uudistuksista ovat aivan hyvät: on totta ettei 90-luvulla kyetty niihin, mutta kyettiin kuitenkin reagoimaan tilanteeseen hyvin vaikeissa paikoissa. Sen sijaan huomattava osa Vanhasen ja Kataisen aikakautta osui ihan hyville ajoille (Kataisen suhteessa toki vähemmän), jolloin olisi ollut klassinen hetki tehdä vaikeita uudistuksia - kun talouden yleisen kehityksen suosiollisuus pehementää iskuja.

Niin, mitä ne reagoinnit olivat 90-luvulla? Leikkauksia ja resurssien uudelleen kohdennuksia. Kyllähän esim. Kataisen hallituskin osasi leikata. Samoin jopa Stubbin hallitus. Uudistuksia ja uudelleen kohdennuksiakin tehtiin, kuten yhteisöveron lasku. Erona 90-lukuun oli se, että ei ollut Nokiaa vetämässä taloutta ylöspäin. Isoja rakenteellisia uudistuksia ei kyetty tekemään, mutta niitä siis tehty 90-luvullakaan. Näin ollen en siis ihan osta ajatusta, että 90-luvulla olisi johtajuus ollut hyvää ja nyt erityisen huonoa, kun 90-luvulla ei isossa kuvassa tehty mitään, mitä ei olisi kyetty nytkin tekemään. Etenkin kun muistetaan, mitkä ovat olleet noiden 90-luvun leikkausten vaikutukset moneen suomalaiseen. Vaikutukset on havaittu vasta viime vuosina.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Kataisen, joka torppasi Niinistön pääministeritien ja varmisti sillä Kokoomukselle hallituksen kakkospaikan eikä sen johtajuutta.
Miten Katainen torppasi Niinistön pääministeritien?
 

penaz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toverit, Inter, Pohjoiskaarre
Tv -uutisissa oli äsken, että kunnille on tullut kymmenien miljoonien eurojen tappiot Lepomäen niille myymien johdannaissopimusten takia. Lepomäki vertasi uutisissa myymiään sopimuksia palovakuutuksiksi, jolloin tappio syntyy, jos talo ei pala.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Myyntityössä on sellainen juttu, että ei se ole tyhmä kuka pyytää, vaan se kuka maksaa.
 

penaz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toverit, Inter, Pohjoiskaarre
Myyntityössä on sellainen juttu, että ei se ole tyhmä kuka pyytää, vaan se kuka maksaa.
Totta. Nyt todistetusti Lepomäki osaa myymisen hölmöille kuntapäättäjille. Ehkä seuraavaksi joku sote-palveluita tuottava veroparatiiseihin voittonsa siirtävä yritys palkkaa Lepomäen myymään yrityksen tuottamia sote-palveluita kunnille.
 

Radiopää

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Greta Thunberg
Totta. Nyt todistetusti Lepomäki osaa myymisen hölmöille kuntapäättäjille. Ehkä seuraavaksi joku sote-palveluita tuottava veroparatiiseihin voittonsa siirtävä yritys palkkaa Lepomäen myymään yrityksen tuottamia sote-palveluita kunnille.

Niin ja ajattele millaiset mahdollisuudet olisikaan, jos Lepomäestä tulisi valtiovarainministeri.
 

penaz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toverit, Inter, Pohjoiskaarre
Kuitenkin Lepomäki on taloudellisessa laskelmoinnissaan varmaankin vain köyhän naisen Räty, joka ensin hankittuaan sisäpiirin tietoa soteministerinä ja Helsingin apulaiskaupunjohtajana möi itsensä Terveystalolle varmaankin hyvään hintaan omaavansa tiedon vuoksi.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Kuitenkin Lepomäki on taloudellisessa laskelmoinnissaan varmaankin vain köyhän naisen Räty, joka ensin hankittuaan sisäpiirin tietoa soteministerinä ja Helsingin apulaiskaupunjohtajana möi itsensä Terveystalolle varmaankin hyvään hintaan omaavansa tiedon vuoksi.

Eli sotekuvio on selvinnyt?
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Kuitenkin Lepomäki on taloudellisessa laskelmoinnissaan varmaankin vain köyhän naisen Räty, joka ensin hankittuaan sisäpiirin tietoa soteministerinä ja Helsingin apulaiskaupunjohtajana möi itsensä Terveystalolle varmaankin hyvään hintaan omaavansa tiedon vuoksi.
Mitä tämä sisäpiirin tieto on ja miksi sellaista on julkisessa organisaatiossa?
Pörssiyhtiössä on selvä, että osakkaita pitää kohdella tasapäisesti ja näinollen osakkeen hintaan tiedon julkaisua on säädelty tiukasti. Käydäänkö valtion osakkeilla kauppaa vai mitä meitä koskevaa tietoa piilotellaan ja miksi?
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Lepomäki vertasi uutisissa myymiään sopimuksia palovakuutuksiksi, jolloin tappio syntyy, jos talo ei pala.
Onko Lepomäki tässä vertailussa väärässä? Onko palovakuutukset taloudellisesti kannattavia hankintoja niinä vuosina kuin vakuutettu kohde ei pala?
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Ihmettelen - kuten nykyään valitettavan usein - YLE:n valikoivaa uutisointia yleensä ja tällä kertaa uutisointia Lepomäen ja kuntien korkojohdannaissopimusten osalta. Yksi suomalaiskunnille johdannaissopimuksia myynyt taho on brittipankki Royal Bank of Scotland (RBS). Nykyinen kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki työskenteli pankin palveluksessa vuosina 2007– 2012. YLE:n aineiston mukaan sopimuksia olisi tehty ainakin vuoteen 2010 asti.

Korkojohdannaissopimuksia on monenlaisia. Tässä tapauksessa kyseessä näyttäisi olevan johdannaissopimus, joka tuottaa kunnille tuloa korkojen noustessa yli sopimusrajan ja aiheuttaa sitten kunnille menoja, mikäli korko jää rajan alle. Mitä suurempi on toteutuneen koron ja johdannaissopimuksessa sovitun rajan ero, sitä suuremmat ovat kuntien voitot tai tappiot.

Ennen vuotta 2010 ja ainakin vielä vuoden 2010 aikana, moni liikepankki ennusti inflaation kiihtyvän. EKP pohti toimia inflaatiovaaran pienentämiseksi vielä vuonna 2008 ja monet analyytikot odottivat markkinakorkojen pikaista nousua vuonna 2008:

Korot eivät tottele inflaatiota | Taloussanomat

Euroopan taloustilanteessa tapahtui kuitenkin muutos kun USA ja sen jälkeen myös Eurooppa syösyivät ns. finanssikriisiin 2007-2008. Jälkikäteen on helppo todeta, että Euroopassa lopulta EKP toimet painoivat vähitellen korot nollaan, mutta harvassa olivat ne, jotka sen ymmärsivät jo ennen EKP:n toimia. EKP käynnisti merkittävimmät toimensa niinkin myöhään kuin vuonna 2015 jälkeen jättimäisellä 60 miljardin osto-ohjelmilla kuukaudessa. Nyt se on nostettu 80 miljardiin euroon.

EKP alkaa elvyttää 60 miljardilla joka kuukausi | Taloussanomat

Osto-ohjelmien yksi tavoite on saada inflaatiota ylös samaan aikaan kun EKP pitää huolen siitä, että korkotaso säilyy vaakana noin nollassa vielä vuosia.

Tässä mielessä kuntien tekemät suojaukset nousevilta koroilta olivat silloin järkeviä samaan tapaan kuin henkilöpuolella esimerkiksi moni asunnonostaja otti noina vuosina lainaa kiinteällä korolla, jotta tulevien vuosien korkojen nousu ei aiheuta ongelmia. Nyt kun korot eivät nousseetkaan, totta kai asuntolainaa kiinteällä (esimerkiksi 4.5 prosentin) korolla ottanut tekee tappiota suhteessa siihen, mikä on markkinakorko. Mutta suojauksen tavoite olikin todennäköisesti sekä kunnilla että asunnonostajilla se, että he pystyvät kaikissa tilanteissa maksamaan lyhennykset ja korot.

Sen sijaan että YLE toisi faktat esille, se tyytyy seiskamaiseen käsittelyyn ja tällöin voi kysyä: mikä on YLE:n agenda tässä asiassa ja kenen etuja YLE ajaa suoraan sanoen harhaisella uutisoinnillaan?
 
Viimeksi muokattu:

penaz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toverit, Inter, Pohjoiskaarre
Onko Lepomäki tässä vertailussa väärässä? Onko palovakuutukset taloudellisesti kannattavia hankintoja niinä vuosina kuin vakuutettu kohde ei pala?
No monet kunnat nyt kuitenkin yrittävät päästä eroon noista Lepomäen myymistä "johdannaispalovakuutuksista", mistä niille on aiheutunut kymmenien miljoonien eurojen tappiot. Noin kuukausi Radio Yle ykkösessä aamulla johdannaissopimuksiin perehtynyt talousasiantuntija sanoi, etteivät kunnat ole ollenkaan aina ymmärtäneet, mitä ne ovat ostaneet ostaessaan johdannaissopimuksia, koska osa niistä on hyvinkin monimutkaisia. Ja koskaan ei pitäisi ostaa mitään, mistä ei mitään ymmärrä. No Ilmeisesti Lepomäki oli vaan niin hyvä myymään, että oli pakko ostaa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös